Ladataan...
Kahvia, kiitos!

Tiedän, että moni muukin painii saman ongelman kanssa kuin minä - haluaisin lahjoittaa käytettyjä lastenvaatteita ja -tarvikkeita niitä tarvitseville, mutta en oikein tiedä, että minne niitä voisi antaa. UFF:n ja Pelastusarmeijan lisäksi minulle tuli mieleen vain muutama vaihtoehto, joten päätinkin kysyä teiltä lukijoilta, että jos lahjoitatte vaatteita tai tavaroita eteenpäin niin minne te tapaatte niitä antaa?

Itse löysin tietoa seuraavista lahjoituksia vastaanottavista tahoista. Otsikoita klikkaamalla pääset yhdistysten sivuille:

1) Turun Ensi- ja turvakoti Ry

Turun Ensi- ja turvakoti Ry:n sivuilla lukee, että he ottavat mielellään vastaan "kaikenikäisten vauvojen ja lasten hyväkuntoisia vaatteita tai muita tarvikkeita". Itse mietin, että voisi ehkä kuitenkin olla aiheellista lähettää sähköpostia ennen kuin ilmestyy oven taakse vaatesäkit olalla. Ja ainakin itselleni olisi paljon helpompi ja mukavampi niitä vaatteita johonkin viedä, jos siitä on etukäteen sovittu.

2) Turun ja Kaarinan srk-yhtymän Karderoopi

Diakoniatyöntekijöiden ylläpitämään Karderoopiin voi lahjoittaa ehjiä, puhtaita ja vuodenaikaan sopivia käyttövaatteita. Tällä hetkellä pulaa on erityisesti miesten ja naisten talvivarusteista, kodintekstiileistä ja ruoanlaittovälineistä. Alle 120 cm:n lastenvaatteita sen sijaan on tarjolla runsaasti, eikä niitä oteta tällä hetkellä vastaan. Sivuilla mainitaan myös, että työvoimapulan vuoksi he eivät voi vastaanottaa kerralla mitään suuria määriä - ei esimerkiksi yli kahta jätesäkillistä tavaraa kerrallaan.

3) HOPE-yhdistys

Hope-yhdistykseen voi lahjoittaa hyväkuntoisia ja ajanmukaisia lasten- ja nuortenvaatteita, kenkiä, leluja ja urheiluvälineitä. Ajanmukaisuudella pyritään vaikuttamaan siihen, että lahjoitusvaatteisiin pukeutuva nuori saisi tuntea samanarvoisuutta ikäistensä kanssa. Ei siis kannata viedä sitä kurkkumarkkinoilta ostettua hupipaitaa lahjoituslaariin, vaikka siinä olisikin vasta pari reikää ja toinen hiha vielä tallella.

4) SPR:n Kontti

Kontti-tavarataloihin voi lahjoittaa puhtaita ja ehjiä vaatteita ja tavaroita. Lahjoitukset voi viedä Kontti-tavarataloihin tai keräyslaatikoihin, joiden sijainnin löydät tästä linkistä.

***

Näin joulun alla käynnissä on myös erilaisia keräyksiä esimerkiksi vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseksi:

MLL:n Hyvä Joulumieli -keräys

Joulupuu-keräys

Eikä se vuohikaan hassumpi lahjaidea ole. Mutta tämä menee jo off topic -jutteluksi.

Ladataan...
Kahvia, kiitos!

Nyt kun olen toista kertaa raskaana, olen ilokseni huomannut, että maksukorttia ei tarvitse höylätä lastentarvikeliikkeissä ihan niin ahkerasti kuin ensimmäisellä kierroksella. (Tai pitäisi varmaan sanoa, että lasten isovanhempien ei ole tarvinnut höylätä korttejaan niin ahkerasti; minun vanhempani ja mieheni äiti käyttivät nimittäin esikoisen hankintoihin paljon enemmän rahaa kuin minä ja mieheni.) Mutta joitakin vauvaan liittyviä ostoksia on kuitenkin pitänyt tehdä: isosiskolle ostettiin uusi "ison tytön amme" (kaikki vastaavat muutokset menevät tällä hetkellä helposti läpi sillä, että ne nimeää ison tytön tarvikkeiksi...), kirpparilta haettiin toiveikkaana perussitteri siltä varalta, että uusi vauva suostuisi siinä joskus edes minuutin olemaan, Oran verkkokaupasta tilattiin Ora Taiga -yhdistelmävaunuihimme sopiva seisomalauta ja Prismasta valikoitiin tytön kanssa vauvaa varten uniriepu, jonka tyttö saa sitten tuoreena ja toivottavasti ylpeänä isosiskona antaa vauvalle sairaalassa.

