Asioita joita tiedän Pariisista

Muutamia kännykällä räpsäistyjä kuvia Pariisista. 

Laukut ovat purkamatta, muistikortti tyhjentämättä mutta mieli... no, se on taas täynnä ajatuksia siitä, miten tätä elämää kannattaisi elää.

En osaa vielä pukea niitä sanoiksi, mutta ehkä un peu plus tard.

Tai no yhden jutun tiedän: skippaa suosiolla hotelliaamiainen, vaikka se onkin "ilmainen".

Miksi syödä hälyisessä salissa väljähtänyttä munakokkelia, kun lähikahvilan terassilta saa kuudella eurolla hyvän petit déjeunerin, raitista ulkoilmaa ja näytöksen nimeltä pariisilaiset matkalla töihin. 

Ja tiedän tämänkin: tarte Tatin. Aikaisemmin vasta epäilin, nyt olen varma: kyllä se on, maailman paras jälkiruoka. 

Tätä kiitos: La vie en rose, ja une quiche avec rosé. Roseeta lounaalla ja kahvia illallisella, niinhän sen kuuluikin olla.

Ja jos en muuta tietäisikään niin sen tiedän, että ei ole inspiroivampaa paikkaa kuin Pariisi. 

Ensimmäiset pari päivää on aina hakemista. Niin mitenkäs tämä, miksi tämä kaupunki ei tunnukaan heti taikuudelta, jaa jaa... ja sitten, ei kuulu boom eikä bang, ei mitään sellaista, yhtenä iltana vain havahdut täydellisen hyvään oloon, samaan aikaan rauhalliseen ja innostuneeseen, ja ymmärrät, että nyt se on tapahtunut.

Sitten tajuat, mikä merkitys on sillä, että Perrierin kanssa tulee lasi, jääpaloja, sitruunasiivu ja pitkävartinen sekoituslusikka. Koska pienillä asioilla on väliä, juuri pienillä asioilla on.

Huomaat pureskelevasi ruuan kunnolla. Oikaiset ryhdin. Katsot tarjoilijaa silmiin, koska Pariisissa saa katsoa. Mietit miksi Suomessa viinilasit ja kahvikupit ovat niin isoja, miksi kaiken pitää olla niin isoa.

Vaklaat lumoutuneena viereisen pöydän pökerryttävän upeita Chaneliin pukeutuneita viisikymppisiä naisia ja alat pillittää onnesta, kun yksi heistä tilaa hampurilaisen ja ranut. 

Sanot lounasseuralaisellesi, että kaikki on upeesti. Hän sanoo niin on, koska se on tapahtunut hänellekin. Se Pariisin taika.

Merci. 

Share

Kommentit

ElinaPK
Sataman valot

Oi! Minä ja ystäväni täytämme ensi vuonna 30 vuotta ja suuren juhlavuoden kunniaksi olemme suunnitelleet matkaa Pariisiin. Kuinka pitkän reissun teit ja kuinka monta päivää mielestäsi kannattaa Pariisille omistaa yhdellä kertaa? :)

Eeva Kolu

Heippa, minä oon ollut yhdestä kymmeneen päivään. Aina on ihanaa ja aina loppuu aika kesken, eli oikeastaan ihan sama kuinka pitkäksi aikaa päättää lähteä :) Upeeta reissua!

hannaelina
joie.

"Vaklaat lumoutuneena viereisen pöydän pökerryttävän upeita Chaneliin pukeutuneita viisikymppisiä naisia ja alat pillittää onnesta, kun yksi heistä tilaa hampurilaisen ja ranut." LOL :'D

EmmiJii (Ei varmistettu)

Voi Eeva! Kaksi kertaa Pariisissa käyneenä tiedän tasan tuon tunteen kun kaupunki "iskee päälle" tai pikemminkin uppoaa syvälle kudoksiin =). Pariisi kyllä nostaa sielua hieman lähemmäs taivasta… Kiitos näistä kuvista.

Reetta V. (Ei varmistettu) http://city.fi/blogit/reettavee

Apua, tuli ihan hirveä ikävä Pariisiin!

