dynamiikkaa

Luulin jo nähneeni kaiken, mitä Helsingin asuntomarkkinoihin tulee. "Halutut taloyhtiöt", "harvoin tarjolla" olevat kohteet, "loft-henkiset" asunnot (joissa nyt vain sattuu olemaan 23 neliötä, mutta kun loft on niin hieno sana). Sen, miten hienoa on, kun putkiremontti on vasta tulossa, sillä "sinulla on vielä tilaisuus vaikuttaa siihen, minkä väriset kaakelit kylpyhuoneeseen valitaan". Siitähän maksaakin jo 50 000 euroa. Sen, kuinka jokainen ennen vuotta 1960 rakennettu talo on jugend-talo, ja sen päivän, kun asuminen Vaasankadun laidalla maksaa kaksi ja puoli miljoonaa vanhaa markkaa.

 

Mutta tänään tuli vastaan jotain uutta: asunto vuokrataan tyhjänä, ja toivomme, että vuokralainen ei veisi sinne omia kalusteitaan.

 

Niin, kukas sitä sängyllä mitään tekisikään.

 

Välillä joudun tosiaan miettimään, minkä hiton takia haluan edes asua tässä kaupungissa.

 

 

 

Mutta sitten muistan: täällä on liikettä. Dynaamisuutta, kuten ystäväni Anne sanoi. Täällä asiat menevät eteenpäin, koska niiden on pakko. Täällä on pakko uskaltaa, vaikka joskus ajattelen, että olisipa ollut mukavaa jäädä loppuelämäksi hengailemaan verkkareissa opiskelijakaksion sohvalle. Kasvu tapahtuu kipualueella, sanoi päätoimittaja luultavasti Sarasvuota siteeraten.

 

Turku (rakas, kaunis Turku!) oli meidän oma kupla, jossa kelluttiin ikuisessa brunssinhuuruisessa sunnuntaimaailmassa, jossa ei tarvinnut kasvaa aikuiseksi. Ei mietitty lainanlyhennyksiä tai korkoja, ja valmistuminen oli sana, jolle hymähdettiin samalla tavalla kuin lauantaisille uhkailuille maailmanlopusta. No ihan kuin sitä ikinä tapahtuis, joo joo.

 

 

 

 

 

 

Turussa olin kuplan sisällä, keskellä kaikkea. Täällä tuntuu toisinaan, että seison kaupungin laidalla ja katson kun se vilistää ohi.

 

Olo on samanlainen kuin ala-asteen välitunnilla, kun seisoin ekana hyppynarujonossa ja laskin oikeaa hetkeä hypätä sisään. Rokkinalle, rokkinalle, tule sisälle, paina nappia, tanssi rokkia...

 

Ja sitten minä tanssin.

 

Share

Kommentit

Anni (Ei varmistettu)

Voi eikä, mä tykkään susta niin paljon!! Niin ihana kirjoitus ja vielä ihanammat kuvat! Nosti hymyn huulille! :)

surfie (Ei varmistettu)

Eikä, kiteytit niin ihanasti tuntemukseni. En tosin ikinä ole muualla kuin Helsingissä asunut, mutta mihinkähän täältä ihanasta kaupungista haluaisi lähteä :)

kaupungin laidalta (Ei varmistettu)

huuuh! meni miljardeja kylmiäväreitä lukiessani tätä. Kiitos.

onnellinen kalliolainen (Ei varmistettu)

Minulle tuli mieleen tästä eräs myynti-ilmoitus: "Asunto myydään vuokrattuna. Myyjä ei saa mielellään vuokrata asuntoa kellekään toiselle kuin nykyiselle vuokralaiselle."
Saatika muuttaa siihen itse.

Pee (Ei varmistettu)

Ihanaa!! Kiitos, kun kirjoitat.

Ja mitäh, miten ne kuvittelee, että asunnossa jossa ei ole kalusteita asutaan?!? wadafak oikeesti?

Nukke (Ei varmistettu)

voi apua....♥

sisko (Ei varmistettu)

Oi. Naulan kantaan. Tosin minä en suostu uskomaan, että Turku olisi jotain ohimenevää ihanuutta. Haaveilen siitä että joskus herään omasta kotoani Turusta ja huomaan elämäni oleva siellä. No, sitä odotellessa voi vaikka kerätä muhkeaa asuntolainaa kalskealla pk-seudulla.