 

Ruokakauppareissuilla on napattu mukaan ykköskoon vaippoja ja vauvan hiusharja. Pari pientä tuttia odottaa steriloimista ja kaapissa on pari korvikepurkkia siltä varalta, jos imetyksen kanssa olisi jotain ongelmia. Siskoni on luvannut lainata lastensa vanhoja tuttipulloja, sillä suunnitelmissa on, että yrittäisimme saada vauvan tottumaan myös satunnaisiin pulloruokintoihin. Esikoinen taisi maistaa maitoa pullosta vain pari hassua kertaa. Osittain tämä johtui siitä, että koin maidon pumppaamisen ja pakastamisen liian työlääksi ja osittain taas siitä, että imetys tuntui öisinkin helpommalta vaihtoehdolta kuin pulloruokinta. Nyt kuitenkin olen vähän ruvennut haaveilemaan, että mies voisi silloin tällöin hoitaa yösyötöt pullon avulla. Minulla onkin lainassa siskoni sähkökäyttöinen rintapumppu, jonka kanssa aion ainakin yrittää tehdä tuttavuutta.

Esikoiselle alun perin hankittu hoitolipasto on ollut koko ajan lastenhuoneessa valmiina, koska se toimii edelleen tytön vaatelipastona. Nyt hoitotason päälle on taas aseteltu hoitoalusta ja korillinen vauvanhoitotarvikkeita. Esikoisen vanhoista vaatteista on otettu esille pienimpiä kokoja ja onpa meillä myös joitakin ihan uusiakin vauvanvaatteita, joita äiti ja siskoni toivat viime perjantaina. 

Vauvan kapalointia varten on tilattu yllä olevassa kuvassa näkyvä kettukuvioinen Uniliina ja se vaikuttaa kyllä tosi napakalta ja näppärältä ratkaisulta. Saattaahan olla, että vauvaa ei voisi vähempää kiinnostaa viettää sekuntiakaan kapaloituna, mutta eiköhän sen liinan saa sitten tarvittaessa myytyä eteenpäin. Tyttökin tuntuu tyytyväiseltä nyt kun hänelle on selitetty mitä kapaloliinalla on tarkoitus tehdä, sillä hän ehti jo vähän murehtimaan vauvan nukkumisjärjestelyjä miettiessään sitä, millainen peitto vauvalle tulee.

Ainoa vauvaan liittyvä päähänpisto-ostos löydettiin Indiskasta: en voinut vastustaa alla olevassa kuvassa näkyvää turkoosia koria ja voi sitä riemua, kun keksin, että olohuoneeseenhan tarvitaan säilytyskori vauvan leluille! Oikeasti vauvan pehmokirjat ja muut lelut olisi hyvin voinut säilyttää lastenhuoneessa, mutta jotenkin tykkään ihan kauheasti siitä, että ne ovat nyt esillä tällaisessa korissa. Ratkaisu on jostain syystä ollut kovasti myös tytön mieleen ja nyt kun vauvalle tarkoitetut lelut ovat selkeästi eri paikassa kuin hänen omat lelunsa, hän on suhtautunut paljon suopeammin siihen ajatukseen, että vauva ylipäänsä saa joskus jollain lelulla vähän leikkiä.

Piti vielä mainita seisomalaudasta sen verran, että olemme ainakin toistaiseksi toiveikkaita sen suhteen, että emme joutuisi ostamaan tuplavaunuja. Harjoitusreissut seisomalaudalla ovat sujuneet hyvin, tosin toistaiseksi tytöllä on ollut halutessaan mahdollisuus siirtyä seisomalaudalta rattaisiin istumaan. Seisomalautaa käytettäisiin lähinnä lyhyillä matkoilla (kotoa puistoon tai lähikauppaan), sillä isommat ruokaostokset, reissut ja kyläilyt hoidamme autolla. Jos lähdemme kaikki yhdessä kävelylle, meillä on myös mahdollisuus ottaa vauvalle vaunut ja tytölle matkarattaat tai jos vauva viihtyy hyvin Manducassa, voin sujauttaa hänet reppuun ja laittaa tytön matkarattaisiin. Aiomme siis tosiaan yrittää tulla näillä ratkaisuilla toimeen, mutta jos tilanne (ehdottomasti) sitä vaatii, kai ne tuplatkin voi sitten ostaa - eiköhän sellaisia löydy käytettynä aika helposti. Meillä on myös valmiina odottamassa siskonlapsilla viime kesänä käytössä olleet tuplamatkarattaat, jotka voimme ottaa käyttöön ensi kesänä. 

