Ladataan...
Kahjona kahviin

TL;DR: Jos saisin elämässäni juoda enää yhtä kahvia, tämä olisi vahva ehdokas. Niin hyvää, että järki lähtee.

Slurp Coffee -kokeilujaksoni viimeinen kahvi saapui. Riemu oli suuri, kun näin paketista pari taikasanaa: Lehmus Roastery, Yirgacheffe. Valmistin ensimmäisen testikupposen kiireessä ehtimättä esimerkiksi nuuskimaan jauhettuja papuja sen enempää. Vasta valmista kahvia kuppiin kaataessa tajusin, että tämähän on natural-prosessoitua. Eli kahvimarjan hedelmäliha on jätetty ensin papujen päälle aurinkokuivatuksen ajaksi ja pesty vasta sitten pois, jolloin käymisprosessit vaikuttavat lopputuotteen makuun hyvin omintakeisella tavalla.

Ensikokemus mausta oli yksnikertaisesti poikkeuksellisen tasapainoinen natural-kahvi. Pienen lisäjäähtymisen jälkeen makukuva piirtyi paljon tarkempana: Pussissakin mainittu lime oli todella selkeä. Sen lisäksi tuntui sellainen jälkiruokaviiniä muistuttava käynyt maku, hedelmäkarkkimaista makeuden ja hapokkuuden kommunikaatiota (ajatelkaa tässä kohtaa vaikka keltaisia Aakkosia). Nielaistessa limen aromit nousivat kohti nenää ja samalla tuntui suussa kevyt paahteinen maku: jotain paahdetun sokerin, nougat'n ja kinuskin tyyppistä.

Blogikirjoituksen aiheeksi minulla päätyy yleensäkin vain hyviä kahveja, mutta nyt uskallan kyllä sanoa, että tämä on parasta mitä olen pitkään aikaan juonut. Kiitos, Slurp ja Lehmus Roastery.

Kupposen tarjosi Slurp Coffee.
Pavut jauhoi Wilfa.

Share

Ladataan...
Kahjona kahviin

Luka Bloom laulaa, että "You Couldn't Have Come At A Better Time". Tämä on ollut totta viime aikoina parin viikon välein aina alkuviikosta, kun postilaatikosta on löytynyt kirjekuori, jossa lukee suurin, ystävällisin kirjaimin "SLURP". Aikataulu on ollut täydellinen. Maanantainen maailmanmurjonta on saanut vastapainokseen toistuvasti maukasta kahvia. "Kahvikirjakerho" Slurp Coffee tarjosi joitakin aikoja sitten tälle blogille palvelunsa kokeilujäsenyyttä, ja minähän suostuin. Kuka nyt kahvista kieltäytyisi? Viikkoja on vierähtänyt, joten arvioin saapuneet kahvit nyt kerralla. Kaikkia on edelleen saatavana niin yksittäin Slurpilta tilattuna kuin suoraan paahtimoiltakin.

 

Mokkamestarit: Ethiopia Adano OrganicEnsimmäisen kirjekuoren kätkemässä pussissa ei ollut minkäänlaisia tietoja kahvista tai paahtimosta. Olin sen verran hölmö, että googlasin ne innoissani Slurpin sivulta. Jälkikäteen ajateltuna olisi tietysti pitänyt tehdä ensin kupillinen, maistella ajatuksen kanssa ja verrata havaintojaan paahtajan makukuvaukseen. Mutta kun ei niin ei tällä kertaa. Pavut olivat kotoisin Etiopiasta ja Tampereelta. Mokkamestarit-paahtimo on perustettu kauan ennen nykyistä pienpaahtimoiden buumia. Olen maistanut heiltä vain erinäisiä tummanpuoleisia espressoja, ja olin vähän yllättynyt että tällainen modernin vaalea hento etiopialainen kuului heidän repertuaariinsa. Tämä pussi tuli juotua kokonaan Hario V60:lla valmistettuna. Ensimmäisen kupin nautin loppukesän kauniina iltapäivänä terassilla, ja kokemus oli lähinnä hengellinen. Kahvi maistui puhtaalta, kirkkaalta, silkinpehmeältä ja makealta. Aistin pestylle etiopialaiskahville tyypillisiä hedelmäisiä ja bergamotia muistuttavia aromeita. Aivan mahtavaa.  Kaffa Roastery: Kenya Tano Ndongo Aah, kenialaista, ajattelin ja valuttelin kupillisen Hario V60:lla. Maku oli kenialaiselle ehkä hivenen epätyypillinen, yleensä dominoivat herukkaiset vivahteet loistivat poissaolollaan ja hapokkuus kallistui enemmän omenan ja ehkä karhunvatukan suuntaan. Hunajaan vivahtavaa makeutta löytyi niin ikään.  Mielenkiintoinen seikka oli, että rouvalle tämä ei maistunut ensinkään. Paahtimon omat kuvaukset puhuivat omenasta ja tanniinisuudesta, joka varmaan oli se maku, joka ei parempaa puoliskoani puhutellut. Lisäksi vivahteissa mainitiin vanilja ja karpalo. Hariolla tehtynä kahvi oli oikein hyvää. Kaikkein parhaat tulokset sain kuitenkin Chemexillä. Jauhoin pavut reippaasti suodatinkahvia karkeammaksi, kuitenkin hienommaksi kuin tekisin pressolla. Uuttoajan pidin siinä kolmen minuutin hujakoilla siinä, missä Hariolla ja hienommalla jauhatuksella tähtään useimmiten kahteen ja puoleen. Kirkas, upea ja makea kupillinen, jossa Kaffan oman kuvauksen karpalonvivahteetkin pääsivät esiin.Kaiken kaikkiaan mainio kahvi, ei ehkä parasta mitä olen Keniasta maistanut, mutta se kertoo enemmän monen muun kenialaisen mahtavuudesta kuin siitä, että Tano Ndongossa olisi ollut mitään vikaa. Punainen Kirahvi: Guatemala Finca Alvarado Tästä kahvista löysin karamellista makeutta ja sellaista käynyttä meininkiä, jonka Hasbeanin Steve yleensä sanoittaa "boozy", eli "viinainen". Hapokkuudelle en osannut oikein nimetä, mihin hedelmään se vivahtaa, mutta en toisaalta ollut paahtajan kuvauksen kanssa erityisesti eri mieltäkään. Siellä puhuttiin omenasta. Paahtajan kommenteista löytyi myös makea tupakka, jonka sitten nimettynä kyllä tunnistin jälkimausta.Finca Alvarado on kulunut nopeasti, sekä rouva että minä olemme tästä nauttineet niin aamulla kuin iltapäivällä - arkena ja sunnuntaina. Kupposet tarjosi: slurp.coffeePavut jauhoi: Wilfa

