Cherry bomb

Ladataan...

Joskus haikailen maihin, jossa olisi... no, ei nyt aina kesä, muttei myöskään talvi, joka kestää puoli vuotta.

Mutta se hyvä puoli on siinä, että asuu maassa, jossa on neljä vuodenaikaa (tai talvi ja kolme muuta minivuodenaikaa), että aina on aika kauden ensimmäiselle jollekin.

Ihan parin viikon sisällä olen esimerkiksi nauttinut kesän ekat pussikaljat, kesän ekan piknikin, kesän ekat grillailut, ekat jokilaivat, ekat kahlailut järvessä (sitä varsinaista uimista saatte kyllä odottaa... ehkä sitten, kun vesi on 26-asteista).

Ja ekat kirsikat.

Mansikat saavat huutamaan hurraa, kun ne huhtikussa ilmestyvät torimyyjien kojuihin. Ja jee toukokuussa, kun ne alkavat jopa maistua joltain. Syön niitä joka päivä.

Mutta sillä sekunnilla, kun näen ensimmäiset kirsikat, mansikat ovat minulle ilmaa.

Olen sillä tavalla julma. Tykkään mansikoista, mutta kirsikat ovat tosirakkauteni. 

Kirsikoiden maku on ihana, mutta niissä on myös eri tavalla fiilistä kuin muissa kesän marjoissa (tai mitä hedelmiä tai paisuneita kukkapohjuksia nämä nyt ovatkaan). Auringossa makoilu, kirsikankivien syljeskely, siinä on kesä pähkinän... tai öö kirsikankuoressa.

Haluaisin nyt hirveästi kertoa tässä sen tarinan siitä-ja-siitä merkittävästä klassisesta teoksesta, joka sai inspiraationsa säveltäjän syljeskellessä kirsikankiviä lampeen ja ihastuessa siitä kuuluvaan ääneen, mutta piru vie, kun en millään saa mieleeni mikä teos tai säveltäjä oli kyseessä. Mutta pointtini on joka tapauksessa se, että yhtään merkittävää musiikkinumeroa tuskin on koskaan syntynyt mansikoiden perkaamisesta. Luulisin. 

(Niin, eikä mansikoista ole ihan yhtä lailla bileiden ohjelmanumeroksi.)

Vielä en ole tänä kesänä saanut huippuhyviä kirsikoita - tiedättehän, sellaisia todella kiinteitä ja silti mehukkaita, pulskia, joissa on kiiltävä kuori.

Sekin kesän eka on siis vielä edessä.

 

PS. Vika tilaisuus ehtiä osallistua kesäkisaan! Klikkaa tiesi tänne, jos 150 euroa Finnish Design Shopissa käytettäväksi kelpaisi.

Share

Kommentit

Laurella
Pilkku otsassa

Ooh, kirsikat, kyllä kyllä, tuhat kertaa kyllä! Mutta, oikeita kirsikoitakin parempaa on kirsikkaesanssi. Olen ehkä ainoa suomalainen, joka arvostaa kirsikkaesanssia. Kuulemma olen kummallinen. Mutta ah! Kirsikkakokis, kirsikkatikkarit, kirsikanmakuinen huulivoide... Myös kirsikkaviini on jees. Henkinen ikäni: 15.

Eeva, olet suosikkini!!

 

ziri (Ei varmistettu)

Et ole ainoa! Tosin tuoreet kirsikat on vielä parempia kuin kirsikkaesanssi, mutta se esanssi on myös ihanaa <3

Eeva Kolu

Hahahaa :D Minä en niin pidä kirsikkaesanssista, mutta tykkään kyllä niistä säilötyistä kirsikoista. Siis juurikin niistä kammottavista läpikuultavista, räikeän pinkeistä :) Ja tölkissä olevista hapankirsikoista myös!

Flo (Ei varmistettu)

Ah, kirsikat on niin hyviä, mutta torimyyjänä vietetyt kesät pilasivat ne minulta.. Uskottelen kuitenkin itselleni, että Etelämmässä-Euroopassa kirsikatkin on tuoreempia ja voin nauttia niistä lomilla sentään. :)

Eeva Kolu

Älä kerro enempää, haluan syödä kirsikoita jatkossakin!

minä-tässä-hei
A modo mio

Oih! Kirsikat on nam! Nam on myös sesongin valtavat vesimelonit ja verkkomelonit.. Niitä tosin löytää tosi, tosi harvoin :(

Eeva Kolu

Mää oon vähän huono syömään melonia, kun sen pilkkominen menee ihan halonhakkuusta :D Mutta jos joku muu leikkaa valmiiksi niin joo, sitten ne on ah ja nam!

