Ladataan...
Juliaihminen

Mä olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman au naturel beebon ihon suhteen. Toisin sanoen, välttelen viimeiseen saakka sen rasvaamista. Olen käsittänyt, että mitä enemmän vauvan iho hoitaa itse itsensä, sen paremmin se voi. (Tämä siis silloin, kun iho on ns normaali.)

Kun beebo oli noin viikon ikäinen, sen iho kesi miltei kokonaan poijes. Tämä johtui osaksi siitä, että mulla oli ollut niin vähän lapsivettä ennen synnytystä (ja siksi koko synnytys jouduttiinkin käynnistämään). Ajattelin luonnollisesti, että vauva on tuhon oma ja joutuu elämään lopun elämänsä ilman ihoa. No, näin ei käynyt. Yhden kesimisen jälkeen iho on ollut ihan mukavassa kunnossa. 

Ensimmäiset kuukauden vaaveli kylpi noin kaksi kertaa viikossa. Jossain vaiheessa kesää tajusin, että sen kanssa on paljon helpompi käydä suihkussa. Aluksi tarvitsin suihkubisneksessä Tikin apua, pian aloin hanskaamaan homman ihan itsekseni. Nykyään saatan melkein joka ilta ottaa pikasuihkun vauvan kanssa, koska se on niin mukavaa. Toki vauvvu kylveskelee edelleen, koska hän tykkää räiskyttelystä niin paljon.

Suihkun lisäksi hygieniaan kuuluu hampaiden harjaus (niitä on nyt neljä!) aamuin ja illoin. Aluksi harjasin ilman vettä, mutta kun neuvolasta kehotettiin hammastahnaan, suuntasin Ruohonjuureen. Ystäväni Tanja vinkkasi Weledan vauvojen hammastahnasta, koska siinä ei oel fluoria ja se ei vaahtoa. Vauva enimmäkseen nielee kaiken suuhun joutuvan, joten tästä syystä en halunnut laittaa sen suuhun mitään moskaa.

Koska Weleda oli mulle tuttu merkki, ilahduin, kun Mildh pressin Mia kysyi, haluanko testata Weledan vauvojen ihonhoitotuotteita. Vaikken ole mikään hippi, tuon beebon iholle haluan laittaa vain luonnollisista raaka-aineista tehtyjä mietoja rasvoja ja öljyjä.

Sain testiin Weledan Weather Protection Creamin ja tuommosen hauskan Baby Kitin, jossa on normi ihorasva, vauvaöljy ja vaippa-aluerasva. Nyt olen käyttänyt niitä pari kuukautta. Tuo ihorasva tuoksuu hyvältä, sellaiselta miedon aromikkaalta, mutta kuitenkin tuoksuu, ja se saattaa olla deal breaker jollekin.

Vaippa-aluerasvatsa olen tykännyt enemmän kuin tavan sinkkivoiteesta. Se imeytyy sinkkivoidetta nopeammin, jolloin iholle ei jää sellaisia valkoisia paakkuja, jotka löytyy seuraavan vaipanvaihdon yhteydessä. (Joskin jos olisi oikein hc-ihottumat, laittaisin varmaankin sinkkiä.) Vauvaöljy nyt on vauvaöljy, ne kai on aika samanlaisia kaikki. Teen välillä vauvalle karstahoitoja (laitan päähän öljyä, annan olla noin 15-20 minsaa ja pesen miedolla vauvashampoolla pois). Lisäksi kävin kesällä vyöhyketerapiassa vaavelin kanssa, ja opin sieltä vauvahierontaa. Siihen öljy on omiaan.

Tuota säänsuojarasvaa olen laittanut välillä iltaisin Alpun poskiin, jos pakkanen ja tuuli ovat oikein kulottaneet niitä. Ennen ulos menemistä en laita koskaan rasvaa bebbelle, kun pelkään että se paleltuisi silloin.

Mutta juu! En käytä mitään näistä rasvoista edelleenkään päivittäin, koska pyrin edelleen siihen, että vavvan iho saisi itse korjata itsensä. Mutta välillä on ihan mukava vähän rasvata suihkun jälkeen, jos iho tuntuu oikein kuivalta, etenkin nyt talvella.

Ja sitten tärkein! Mun blogihistorian ensimmäinen arvonta alkaa nyt. Saan arpoa tuollaisen kuvissa olevan Weledan Baby Kitin jollekulle lukijalle. Arvonta päättyy sunnuntaina 11.12. kello 21.

 

Osallistu arvontaan kertomalla lyhyesti, mikä on Mielestäsi hauskin (tai tympein) osuus lapsen hygienian hoitamisessa? Tai vaihtoehtoisesti (Jos sinulla ei vaikka ole lapsoa): mikä on hauskin osa oman hygieniasi hoitamisessa?

(Mun mielestä kivointa on vauvan hampaiden harjaus. Tuo lapso jotenkin kikattelee hysteerisesti aina, kun hammasharja lähestyy suuta. Ja veden juominen lopuksi on oikea riemunumero.)

 

*Sain tällaisen Weleda-setin myös itselleni.

Share

Ladataan...
Juliaihminen

Yksi mun sivuaineista yliopistolla oli suomen kieli. Toisin kuin luullaan, suomen kielen opiskelu opettaa suvaitsevaiseksi: Oppiaineessa hyväksytään, että kieli muutuu. Puhuttu ja kirjoitettu kieli ovat erilaisia. Ihmisille, jotka tekevät yhdyssana- tai pilkkuvirheitä tekstissään, ei naureskella. Mutta sitten kaikilla on oma pieni juttu, jonka näkeminen saa raivon partaalle. Nyt kerron oman Akilleen kantapääni.