Teksti on niin totta. Ensimmäistä kertaa sinne itsekin matkustaessani olin jo päättänyt, että koko paikka on ihan ylihypetetty, mutta sitten jostain se kuitenkin tuli. Ihan huomaamatta. Ja vaikka tähän mennessä siellä on viettänyt vaikka kuinka paljon aikaa, tuli heti tämän tekstin luettua niin ikävä sinne.

Mirtsu (Ei varmistettu)

Tuo ylimmän kuvan koira. <3

Tiina G (Ei varmistettu) http://fannijakaneli.com/

"Roseeta lounaalla ja kahvia illallisella." Ihana huomio. Kuvaa jotenkin mahtavasti henkistä olotilaa ja nauttimista. Liian usein unohtuu.

pinni-- (Ei varmistettu)

Oh, samoja juttuja mietin itsekin Pariisin matkalla.. Pariisissa parhautta on ravintolat ja kahvilat.. juuri nuo pienet yksityiskohdat ja laihat naiset, jotka syö kunnolla ja ottaa vielä jälkkärinkin :-) Ja musta on ihanaa kun kaikki on pientä ja kotoisaa, jos metroasemalle sattuu olemaan liukuportaat niin nekin on sellaiset superkapeat. Suurkaupunki joka kuitenkin tuntuu pieneltä..

-R (Ei varmistettu)

heti kun näin postauksesi otsikon,laitoin taustalle soimaan Mc Solaarin biisin "La Belle Et L Bad Boy" ennenkö aloin lukemaan.ja voi kyllä,se sopi tämmöisen tekstin taustalle kuin tehtynä ;))

Eeva Kolu

Ihana biisi, pitääpä tänään itekin piiiitkästä aikaa kuunnella jahka pääsen kotiin :)

-R (Ei varmistettu)

hups, "La Belle Et Le Bad Boy"*

Pariisi <3 Ihana postaus, tavoittaa juuri sen pariisilaisen fiiliksen!

Miss T (Ei varmistettu)

Ihana kirjoitus, pitää päästä taas Pariisiin!!

Retu (Ei varmistettu) http://valkoisentalonreetta.blogspot.fi

Siis mä en ehkä kestä tuota ylimmän kuvan koiraa!!! Niin reppana ;)
Ja samaa mieltä tarte Tatinista, parasta mitä on maailmassa, melkein..

Anniinaa (Ei varmistettu) http://cinnamonbiscuits.blogspot.com

Tarte Tatin todellakin on parasta, niin mehukasta ja ihanaa! Onneksi pääsee Pariisiin kahden viikon päästä, Pariisin-ajoista onkin jo aikaa... Voi ihanuutta!

A-Banana (Ei varmistettu)

Hei! Olipa ihanaa lukea tää teksti, ja hassua, asun ihan tossa Nanashin vieressä Rue charlotilla, oispa ollut kiva törmätä kadulla, ehkä ens kerralla. Mutta tosiaan kiitos että kirjotit tän tekstin! Usein tulee unohdettua kuinka hieno ja inspiroiva kaupunki tämä on kun on osana sitä aamuruuhka-työ-näytelmää, tälläset pistää taas pysähtymään ja muistamaan kuinka spesiaalia täällä on ja kuinka onnekas on voidessaan sanoa asuvansa Pariisissa. Innolla oottaen lisää postauksia Pariisista :)

Eeva Kolu

EIKÄ! Rue Charlot on mun ihan lempparikatuja Pariisissa, oletpa todella onnekas! Meillä oli sieltä kerran pieni kaksio vuokralla ja yhä vaan pitää palata sinne hortoilemaan ja juomaan rinkkiä Café Charlot'hon :)

Diva (Ei varmistettu)

Kiitos, että pääsin kanssasi matkalle. Kielesi on niin notkea ja sujuva, että osaat todella vangita hetken ja välittää sen muille.

Eeva Kolu

Kiitos kauniista palautteesta. x

Vierailija (Ei varmistettu)

Äääää en kestä miten ihana postaus, pakko päästä taas Pariisiin!