Share

Ladataan...
Kahjona kahviin

Kupponen-sarjassa koeponnistan kahveja eri paahtimoilta, etupäässä pienemmiltä kotimaisilta. Sarjan aloittaa vuoden paahtimoksi valittu Lehmus Roastery Lappeenrannasta, tuosta kansainvälisestä metropolista.

Tapasin Lehmus Roasteryn edustustoa Helsinki Coffee Festivalilla. Lyhyen kohtaamisen vaikutelma oli rento ja hauska sekä sopivasti kumma, hieman niin kuin olisin puhunut Tatun ja Patun kanssa. Herrat lahjoittivat minulle testattavaksi pussillisen Pusupuisto-kahvia sekä tiskin alta etiketittömän papupussukan, jota minun oli määrä testailla sokkona.

 

Aloitettakoon raportti Pusupuistosta. Tein ensimmäiset kupit Harion V60-käsisuodatinsysteemeillä. Paahtimon pojat kehuivat Pusupuistoa pussin kyljessä City-paahdetuksi, eli aika tummaksi. Tumma paahto maistui myös kupissa, vaaleampaan kalibroituneet makuhermoni htäkähtivät hetken aistimuksesta, mutta kun kuppi jäähtyi vähän ja aromit heräsivät henkiin, sain aikaan seuraavanlaisen luonnehdinnan. 

Tuoksusta erottui erityisesti suklaisuus. Maun koin hivenen pähkinäisenä ja runsaan suklaisena, sekä makeutta että karvautta oli aika lailla. Hapot vastaavasti olivat melko vähissä, mitä tummalta kahvilta saattaakin odottaa. Kahvi tuntui suussa sen verran silkkiseltä, että pussinkylkitekstien suositukset romanttisista hetkistä aukenivat siitä näkökulmasta. Aistit täyttävästä suklaasta niissäkin muuten runoiltiin. 

Tykkään yleensä testata tummapaahtoisia kahveja myös espressona, joten kaadoin papuja myös Mahlkönig Varioon ja laitoin espressorakkineen tulille. Lopputulos oli perin juurin makoisaa. Kahvihan oli kotoisin El Salvadorista ja käsitelty Natural-menetelmällä eli käytännössä aurinkokuivaamalla ja fermentoimalla. Nämä natural-maut tulivat aika komeasti esiin espressossa.

No entäs se mysteerikahvi sitten? Aloittelin senkin kanssa V60:lla, osan kupeista tein Aeropressillä. Oli tosi hauskaa testata kahvia, josta ei tiedä mitään ennalta. Jo pussin avaaminen paljasti, että ollaan tekemisissä Natural-kahvin kanssa. Vahva, omintakeinen tuoksu jota usein kuvataan mansikkaiseksi, usein ylikypsää mansikkaa muistuttavaksi, mutta joka tämän kahvin kohdalla oli enemmän kallellaan jotenkin keltaisiin hedelmiin. Sama maku loisti kupissa. Tällaisena "keltaisempana" se on jotenkin elegantimpi kuin joidenkin eteläamerikkalaisten naturalien räikeä ylikypsä mansikkaisuus ja kevyt viinaisuus. Mieleen tuli Johan&Nyströmin muutaman vuoden takainen Pineapple Thief.  Kun jotain piti arvata, päädyin veikkaamaan että kahvi olisi paremminkin eteläamerikkalaista kuin afrikkalaista. Metsään mentiin, kyseessä oli nimittäin etiopialainen papu, kotoisin Yirgacheffen alueen Kayon Mountain-plantaasilta. Natural-käsitelty kylläkin, ja Pineapple Thiefia taannoin pruuvannut paahtomestari sanoi tunnistavansa samankaltaisen hedelmäisyyden. Ostin sittemmin Caffin versiota samasta raakakahvista. Mainiota sekin, melkoisen samanhenkistä.

Mutta siis, voin suositella Lehmus Roasterya. Hyvää kahvia tekevät, ja lennokkaita etikettitekstejä. Mutta eihän sitä muuten Vuoden Paahtimoksi pääsisikään.

 

 

Share

Pages