helpon lukemisen vaikeus

Ladataan...

Hyvät kirjat eivät maailmasta lopu, eikä hyvän lukemisen löytäminen ole hankalaa. Sen sijaan hankalaa on löytää hyviä kirjoja, jotka olisivat viihdyttäviä ja helppolukuisia olematta idioottimaisia.

 

Kesällä tekee yleensä mieli ahmia jotain vähän kevyempää kirjallisuutta, mutta ikävän usein valinnanvara on joko "sinkut shoppailee Manhattanilla" tai "keski-ikäinen masentunut ja viinaanmenevä etsivä selvittää rikoksia ruotsalaisessa pikkukylässä". En kestä kumpaakaan genreä. Dekkareista voin lukea korkeintaan Agatha Christietä tai Arthur Conan Doylea, ja niitäkin lähinnä nostalgia-arvon takia.

 

Jokainen itseään kunnioittava lukija tarvitsee kesäksi lukuhatun. Ei tule auringossakaan paha olo. Kyllä kelpaa.

 

Laura kirjoitti taannoin vihastaan chick litiä kohtaan, ja olen itse hieman samoilla linjoilla. En ole mikään korkeakyldyyrihaukka, joka on periaatteellisesti hömppää vastaan, mutta haluaisin hömpältänikin edes ripauksen nokkeluutta tai mielikuvitusta. Yleisesti ottaen chick litin juonet ovat lukijaa halveksuvan ennalta-arvattavia ja vanhanaikaiset sukupuoliroolit saavat minut kiljumaan raivosta. Varmasti poikkeuksiakin on, mutta ne eivät ole vielä sattuneet minun kohdalleni. En myöskään kestä niitä piirrettyjä pastellinvärisiä kansikuvia, joissa on koukeroinen fontti... ja korkokengät. Siinä kannessa on aina oltava korkokengät.

  

Lukupiirimme toinen Eeva sanoi joskus osuvasti, että ei ymmärrä puheita aivottoman hömpän rentouttavuudesta, koska hän ei ainakaan rentoudu lukemalla huonoa kirjallisuutta, vaan hyvää.

 

Siinäpä siis haaste: löytää kirjoja, joiden parissa voi rentoutua painiskelematta liian vaikean kielen tai liian vaikeiden asioiden kanssa, tuntematta silti joutuvansa jatkuvasti kirjailijan aliarvioimaksi aivokääpiöksi.

 

 

Kerroin teille vuosi sitten David Nichollsin kirjasta One Day, ja moni rakastuikin siihen. (Vinkkinä: kirja on ilmestynyt/ilmestymässä nyt myös suomennettuna, jos se jäi tuolloin englannin kielen takia lukematta!) Siksipä vinkkaankin nyt samaisen kirjailijan esikoisteoksesta Starter for Ten, joka kertoo nippelitietoa rakastavan Brianin ensimmäisestä vuodesta collegessa.

 

Jos odotat One Dayn kaltaista elämää suurempaa (tai pikemminkin juuri elämän kokoista) rakkaustarinaa, tulet pettymään. Mutta jos pidät esimerkiksi Nick Hornbyn kirjoista ja etsiskelet sopivan viihdyttävää ja helppoa kesälukemista, saatat tykätä tästä. Kirja oli kiva ottaa bussimatkalle mukaan, ja myönnettäköön, että saatoin nauraa ääneen muutaman kerran :)

 

Jakakaapa vinkkinne mukavan leppoisaan kesälukemiseen, jonka vuoksi aivoja ei tarvitse ihan kokonaan jättää narikkaan!

Share

Kommentit

noo_ra (Ei varmistettu)

Cecelia Ahern on irlantilainen kirjailija, ja on ollut jo pitkään mun ehdoton suosikki. Kirjat on kaikki ollu ihan mahtavia, kevyttä ja helppoa luettavaa mutta silti niistä monesti löytyy semmonen fiksu asia, mitä jää miettimään. Kannattaa testata, suosittelen. Luvassa on jotain suloista mikä pistää väkisinkin hymyn ainakin mun huulille ;)

Al (Ei varmistettu)

Kurt Vonnegut lentää eteenpäin kepeästi ja leikiten, mutta onnistuu silti kouraisemaan syvältä :)

Tiia (Ei varmistettu)

Luin muutama kesä sitten töissä hirveän kasan Nora Robertsin kirjoja ihan siksi, että asiakkaita palvellessa hyvä kirja oli ikävä keskeyttää (olin siis työssä, jossa asiakkaita saattoi parhaimmillaan sadepäivinä olla niin vähän, että koko päivän sai vaan lukea). Kirjat olivat aivan hirveitä ja seuraavaa aloittaessa tuntui, kun olisin vain aloittanut edellisen kirjan alusta. Ainoita eroja olivat henkilöiden nimet ja ammatit. Pahimmillaan kirjailija käyttää samoja fraaseja ja kuvailuja joka kirjassa ja joka luvussa. Onneksi sentään luin edes englanniksi, sillä suomennettuna nämä ovat vielä pahempaa soopaa.

Olen tällä hetkellä lukematta mitään, koska en ole löytänyt mitään luettavaa. Tätä voisin hyvin taas kokeilla, kiitos (: Haluaisin joskus myöskin liittyä johonkin lukupiiriin, ja harmistuin kun joskus aikanaan blogisi kommenteissa puhuttu lukupiiri ei koskaan toteutunutkaan. Tai ainakaan minä en kyselyistäni huolimatta saanut vastausta enkä päässyt mukaan.