Vierailija (Ei varmistettu)

Heippa Eeva! Olisi kiva, jos kirjoittaisit työasioista, esimerkiksi siitä, miten olet omalla kohdallasi päätynyt nykyisiin ajatuksiin unelmatyöstä ja tulevaisuudesta ym. Kaipaisin pohdintaa tällaisista jutuista, koska olen itse miettinyt viime aikoina alanvaihtoa ja ylipäätään sitä, mitä haluaisin tehdä. Taloudellinen turvallisuus pelottaa jonkin verran, samoin se että haluanko tulevaisuudessa samoja juttuja kuin nyt.

Eeva Kolu

Kiitos ideasta! Näitä juttuja on tullut viime aikoina mietittyä tosi paljon itsekin. Katsotaan olisko mulla tästä jotain sanottavaa :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Työjutut kiinnostaisivat minuakin! Myös opintohistoriastasi olisi mukava lukea, itsellä kun on suunta hukassa opintojen suhteen..

-karoliina (Ei varmistettu)

Noista sun kuvistas tuoksui Pariisi!! Olen kerran ollut Pariisissa ja sillon satoi ja se muisto tuli tosi vahvasti mieleen näistä kuvista! Ihanaa!

ölllö kakkiainen (Ei varmistettu)

Miksi et syö hotelliaamiaista jos maksat siitä? Kannattaisiko varata parempi hotelli jos taso ei kelpaa. Vai oletko aivan liian hieno ihminen millekkään "laitosaamiaiselle"? Minää ainakin olen saanut aivan ensiluokkaisia herkullisia aamiaisia pariisin hotelleissa. Siitä on helppo aloittaa päivä kun ei tarvitse etsiä kadulta jotain kälyisiä kuppiloita.

Eeva Kolu

No voi herranterttu että tällaisestakin voi joku vetää herneet nenään :D Syö sinä sun aamiainen hotellissa jos viihdyt, minä syön sen siellä missä minä viihdyn.

Vierailija (Ei varmistettu)

jos perushotelliaamupalat ei maistu niin jooo on tosiaan parempi vaihtoehto ottaa se 400 euron hotellihuone sen sijaan että maksais ylimääräisen 6 euroa kahvila-aamupalasta XD järki hoiiii....

Pujo (Ei varmistettu)

Ei voi olla totta! Mielensä voi näköjään pahoittaa tuollaisestakin...onneksi Eeva ei käyttänyt sinun rahojasi aamupalan ostoon. Minä niin mieleni pahoitin... XD

Piipo79

Samaa mieltä tuosta lumosta kun siellä VIERAILEE, vieläkin, useiden kertojen ja hetken asumisen jälkeen. Toista on fiilis kun siellä oikeasti asuu ja viettää arkeaan. Ps. Tarte tatin tai croissantit eivät vieläkään uppoa

Vierailija (Ei varmistettu)

CROISSANTIT EI UPPOOOO???? MITÄÄH, olen järkyttyny???

Piipo79

Joo ei, eikä oikein mikään voitaikinajuttu. Tiedän, outolintu :-)

HMIH (Ei varmistettu)

Ääää! Tää postaus, Pariisi!!! TARTE TATIN!!!!! Ja Chanel-mamma ja ranut.

&lt;3

Pus (Ei varmistettu)

Hitto, mulla on kyllä pettämätön maku! Luen tasan kolmea blogia: Tätä, Sara K:ta ja Mangomalenia. (voin kertoa, että täydellinen tasapaino, muuta ei tarvita, muuta ei osaa kaivata!!!) Just luin teidän kaikkien uusimmat stoorit ja voi että, tässänhän pakahtuu! Te ihanat naiset, te ihanat viisaat, hauskat ja parhaat naiset, emmää tierä mis mää olisin ilman näit teijän juttui! &lt;3

annyi (Ei varmistettu)

Kiitos NIIN PALJON Mangomalenin vinkkaamisesta &lt;3 mikä ihanuus! Oma kolmikko tähän asti on ollut Eevan lisäksi Sara K ja Stellan Notes on a life. Mangomalen lisätty kirjanmerkkeihin :)

Saskia (Ei varmistettu)

Oli ihana lukea tämä juttu, kun itsekin juuri muutama päivä sitten tulin Pariisista. Olin siellä ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Mietin, miksi olin antanut kulua niin pitkään. Pariisi oli kauniimpi kuin muistin, ihmiset mukavampia kuin viime kerralla, mutta ruoka, ah ruoka, se oli yhtä ihanaa kuin ennenkin.
Kiitos blogistasi. Sinulla on ihana tapa kirjoittaa ja mahtavan positiivinen elämänasenne. Olet sellainen auringonpaiste päivässä. :))
Kaikkea hyvää Sinulle!