Aino (Ei varmistettu)

Voi vitsit, miten hyvä teksti! Tämän kevään on ollut niin samoja fiiliksiä Helsinkiä kohtaan! Oma kuplani oli Tampereella, ja usein haikailein sen perään, mutta silti siitä oli pakko riuhtaista itsensä irti. Välillä on ollut hankalaa, mutta silti niin parhaita juttuja on saanut aikaan se, että "on pakko uskaltaa". Ja onneksi siellä kuplassa voi aina mennä käymään, jolloin siitä näkee enää ne hyvät puolet. :)

ri (Ei varmistettu)

itken :)

Eeva Kolu

Kiitos Anni!! :) ***************** Surfie: kiva kuulla :) ************** Kaupungin laidalta: hui! Ole hyvä vain :) ***************** Onnellinen kalliolainen: joo, mä muistan nähneeni jonkun vastaavan. Siis hei morjens. "Ostanpa tästä asunnon, jolle en saa itse tehdä mitään, mut hei täs on mun rahat ole hyvä". Mitä ihmiset oikein kuvittelee?? ****************** Pee: no en ymmärrä. Kun asunto on kuulemma myynnissä, niin sinne saattaa tulla asunnonostajia katsomaan, jotka sitten häiriintyy niistä vuokralaisen tavaroista. Joten parempi, että vuokralainen nukkuu makuupussissa lattialla ja laittaa makuupussin joka aamu kaappiin piiloon... juu moi. ****************** Nukke: NIINPÄ. ************* Sisko: ei se olekaan ohimenevää. Olen varma, että joskus vielä palaan, ja siellä on yhtä ihanaa. Nyt vaan ei ollut oikea aika enää olla siellä, nyt pitää mennä eteenpäin. ****************** Aino: uskon, että se menee minullakin noin. Onneksi junamatka on lyhyt :)

Eeva Kolu

Ri: toivottavasti sillä hyvällä tavalla :)

ih (Ei varmistettu)

Tänään sit kirjoitit tällaisen tekstin, kaikista päivistä juuri tänään kun minulle kävi kutsu työhaastatteluun Vantaalle ja jo se etelään muuttamisen teoreettinen mahdollisuuskin täältä pienestä, ihanasta ja helposta Jyväskylästä tuntuu hirveän vaikealta, vaivalloiselta ja kuluttavalta.<3

hheidi (Ei varmistettu)

Sä osaat tosi hyvin kirjottaa yhtään vähättelemättä, noinkin tavallisesta asiasta mielenkiintosen ja sellasen, miten sen nyt sanois.. Jotenki elämänmakusen tekstin.

noola (Ei varmistettu)

Siinä, että asunto myydään vuokrattuna, on paljonkin järkeä. Suomennettunahan tuo tarkoittaa sitä, että omistaja haluaa myydä asunnon sijoituskäyttöön.

Eeva Kolu

Ih: minä hoen nykyään itselleni melkein päivittäin tuota päätoimittajan sanomaa lausetta, "kasvu tapahtuu kipualueella". Auttaa silloin, kun asiat tuntuvat vaikeilta ja vaivalloisilta :) ***************** Hheidi: kiitos kovasti, ihana kuulla :) *************** Noola - miten siinä on järkeä? Mitä se kuuluu vanhalle omistajalle, mitä uusi omistaja tekee omaisuudellaan? On eri asia myydä asunto vuokrattuna kuin myydä se ehdoilla, jonka mukaan sitä ei saa vuokrata kellekään muulle kuin nykyiselle vuokralaiselle eikä siihen saa muuttaa itse.

Noora (Ei varmistettu)

Kirjottaisitko kirjan? Haluaisin lukea sen. ;)

Eeva Kolu

Noora: saattaisin ainakin yrittää, jos joku rikas mesenaatti kustantaisi mulle puolen vuoden sapattivapaan :)

Emma (Ei varmistettu)
Olga (Ei varmistettu)

Hyvä kirjoitus, niin kuin aina. :) Mutta tuohon vuokra-asuntoilmoitukseen viitaten: WTF?

Mirjami (Ei varmistettu)

Samojen tuskien kanssa taistellaan täälläkin, kun ei löydy sitä omaa oikeaa (johon olisi vielä mitenkuten varaakin). Välillä asuntoilmoitukset on niin korneja, että silmiin sattuu. Yksi viimeviikkoinen oli otsikoitu upeasti "Aah". Kaikkien aikojen suosikkini on kuitenkin kämppä, jota myytiin huikealla iskulauseella: "Mahdollisuus palata Kekkosen aikaan." Niin.

Pee (Ei varmistettu)

Jos muuten toi tähtien tekeminen kyllästyttää kommenttien väleihin, niin Shift-Enter -yhdistelmällä saa vaihdettua riviä. (ja sitten jos tiesit tämän, niin kuulostan todella ärsyttävältä viisastelijalta.. Muistelen vain, että täällä oli joskus puhetta siitä, että enter ei "toimi". )

Ja hei onnea vielä ravintolapäivän sukseesta! Mahtavaa, että syöjiä oli!

