Matkakertomuksen toinen osa: Boston

Kahvia, kiitos!

Matkakertomus jatkuu, tervetuloa mukaan! :)

Lauantaina 10.9. hyvästelimme haikeina La Jollan hiekkarannat ja auringonlaskut ja lensimme Bostoniin. Isoveljeni nykyinen kotikaupunki on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen varsinkin äitiini, joka huokaili jo iltahämärissä lentokentälle laskeutuessamme, että katsokaa nyt miten kaunista! 

Bostonissa joimme paljon kahvia, veimme lapset perinteiseen puistokaruselliin, kiersimme amfibiobussi Duck Boatilla kaupungin keskustassa ja pitkin Charles-jokea, kirosimme tuplamatkarattaitamme (metrolla kulkeminen oli muuten tosi kätevää, mutta leveät rattaat hieman nakersivat näppäryyttä), juhlimme kummityttömme kuusivuotispäiviä Frozen-grillijuhlissa veljeni ja hänen vaimonsa luona ja söimme useamman kerran The Cheesecake Factoryssa.

Maanantaina ankkalaivakierroksen jälkeen veljeni vei minut ja siskoni pubikierrokselle lempipaikkoihinsa, ja jossain vaiheessa iltaa myös yksi hänen parhaista ystävistään liittyi seuraamme. Viimeisessä paikassa oli "$1 oyster night", ja seurueemme miespuoliset jäsenet saivat minut ja siskoni ylipuhuttua maistamaan ostereita ensimmäistä kertaa koskaan. En edelleenkään tiedä, miten niitä kuvaisin. Mieleen tulee yök mikä limanuljaska ja toisaalta no joo, ihan ok. Veljeni kaveri paljastui intohimoiseksi osterifaniksi ja päätyi loppujen lopuksi syömään yli neljäkymmentä osteria! Hän olisi kai lopettanut jo aiemmin, mutta hänen tätä tärkeää päätöstä vatvoessaan totesin (ihan viattomin aikein), että ei hän varmaan pystyisikään syömään enempää. Tätä sanoessani en tiennyt, että tämä tyyppi rakastaa osterien lisäksi haasteita, joten vähän kuin HIMYM:n Barney, se oli challenge accepted! ilman, että kukaan olisi varsinaisesti haastanut häntä. Koska hän tosiaan söi niin järjettömän määrän ostereita, nimitti hän itse itsensä osterikuninkaaksi ja sai jopa tarjoilijan väkertämään itselleen paperisen Oyster King -kruunun. Hauska ilta!

Seuraavana päivänä lähdimme aikaisin aamulla shoppailemaan. San Diegossa emme kierrelleet kauppoja ollenkaan (paitsi joissakin turistikohteiden matkamuistomyymälöissä kyllä kävimme). Olimme etukäteen sopineet, että tiistaina veljeni ajaa minut, siskoni ja äitimme tunnin matkan päässä sijaitsevaan Wrentham Village Premium Outlets -shoppailukylään, jossa saisimme rauhassa keskittyä ostoksien tekoon ilman lapsia. En ole enää vuosiin nauttinut shoppailusta, ja minulla olikin vähän vaikeuksia päästä kauppakierroksella vauhtiin. Aluksi katselin vain vaatteita ja leluja lapsille, enkä osannut keskittyä omiin vaatehankintoihini ollenkaan, vaikka täsmäkohteita minulla kyllä oli mielessäni muutama (neuletakki, farkut, syystakki). Mutta kun olin saanut hoidettua lasten vaateostokset pois päiväjärjestyksestä, löysinkin itsestäni varsin omistautuneen shoppaajan, varsinkin vähän yllättäen Guessin liikkeessä. Ja Gapissa. Ja kun saman viikon torstaina suuntasimme vielä isoon ostoskeskukseen keskustassa, shoppailuinnostukseni vain paisui paisumistaan, eikä minulla ollut enää mitään vaikeuksia löytää mieluista ostettavaa. 

Perjantaina toteutui yksi reissuhaaveistani, kun kiertelimme Harvardin kampuksella. Yritin näyttää opiskelijalta siinä kuitenkaan onnistumatta (ehkä yli-innokas hymyni ja räikeä Harvard-laukkuni paljastivat minut turistiksi). Olin onnellinen, kun sain nuuhkia kirjoja Harvardin kirjakaupassa ja ostin itselleni tuliaiseksi Harry Potter -värityskortteja. 

 

 

Viimeisenä kokonaisena matkapäivänä ennen paluulentoa kävimme myös joulukaupassa (olen muuten joskus haaveillut perustavani sellaisen kahvila-myymälän, jossa olisi aina joulu!) ja syömässä koko porukalla suositussa italialaisessa ravintolassa. Ilmassa oli haikeutta niin kuin tällaisissa tilanteissa aina. Unohtumaton kolmen viikon reissukaruselli oli pyörähtänyt viimeiselle kierrokselleen, eikä edessä ollut enää kuin pakkaamista ja pitkä paluulento. 

Kiitos mukana matkanneille ja erityinen kiitos veljelleni ja kälylleni, jotka kaikesta omasta häähulinastaan huolimatta tekivät kaikkensa, että meidän reissumme olisi ikimuistoinen. Ja sitä se todellakin oli! <3

(Kuvat: S. Aaltonen)

 

Share

Kommentit

TuuliaK (Ei varmistettu)

Olen maanantaina lähdössä reilun kahden viikon Washington DC - San Diego - Boston - Washington DC turneelle, hauskaa että teidän kohteet oli niin samat. Toki lähden ilman lapsia työmatkalle niin saattaa kohteet painottua hiukan toisin, onneksi kuitenkin vähän luppoaikaakin pitäisi löytyä :) Tuo Harvard-laukku on kyllä päheä, ostitko sen jostain tavan turistikaupasta vai yliopiston omasta puodista? Täytyy harkita hankintaa :)

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Ostin sen CambridgeSide Gallerian ostoskeskuksesta, käytävällä olevasta kojusta. Kauppakäytävillä oli paljon sellaisia kojuja, joissa myytiin Boston- ja Harvard-aiheisia tuotteita. 

Hauskaa reissua! :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.