Titta /jatsaillen (Ei varmistettu) Http://Kotivuori.blogspot.fi

Voi kuinka kauniisti kerrot Pariisista! Mikään muu paikka ei ole kuin Pariisi. Alle 15-kesäisenä ensimmäisen kerran siellä kävin. Retkiä on takana niin monta, että aina pitää päästä kantis-ravinteliin. Pariisissa on ihan ok ja usein myös suotavaa aamulla päättää meneekö hotellin aamiaiselle vai katukahvilaan. Ja ne viinilasit. Anoppi ei tiedäkään kuinka olen iloissani siitä, että hänellä on pariisilaiseen tyyliin pienet viinilasit.

NJ (Ei varmistettu) http://entajosalkaisit.blogspot.fi/

Ihana teksti Pariisista, osuit niin asian ytimeen! Täällä tunnustautuu yksi frankofiili ja Pariisia sydämessään kantava. Pariisi on nautinnon kaupunki, siellä kuuluu nauttia elämästä. Se on esteetikon kaupunki, näet ympärilläsi lumoavia puistoja, taidetta, hurmaavia kahviloita ja näkymiä, charmikkaita ihmisiä ja historian siipien havinaa. Tunnet suussasi maukkaita viinejä ja suussasulavia ruokia, ohikulkijoiden mukana kantautuu parfyymin tuoksu, Seine kimaltelee ja heijastelee vanhojen talojen hahmot. Elämässä ei eroteta arkea ja juhlaa. Ihmiset nauravat ja nauttivat, koska elämä on nautinto! Kiireettömyys unohtuu siinä, kun istut nauttimaan kahviasi, sillä nautinnolla ei ole kiire. Löydän Pariisissa itsestäni aina puolia, jotka täällä kalenterikulttuurin Suomessa hautautuvat aikataulujen alle. Paris, c'est la vie!

Amelie Poulain (Ei varmistettu)

Kiitos Eeva ihanasta blogista! &lt;3 Oikein halauksien ja rutistuksien kanssa!
On aina päivän kohokohta lukea ajatuksiasi.. ne on aina niin herkkiä, kauniita ja oivaltavia! En malta odottaa lukea ajatuksiasi siitä, miten tätä elämää oikein kannattaisi elää! Täälläkin on kohdattu monta tienristeystä, ja paljon olen tässä matkalla miettinyt sitä, että miten tämä elämä on tarkoitettu elettäväksi.

LauraSophia (Ei varmistettu)

Ihanaa Pariisi-hehkutusta! Lähden loppukesästä vuodeksi pienen junamatkan päähän Pariisista sijaitsevaan pikkukylään. Kerran aikaisemmin Pariisissa vieraillessani jäi kaupungista sellainen fiilis, että siellä todellakin tuntee olevansa lähempänä taivasta. Vuodessa elämä arkeentuu varmasti, mutta en usko, että voisin ikinä kyllästyä aamuiseen leipomokäyntiin ja muihin ah-niin ihaniin ranskalaisiin arkitapoihin! Päivittäisestä viininkittaamisesta puhumattakaan ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Oi, ihana teksti ja kuvat! (Mutta miksi katson joka kerta tuosta tarte tatin -kuvasta, että siinä on raaka pihvi...?)

my view

kaverikirjassa kysyttiin mitä aion ensivuonna tehdä, vastasin matkustaa Pariisiin, kiitos ensimausta, ihana tunnelma kuvissa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mitä tuo ihana piirakan näköinen herkku on, jonka kanssa on salaattia? :o Oon palannu jo lukuisia kertoja tänne kuolaamaan sitä... &lt;3____&lt;3
Ja kiitos Eeva mielettömästä blogista - yksinkertaisesti vaan parasta mitä on. :o :o