laika (Ei varmistettu)

Juuri tänään ostin torilta pussillisen kirsikoita kun ensimmäistä kertaa myynnissä näin! Eivät tosin taida olla paikallisia(hollantilaisia) mutta kelpaavat silti. Harmittaa kamalasti kun oon juuri lähdössä koko kesäksi pois Islantiin kun täällä mantereella alkais kaikki kasvaa ja rehottaa. Ihan tuossa rajan takana Belgiassa asuisi yksi kaveri joka asuu jurtassa(!!!) keskellä kolmea kirsikka- ja pähkinäpuuta ja viimeksi siellä kylässä käydessäni vedin heti saapuessa kirsikkaähkyt... Jää tänäkesänä väliin mutta poimin sitten villejä mustikoita senkin edestä keskellä Islannin varvukkoja!

Eeva Kolu

Jurtassa pähkinäpuiden keskellä? Kuulostaa ihan sadulta! Kivaa Islantia!

Satunnainen vierailija (Ei varmistettu)

Ah, kyllä kirsikoissa on sitä jotain. Ite en välitä yhtään niistä purkkikirsikoista enkä kirsikkaesanssista, mut aidot ja oikeat kirsikat, ne on kyllä vaan niin hyviä.

Jontteriini (Ei varmistettu)

Kirsikat on niiiin ihania! Tuoreena, jogurtissa, tikkarissa tai missä vaan. Olin näkevinäni Stockan lehdessä, että Mövenpickin kesämaku olisi kirsikka! Jee! :)

Eeva Kolu

Joooo, ja Schwarzwald-jätski on ihan paras maku, otan sitä aina jos kiskassa on. Siinä siis kirsikoita ja tummaa suklaata. Ah!

Maian (Ei varmistettu)

Merkittävää musiikkinumeroa ei mansikoiden perkaamisesta ehkä syntynyt mutta yksi mieleenpainuvimmista lapsuudenmuistoistani kyllä: Perkasin mansikoita ehkä 5-vuotiaana mummuni kanssa ja olin tosi allerginen mansikoille, mutta siitä huolimatta (tai ehkä juuri sen vuoksi) rakastin mansikoita yli kaiken. No perkuutalkoissa mummuni pienellä avustuksella mansikka jos toinenkin HYPPÄSI suuhuni ja minä meinasin kikatukseltani tukehtua noihin herkkupaloihin :D Seuraukset kärsin luultavasti tuskallisena ihottumana myöhemmin mutta sitä en muista, ainoastaan nuo hyppivät mansikat :')

Ei sillä, kirsikat on myös erittäin jees :) Samoin tämä blogi!

Eeva Kolu

Juu, kyllä mansikatkin ovat ihania! :) Kiitos kesämuiston jakamisesta!

keamar

Kirsikat on munkin tosirakkaus, suosikkeja on Seattlen seudulta löytyvät täplikkäät Rainier Cherries! Parhaita ikinä <3

Eeva Kolu

Oih, olen kuullut Rainiereista, mutta en vielä koskaan päässyt maistamaan. Onneksi on elämä aikaa!

.......... (Ei varmistettu)

voi että kun sinä kirjoitat aiheesta kuin aiheesta aivan liian hyvin.
kirsikat ovat ihania ja niin on sinun kirjoitustyylisikin.
oletko koskaan harkinnut kirjan kirjoittamista, tai oletko kenties jo kirjoittanut?

Eeva Kolu

Voi kiitos kovasti! Kirjan kirjoittaminen on tietysti unelmissa, mutta enpä tiedä, olisko musta vielä siihen :) Jonain päivänä ehkä!

Kati K (Ei varmistettu)

Pieni kertomus.

Olen ainoa lapsi, ja sitä myöden hieman hemmoteltu.. (kyllä, vielä aikuisenakin) Mutta lapsena ehkä varsinkin. Muistoihin kuuluu se kerta, kun olin mummin kanssa lukenut kirjaa nimeltä Pikku Hutilus. Siinä tämä päähenkilötyttönen söi kirsikoita olohuoneessa ja syljeskeli kivet lattialle. Arvatkaapa vain, sainko kokeilla miltä se tuntuu. Juu. Ukki osti seuraavalla torireissulla kirsikoita ja niitä minä sitten söin mummila-ukkilan sohvalla kiviä lattialle syljeskellen. Tosin siivosin lattian jälkeenpäin mummin kanssa :)

Kirsikat on kyllä ihania &lt;3 Ne on kauniita ja hyviä, ja niistä saa vaikka mitä!

Eeva Kolu

Hihii, ihana tarina! Sulla oli varmasti mahtava lapsuus :) 

Kommentoi

Ladataan...