"Ei haittaa!"

Kahvia, kiitos!

Project Mama -bloggaaja Katja Lahti kirjoitti taas kerran osuvan kolumnin keskiviikon Hesariin. Kolumnissa kehotettiin vähentämään lapsille "jäpättämistä" eli pikkuasioista motkottamista, sillä lastenpsykologin mukaan lapsi nappaa moitteet ja muun kielteisen palautteen itsetuntonsa rakennuspalikoiksi herkemmin kuin kehut ja kiitokset. Eikä mikään ihme - takertuuhan moni aikuinenkin herkemmin esimerkiksi työpaikalla saamiinsa risuihin ruusujen jo mädäntyessä kompostissa.

Rupesin tietenkin heti miettimään omaa motkotuskynnystäni - onko se matala vai korkea. Toistaiseksi olen vetänyt hyvinkin motkotusmaltillista linjaa, vaikka en voi kieltää, etteikö vilkas taapero tarjoaisi päivittäin otollisia hermojenmenetystilanteita. Mutta onkin eri asia kaapata viidettätoista kertaa pyykkitelineen taakse piiloutuva lapsi kainaloon ja jyrähtää, että nyt me vaihdetaan se vaippa! kuin avata sanainen arkkunsa tilanteissa, joissa lapsi on vaikkapa vahingossa kaatanut maitomukinsa tai tehnyt tietämättömyyttään ja kokemattomuuttaan jotain typerää.

Onkin siis ollut vallan hienoa huomata, että lapsemme on itsekin omaksunut rennon Ei haittaa! -asenteen. Meillä kaatuu maitolasi keskimäärin kerran päivässä, mutta ennen kuin itse ehdin sanoa asiaan yhtään mitään, taapero on jo lausahtanut "Ei haittaa!" ja minun tehtäväkseni jääkin vain vahvistaa asia. Ei haittaa, se oli vahinko, pyyhitään pois. Toki tulee tilanteita, joissa kyse ei olekaan vahingosta vaan kokeiluluonteisesta tihutyöstä - suuttuukohan äiti, jos repäisen tästä kirjasta sivun irti...silloin en sano, että ei haittaa, vaan selitän, miksi noin ei saa tehdä. Sivu voidaan teipata kasaan yhdessä ja tarvittaessa kirja otetaan pois.

Tyttö on muutenkin ihanasti omaksunut ne kehut ja myönteiset kuvaukset itsestään, joita me mieheni kanssa hänelle päivittäin jakelemme. Pelkästään eilen taapero kuvaili itseään eri tilanteissa seuraavasti:

"S on tosi iso, taitava tyttö!"

"S muistaa hyvin!"

"S on tosi reipas."

"Ei mutta - S keräsi lelut tosi hienosti!"

Myös omista aikaansaannoksistaan tyttö on vilpittömän ylpeä. Rakentamastaan duplotornista hän totesi näin: "Tosi vau!"

Share

Kommentit

annakarin
Anna Karin

Aino ei vielä osaa kaksisanaisia lauseita, joten raukka sanoo aina vahingon sattuessa: "haittaa!" Sitten minä yritän vieressä, että: "ei niin, EI haittaa".. :-D

MM
Maijan matkassa

Moni aikuinen voisi ottaa mallia teidän tyttärestä! "MM on tosi reipas. MM teki tänään työt tosi hienosti." Aamulla peiliin katsoessaankin voisi silmäpussien kauhistelun sijaan tokaista: "MM on tosi vau!" Tulis varmaan paljon parempi päivä.

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Hyvä idea! Melkein tekisi mieli kirjoittaa peiliin voimalause: "Olet tosi vau!" :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.