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihastuttavia tuokiokuvia Pariisin lumosta! Olen itse käynyt siellä vain yhden - täydellisen - kerran
enkä ehkä uskalla mennä uudestaan, sillä pelkään ettei se enää olekaan niin täydellistä. Mutta ehkäpä
se voikin olla parasta, sillä We'll Always Have Paris (http://www.youtube.com/watch?v=pa-dGYjSq5k)

Marketta67 (Ei varmistettu)

Nyt alkoi Pariisi taas kiinnostaa 20 vuoden tauon jälkeen. Silloin koin sen kyllä kaupunkina kiinnostavaksi, mutta ihmiset olivat jotenkin ylimielisiä ja epäystävällisiä. Pärjääkö siellä ilman ranskan kieltä? Itse opettelen aina muutamat fraasit matkakohteen kieltä, mutta Ranskassa se ei juurikaan auttanut. Puhutko itse ranskaa?

Vierailija Hessu (Ei varmistettu)

Mä huikkaan täältä vastauksen, vaikka kysymys osoitettu bloggaajalle itselleen. :)

Asuin Pariisissa 9 kuukautta enkä voi väittää puhuvani ranskaa. Tykkäsin kaupungista ja sen ihmisistä, pärjäsin ja viihdyin. Hymy ja ne perus-turisti-fraasit sekä elekieli tuntuivat toimivan. Suurin osa ihmisistä oli ystävällisiä, mutta vähän ujoja.

NooraF (Ei varmistettu)

Tuo Chanel-rouva hampurilaisaterialla -juttu on juuri yksi Pariisin hienouksista. Se, että ihmiset voivat ihan hyvin ajaa esim. pyörällä puku tai turkki päällä. Suomessa jotenkin "hienoihin" vaatteisiin pukeutuneet ihmiset tekee vain tiettyjä asioita ja käyttäytyy tietyllä tavalla.
Hotelliaamiaisesta sen verran, että useinhan sitä ei oikein voi valita, että kuuluuko se hintaan vai ei, joten en oikein ymmärrä valitusta siitä, miksi se "kuuluisi" syödä jos siitä on maksanut.

Mä olen jostain syystä aina ajatellut, että Pariisi on ihan ylihypetetty juttu eikä mulla ole koskaan ollut mitään tarvetta suunnata reissua sinne...tää kirjoitus sai mut miettimään asioita uudestaan...ehkä siis joskus vielä:)

annyi (Ei varmistettu)

Kävin pääsiäisen aikaan ensimmäistä kertaa Italiassa ja rakastuin ihan täysin, vaikka vierailu oli lyhyt. Meinasin itse pillahtaa itkuun onnesta monta kertaa. Esimerkiksi silloin, kun viimeisen päälle tyylikäs milanolainen nuorimies nahkatakissaan ja laitetuissa hiuksissaan kumartui puhumaan rattaissa olevalle vauvalleen sanoilla "amore mio". Waaaaaahh! :')

Kati B (Ei varmistettu) http://aasinsilta.net

Vau, sä kirjoitat upeesti. Toi pienten yksityiskohtien ja tunnelmien vangitseminen ilman pakotettua runollista maalailua - ihan vaan VAU. Oon ite käyny Pariisissa kaks kertaa, ekan kerran lapsena, tokan kerran köyhänä reilaajana. Molemmilla kerroilla tulin Välimeren rannalta helteestä, ja Pariisissa oli harmaata ja sateista. Ja kallista. Uskon näiden seikkojen vaikuttaneen siihen, että kaupunki ei ole onnistunut tekemään muhun vielä tätä taianomaista vaikutusta. Paitsi sillä tavalla, että olen aina tiennyt antavani sille vielä mahdollisuuden (monen muun kaupungin kohdalla olisin jo luovuttanut).

MuuMuu (Ei varmistettu)

Ajatuksena aamiaisen syöminen joka aamu uudessa pienessä kahvilassa kuulostaa ihanalta, mutta vatsaongelmaisena arvostan hotelliaamiaisessa sitä että oma huone vessoineen ja suihkuineen löytyy samasta rakennuksesta.

Kommentoi