Te ette tule pitämään lukemastanne. Mutta kuka sanoi, että Hauska fakta -joulukalenteri saisi ihmisen hauskalle tuulelle? Tieto lisää tuskaa. Luultavasti luettuanne seuraavan kieriskelette ahdistuksissanne ja sielunne huutaa: "Kaikki nämä vuodet olen tehnyt väärin! Jumalani, miksi minut hylkäsit?"

Mutta mä en voi tälle mitään. Kyse on kuitenkin laista (tai no tarekmmin ottaen kielioppisäännöstä). Nimittäin. Mä ajaudun aina mielivaltaisen (täysin kohtuuttoman ja neuroottisen) ärsyyntymisen valtaan, kun ihmiset tunkevat sanavälejä vääriin paikkoihin. Siis näin:

OIKEIN:

1990-luku

VÄÄRIN:

1990 -luku

Mistä kukaan on koskaan saanut päähänsä, että tuohon kohtaan kuuluisi väli?! Tuossa ei todellakaan kuulu olla mitään saastaista ja iljettävää, helvetin esikertanoista kömpinyttä sanaväliä. Miksi ihmiset jatkuvasti tunkevat tuohon sanavälin? Miksi?!

Okei, mä tiedän kyllä, mistä se johtuu. Tämä kielioppisääntö on hieman monimutkainen (mutta vain hieman, ja siksi se pitäisi osata). Aina kun kyseessä on yksi sana, väliä ei tule: 

10-vuotias (vertaa 10 vuotta)
D-vitamiini
Juliaihminen-blogi
Pohjois-Karjala-projekti
15–20-vuotias (Numeroiden väliin tulee pitkä viiva, koska siinä matkataan jostain johonkin, tosin joskus mä jätän käyttämättä pitkää viivaa, koska se on niin vaikea kaivaa tietokoneen näppäimistöstä esiin. Tärkeintä on kuitenkin, että mihinkään kohtaan ei tule sanaväliä.)

Sen sijaan yhdysmerkkiä käyttämällä useasta erikseen kirjoitettavasta sanasta muodostuva kokonaisuus eli sanaliitto voidaan osoittaa yhdyssanan osaksi. Yhteys yhdyssanan perusosaan osoitetaan kirjoituksessa yhdysmerkillä, jonka edessä on välilyönti.

kolme ja puoli -vuotias (vertaa 3,5-vuotias)
Täällä Pohjantähden alla -teos
Julian hullu raivokohtaus -postaus
Hauska fakta -joulukalenteri

Ja mikä sairainta, sanaväli saattaa tulla myös ennen sanaliittoa, mikäli määreosa on alussa. Tämä on kuitenkin yhtä harvinaista kuin helle juhannuksena.

Hyla- rasvaton maito
Itä- Sri Lanka

 

Kiitos. Nyt olen saanut tämän sydämeltäni. Toivottavasti en pilannut kenenkään joulutunnelmaa. Itse toivon Joulupukilta sitä, että ammatikseen kirjoittavat ihmiset lopettaisivat turhan sanavälin tunkemisen tekstiinsä. Harrastuksekseen kirjoittavilta mä hyväksyn tämän. Toki sielu verta itkien.

 

Ja sitten on pakko kysyä: Onko teillä jotain kielioppisääntöä, jonka rikkominen korventaa mieltä ja ruumista? 

 

Lisätietoa Kielikellon sivuilta! (Sivustolta löytyy muutenkin koko joukko erinomaisia kielioppisääntöjä.)

 

Hauska fakta -joulukalenterin edelliset luukut:

1. Mitä Googlehaut kertovat parisuhteesta?

2. Parempaa kuin kehitysapu

3. Verimato estää kapinan

4. Eläkeläinen, katso pois omasta navasta

 

Share

Ladataan...
Juliaihminen

Ulkona on kymmenen astetta pakkasta. Härregyyd!

Tästä tuli mieleen tapaus muutaman vuoden takaa. Asuttiin Tikin kanssa Punavuoressa ja oltiin lähdössä puolen kilsan päähän S-markettiin. Oli hirmu kylmä. Kun astuttiin ovesta kadulle, Tiki sanoi yllättäen: "Julia. Sä saat valittaa kylmyydestä kolme kertaa tämän matkan aikana."

Ensimmäinen valitus mun oli käytettävä heti. Mutta sitten pihi ja säästäväinen sieluni alkoi ajatella "jos käytän nyt heti toisen valituskerran, takaisintulomatkasta saattaa tulla tosi vaikea". Niinpä säästelin kylmästä mussuttamistani kuin pieni orava käpyään. Jokainen valittamatta otettu askel kohti kauppaa oli voitto, koska se tarkoitti säästöä!

Ostokset saatiin hoidettua ja kotimatkalla taisin sitten avautua pakkasesta kerran. Mutta kuinka ollakaan, en sitten koskaan käyttänyt edes sitä kolmatta valituskertaa!

Tämä oli Tikiltä nerokas keksintö. Sitä voi hyödyntää monessa muussakin tilanteessa: Lentokoneessa saa valittaa kolme kertaa, kuinka tylsää siellä istuminen on. Aamulla saa sanoa kolme kertaa, kuinka väsynyt on. Näin kenenkään ei tarvitse kuunnella jatkuvaa väninää ja lisäksi yksittäisellä valituksella on huomattavasti suurempi painoarvo.

Musta tuntuu, että tätä voisi hyödyntää vaikkapa lasten kanssa operoidessa. Itsehän olen vähän sellainen keskenkasvuinen lapsi, että sääntö toimii hyvin myös mun kohdalla.

 

Mistä asiasta teidän tekisi mieli tällä hetkellä valittaa kolme kertaa?

 

 

Lue myös:

Isälläkin pitää olla kurjaa

 

 

 

Share

Pages