:)

Eeva Kolu

Emma: :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) ************************* Olga, no todellakin. Mitä helv... *************** Mirjami: siis voi apua, olen katsonut tuon saman ilmoituksen! Siinä ihan tosissaan pidettiin myyntivalttina sitä, että kämppä oli ruma, rikkinäinen, paskainen ja kaikin puolin aivan hirveä. Juttu olisi ollut ihan hauska vitsi, jos hintapyyntö ei olisi ollut KAKSISATAATUHATTA EUROA.

Pee (Ei varmistettu)

Ah ja nyt se ei toiminutkaan, edellisessä kommentissa kyllä.. Hmm.. Okei menen pois terrorisoimasta sun kommettilaatikkoa, kiitos ja anteeksi!

Eeva Kolu

Pee: meidän tekniikan tyypit sanoi, ettei se kuulemma toimi! En ole tosin kokeillut. Ootas, kokeilen nyt.

oujee

Eeva Kolu

Ei toiminut :(

Saara (Ei varmistettu)

Ah, mitä kirjallsita dramatiikkaa! Vaikuttava postaus.

Eeva Kolu

Mutta kiitos silti, Pee! Ja Saarallekin kiitos :)

Ella (Ei varmistettu)

...tästä ihanasta tekstistä! Turun ja Helsingin väliä ravaavana ymmärrän täysin. Voih, aikuisuus, elämä, vastuu. Apua. Helsingissä tykkään hukkua massaan, Turussa pienet piirit ovat sekä hyvä että huono asia. Mutta Yo-kylä on äärettömän kaunis juuri nyt ja Halistenkoski pauhaa :)

Laura loves (Ei varmistettu)

siksi mä tänne Turkuun just muutin, että tää kupla on ihana! Ei tämmönen kantahämäläinen kestä sitä dynaamisuutta (nääs). Se on jotenkin liikaa. Eih, tunnen esseen nousevan sielustani, oman postauksen paikka omassa PLOKISSA. Kiitos inspiraatiosta.

Eeva Kolu

Ella: elä kiduta. No ei, kivat sulle. No ei, ku OIKEESTI ihanaa. ******* Laura loves: niin, mutta se riippuu niin paljon elämäntilanteesta, kannattaako siellä kuplassa juuri nyt olla vai ei. Jos mä olisin jäänyt sinne, kaikki (koulutus, työ, varmaan sosiaalinen elämäkin osittain, koska kaverit muuttaa yksitellen sieltä pois) olisi jäänyt polkemaan paikalleen. Toivottavasti vielä joskus vois palata, kun elämässä ei tarvitse mennä niin lujaa eteenpäin...

Tessa (Ei varmistettu)

Voi ei, olen lukenut jonkun sanoneen että "Helsinki ei tee suurina annoksina hyvää ihmiselle" ja uskon siihen kyllä vakaasti.

sal-ma (Ei varmistettu)

itseäni pelottaa se aika, kun joudun muuttamaan pois turusta. turusta on tullut kaikista rakkain kaupunki ikinä ja täällä on yksinkertaisesti kaikki. enkä edelleenkään oo löytänyt syytä kaikelle sille "turku on suomen peräreikä"-dissaukselle, sillä mikään muu kaupunki ei oo tehnyt muhun yhtä suurta vaikutusta. voi turku.

reetu (Ei varmistettu)
Marita (Ei varmistettu)

Jännää. Minä en ole koskaan ajatellut Turkua kuplana, koska oma elämä on aina (ei vaan opiskeluaikana) keskittynyt sinne. Olen asunut tarpeeksi pitkään miljoonakaupungeissa tietääkseni, että haluan viettää loppuelämäni pienessä Turussa, jos vain mahdollista. Jotenkin Helsinki tuntuu ihanuudestaan huolimatta liian vilkkaalta ja ahtaalta minulle (sekä liikenteeltään, ihmisiltään että asuntomarkkinoiltaan), joten ehkäpä Turku onkin tällaiselle sohvaperunalle juuri oikea paikka. Mutta mahtavaa, että alat löytää paikkasi Helsingistä, toivottavasti asuntomarkkinatkin pian suosisivat teitä. :)

Anniina Marianne (Ei varmistettu)

Pysähdyttävä kirjoitus Helsingistä ja Turusta. Turku on minulle koti. Olen asunut muualla paljonkin, pääosin pienemmissä paikoissa, ja muuttanut viime syksynä takaisin. Missään muualla en vain tunne itseäni näin kotoisaksi, en vaikka olen aina kuvitellut olevani pienempien paikkojen tyyppi. Nyt vain huomaan olevani taas oikeasti siellä mihin kuulun. Olen syntynyt Helsingissä ja asunut siellä ensimmäiset 3 vuotta, ja aina vierastanut kaupunkia. Siksi olikin ihanaa lukea noin kannustava klirjoitus siitä. Hauskaa alkavaa kesää Eeva! Olen vasta alkanut lukea blogiasi, mutta varmasti pysyn tästedes mukana!

