Ladataan...

Hilkka Ravilo: Yö yllä viljan  (Atena, 2001)

 

Ensi viikolla alkaa jälleen lukupiiiri johon minäkin pitkästä aikaa jaksan lähteä.  Uuden vuoden innoittamana olen myös liittynyt pariin uuteen lukuhaasteeseenkin.   Ja toiseen niistä: Koen 13 kotimaista kirjailijaa vuonna 2013  saankin mukavasti liittää tämän lukupiirin valitun kirjan.

Yö yllä viljan-kirjaa aloitellessani tuli mieleen Eeva Tikan romaanit joita olen lukenut 90-luvulla.

Minua kiehtoi kirjan tarinassa jälleen kerran menneisyyden salaisuudet joiden paljastuminen sivu sivulta sai lukemaan eteenpäin. 

Rakkaus ja intohimo kulkivat tarinassa sopivasti - kirja ei ollut lälly rakkaustarina todellakaan mutta ei myöskään liian eroottinenkaan.

Vapun tarinaa lukiessani huomaan jälleen muistelevani Eeva Tikan naishahmoja.

Pidän romaaneista joissa käsitellään ihmisen raadollisuutta ja tässä kirjassa  Minnan käytös toi mieleen narsismin.  Ja tavallaan tässäkin kirjassa tytölle tapahtuu jotain lapsuudessa/nuoruudessa joka osaltaan vääristää hänen suhtautumistaan elämään ja toisiin ihmisiin.  

Torajyvän käyttö kostona kaikesta pahasta oli odotetttavissa mutta kirjan lopussa se yllätti.

Googletin Hilkka Ravilon tuotantoa ja toinen kirjailija joka tuli mieleeni on Tapani Sopanen jonka romaaneita olen myös lukenut 90-luvulla.  Saatan jonain päivänä lukea muutkin Ravilon kirjat mutta tällä hetkellä haluan lukea vähän toisenlaista romaania jota olenkin jo aloitellut ja se myös sopii tähän lukuhaasteeseeni. 

Huomenna käväisen myös kirjastossa jotta pääsen tuossa lukudiplomihaasteessakin eteenpäin.

301/30 000 30Koetus - Tavoitteena lukea 30 000 sivua vuodessa

 

 

 

 

 

Ladataan...

Vielä ei ole loman viimeisen kirjan aika...  ainakin yhden kirjan vielä ehdin lukemaan ennen lomani päättymistä.  Nyt sain siis päätökseen Marianne Cedervallin Ajattelen sinua kuolemaasi saakka (Atena,  2011)

Syy miksi Mirjam oli katkera kirjan kolmelle miehelle tuntui aluksi liian tavanomaiselta. Mysteerien ja salaisuuksien ystävänä odotin jotain dramaattisempaa.  Alkusivujen jälkeen tämä kirja tempasi totaalisesti mukaansa ja olisin lukenut sen yhdeltä istumalta jos vain olisi ollut mahdollista. Välillä kyllä puistatti ajatus toivoa ajatuksenvoimalla toisen ihmisen kuolemaa vaikka oliki tehnyt katalia asioita...  silti kirja oli erittäin huumoririkas vai pitäisikö sanoa ironinen.  Välillä hykertelin itsekseni ja välillä "kauhistelin".  Kirjan loppu kyllä jymäytti!  Odotan kyllä innolla kahden seuraavan kirjan suomennosta!