Nyt puuttuukin enää se vauva...laskettuun aikaan on vielä viikko ja olen vähintäänkin yhtä kypsä tähän odotukseen kuin kohdunsuuni. Ennakoivia supistuksia on tullut viikon verran joka päivä ja tällä hetkellä pystyn myös vihdoin sanomaan, että no nyt tiedän, mitä ne liitoskivut ovat. Tänään oli taas neuvolakäynti, joka ei onneksi kestänyt kuin vartin (oma terkkarini on lomalla ja sijainen oli Ihaatakin alakuloisempi tapaus). Toiveissa on, ettei minun tarvitse enää ensi viikolla mennä neuvolaan. On jännittävää mennä iltaisin nukkumaan ja miettiä, että saako ensi yönä lähteä synnyttämään...sitä vaihtoehtoa, että synnytys käynnistettäisiin noin kolmen viikon kuluttua en edelleenkään aio edes miettiä.

 

Ladataan...
Kahvia, kiitos!

...kodinkoneen hajoamista, meinaan. Pelkään tällä hetkellä kovasti tuota otsikon sananpartta.

Torstai-iltana mieheni huomasi, että jääkaappi oli aivan lämmin. Ehdimme tästä vastoinkäymisestä hiukan iloitakin, sillä olimme aivan varmoja, että saamme tietenkin vuokranantajalta uuden jääkaapin. Vanhassa nimittäin melkein kaikki pakastimen lokerot ovat halkeilleet ja halkeavat melkein joka avaamiskerralla lisää. Tiesimme jo ennestään, että uusia lokeroita noin vanhaan jääkaappi-pakastinyhdistelmään ei ole enää saatavilla, joten siinä ruokaa roskikseen heittäessämme emme olleet aivan niin myrtyneitä kuin olisi voinut luulla. 

No, seuraavana aamuna talonmies tipautti meidät maanpinnalle toteamalla, että kyseessä lienee helposti korjattavissa oleva termostaattivika. Korjaaja vahvisti asian korjauskeikalle tullessaan, joten tadaa - vanha jääkaappimme jaksaa taas hoitaa hommansa. Taaperolla tosin oli omat epäilyksensä korjaajan ammattitaidosta, sillä heti tämän lähdettyä tyttö kipaisi hakemassa oman työkalupakkinsa ja hiukan poraili jääkaapin ovea.

Lauantaina olimme jo toipuneet siitä pettymyksestä, ettemme saakaan uutta jääkaappia. Sitten kodinkoneiden jumalat päättivät ilkeillä kustannuksellamme hiukan lisää ja keksivät, että nyt on aika heittää hyvästit mikrollemme. Vasta 2,5-vuotias päheän punainen OBH Nordica -mikromme poistui näyttämöltä mikrojen taivaaseen näyttävän savupilven kera. Onneksi en ollut kahdestaan taaperon kanssa, kun mikro hajosi, sillä olisin varmaan ollut aivan paniikissa. Nyt lankomies nappasi johdon pois seinästä ja minä soitin miehelleni, että käypäs töistä tullessasi katsomassa, löytyisikö mammuttimarkkinoilta meille uutta mikroa. (Onneksi löytyi, koska olihan se nyt tosi työlästä lämmittää päivällistä liedellä.)

Nyt vain odottelen, että mikä hajoaa seuraavaksi. Toivottavasti ei ainakaan tiskikone - sellaisen hajoamista jouduimme todistamaan pari vuotta sitten, eikä se ollut kaunis näky. Pyykkikone on ollut tosi sitkeä sissi, mutta mielestäni senkään aika ei ole vielä. Eilen illalla kyllä hajosi (väliaikaisesti) allaskaapin roskisvaunu, joten ehkä se oli sitten se kolmas? Toivotaan niin.

Pages