Ninni (Ei varmistettu)

No sitten on aina helsingin ei-dynaamiset lähiöt. Joiden takia tuntee asuvan maaseudulla. :D

Annie Mee (Ei varmistettu)

Oi kauheeta! Maalaistytön sydämeen sattuu että vertaa lähiössä asumista maalla asumiseen... :)

Mutta aivan ihana kirjoitus Eeva! Oot takuuvarma päivänpelastaja näillä elämää sulostuttavilla teksteilläsi!

SannaK (Ei varmistettu)

Minäkin muutin tänä keväänä Turusta Helsinkiin samoista syistä kuin sinäkin ja vuokrahinnat tsekkattua päätimme ostaa oman asunnon. Jep, me tartuttiin siihen mahtavaan mahdollisuuteen "vaikuttaa kaakelivaihtoehtoihin" ja 40 tonnin putkiremppa odottaakin ensi vuonna. Osattiin tietty ottaa tämä huomioon jo asuntoa ostettaessa. Oikeastaan melkein kaikki meidän budjettiin ja muihin ehtoihin mahtuvat myytävät asunnot olivat putkiremppaa odottavia. En ole viitsinyt kiusata itseäni ja katsoa mitä ihanaa oltaisiin saatu samalla rahalla Turun keskustasta kuin mitä tähän lähiökaksioon laitoimme.

Ammi (Ei varmistettu)

Oikotien sivuilta tänään poimittua: "Rivitalon päätyasunto suositulla ja rauhallisella asuinalueella. Olohuoneesta löytyy kaunis vuolukivitakka, josta suora uloskäynti ulos terassille." Jenkkijoulupukkien vakioreitti valtaamassa alaa suomalaisilla asuntomarkkinoilla?

Minttu (Ei varmistettu)

Muutin itse juuri Helsingistä pois, kauas etelä-pohjanmaalle takaisin vanhaan kotikaupunkiini melkein kahdeksan vuoden jälkeen. Vaikka Helsingissä on hyvät puolensa, en usko ikinä palaavani. Dynaamisuutta, joo, ja kovuutta. Jos olisin kotoisin pääkaupunkiseudulta, olisin varmasti jäänytkin sinne, mutta tulin huomanneeksi että sellainen yhteisöllisyys ja lämpö mitä itse kaipaan, on Helsingissä mahdotonta. Joku tutkija sanoi joskus jotenkin että Helsinki on liian iso ollakseen pikkukaupunki ja liian pieni ollakseen suurkaupunki, jonka sisälle syntyy ikäänkuin pieniä yhteisöjä. Siksi Helsingissä on helppoa olla yksinäinen. Kyllästyin myös tuohon eteenpäin menemisen ja suorittamisen pakkoon. Helsinki on kaunis, mutta kylmä, kalsea ja etäinen.

Minttu (Ei varmistettu)

..voisipa melkein sanoa, että Helsinki sai minut sairastumaan masennukseen, ja tiedän etten ole ainoa.Vahvat pärjää paremmin, ja sä vaikutat vahvalta :)

Tiina (Ei varmistettu)

Pääkaupunkiseudulla ollaankin ilmeisesti dynaamisesti oltu rokkinalleja. Turku-kuplassa pienenä samaa leikkiä laulettiin sanoilla "Pikku-nalle, pikku-nalle...". Onkos ihmekään, jos täällä ei meinaa koskaan kasvaa aikuiseksi! :D

Olet ihana!

Helsinkiläinen (Ei varmistettu)

Miten Helsingin kokoinen kaupunki voi herättää tuollaisia tuntemuksia? Jos on vähäänkään tutustunut esim. muihin Euroopan maihin, niiden pääkaupunkeihin, niin ymmärtää kyllä, että Helsinki on sillä mittapuulla pieni eikä kovinkaan "dynaaminen". En edes kommentoi Suomen muita ns. kaupunkeja. Juu, ovathan Helsinki ja Turku omilla tavoillaan kauniita paikkoja, mutta kummatkin niin kotikutoisia, kapea-alaisia, suorastaan, noh, tylsiä (jos puhumme nyt vain paikoista, ei niistä rakkaista ihmisistä, joita niissä kaupungeissa kullakin on). Arkitehtuurikaan ei varsinaisesti ole mitään henkeäsalpaavaa. Olen asunut Helsingissä koko ikäni, mutta mielelläni näkisin itseni asuvan opiskeluiden jälkeen paikassa, jossa on mieletöntä historiaa, näkemistä, kokemista, kuulemista, kulttuuria ja vaikka mitä muuta. Hakaniemen tori ei aivan yllä siihen.

Kommentoi