Eeva Kolu

Noo_ra: mun poikaystävä lukee noita Cecelia Ahernin kirjoja :D Mä yritin joskus lukea yhtä, mutta se oli jotenkin puuduttava. Pitää siis kokeilla joku kerta lukea siltä joku toinenkin, kiitti vinkistä! :) ***************** Al: joo, Vonnegut on mahtava! Luin sitä viime kesänä :) ******************** Tiia: haha voi apua, repesin nauruun tuon "seuraavaa aloittaessa tuntui, kuin olisin vain aloittanut edellisen kirjan alusta..." Ikuinen Nora Roberts -luuppi :D Ja voi hitsi, ettei siitä lukupiiristä tullutkaan mitään! Oletko mun blogin Facebook-ryhmässä? Sen seinällä vois varmaan kysellä lukupiiriläisiä!

Anja (Ei varmistettu)

Ite kahlasin viime kesänä läpi Terry Pratchettin Discword-sarjan, kevyttä, älykästä ja hauskaa fantasiaa.

inari (Ei varmistettu)

lue sophia kinsellan kirjoja ! ne on kyl aikalailla hömppää mutta jos niistä ei saa yliannostusta nii ne on täydellistä kesälukemista ! himoshoppaajiin en kajoaisi vaan ne itsenäiset kirjat on hyviä! ainakin salaisuuksia ilmassa ja varsinainen talousihme naurattavat kyllä ääneen! nyt kun kirjoitin tämän niin aloin miettimään että onkohan peräti kaikissa kinsellan kirjoissa korkokenkä kannessa...8) noh yrittänyttä ei laiteta ! eikun oikeesti, kannattaa lukea jompikumpi noista ilman ennakkoluuloja ja katseita piirrettyyn kansikuvaan ja koukeroiseen fonttiin...hyvää kesää ! :)

kirjakaupan täti (Ei varmistettu)

Eräs mahdollisuus voisi olla Cecilia Samartin, jolta on suomennettu pari kirjaa. Ei mitään ihan mahdotonta hömppää, helppolukuista ja kauniita tarinoita.

Aivan mahdotonta hömppää taas ovat Sidney Sheldonin romantiikka-toiminta-jännärit, amerikkalaista puppaa ihan täysillä, mutta kovin viihdyttävää, koska koko ajan tapahtuu kaikkea ja juoni poukkoilee mielikuvituksekkaasti sinne tänne.

Paras lukemani kirja piiiitkiin aikoihin on Arundhati Royn The God of Small Things (Joutavuuksien jumala). Luin sen vasta äskettäin vaikka se on ilmestynyt jo 1997 englanniksi. Jos et ole vielä lukenut sitä, suosittelen lämpimästi. Ei missään nimessä mitään hömppää, kieli on kiehtovaa ja ihastuttavaa ja tarina järkyttävä. Mutta hyvällä tavalla. Googlaile hieman, jos vaikka sattuisit kiinnostumaan.

Eeva Kolu

Anja: scifi ja fantasia ei ole oikein mun juttu, mutta kiitos kuitenkin vinkistä! Ehkä joku muu löytää sen täältä kommenttiboksista :) ************** Inari: Kinsella edustaa mulle just tota chick lit -genren kruunaamatonta kuningatarta :D Mut ehkä mä voin joskus antaa sille mahdollisuuden. ***************** Kirjakaupan täti: luin noita Sidney Sheldoneita ala-asteella (heh...) ja ne taitavat olla mulle kyllä jo vähän liian hömppää :) Joutavuuksien jumalan taisin joskus aloittaa, mutta syystä tai toisesta jäi kesken. Pitää ehkä ottaa revanssi sen kanssa! Cecelia Samartin on täysin tuntematon, kiitos vinkistä!

Amie (Ei varmistettu)

Teininä tykkäsin sekä noista Nora Robertseista että Sheldonin kirjoista... :P Huh. Nykyään välttelen chick lit -kirjoja ja jo niiden kannetkin herättävät lähinnä samoja oksetusrefleksejä kuin sulla! Puhumattakaan jos kirjan nimi on joku himoshoppaaja... Dekkareista sen sijaan tykkään, ne ovat sopivina annoksina hyvää mökki- ja junalukemista. :)

Itse ihastuin Sarah Watersin kirjoihin muutama vuosi sitten. Erityisesti Tipping the velvet ja Fingersmith ovat hyviä, helppolukuisia mutta hyvin kirjoitettuja ja juonessa on sopivasti koukkuja! Kannattaa kokeilla. :)

Kiitos tästä bloggauksesta, täytyy kirjoittaa ylös muiden vinkkejä, nyt kesällä olisi aikaa lukea!

Eeva Kolu

Amie: jep, Sheldonit upposi myös 12-vuotiaaseen Eevaan. Nora Robertsia en tainnut koskaan lukea, mutta yhden Catherine Cooksonin kahlasin joskus läpi mummolassa :D Tipping the Velvet löytyykin kirjahyllystä, mutta ton toisen voisin pistää mieleen. Kiitos!

Amie (Ei varmistettu)

Tarkennus: Watersin kirjat eivät siis ole dekkareita, siihen kohtaa piti tulla kappaleen vaihto, mutta näköjään ei onnistu näissä kommenttibokseissa.

Laura loves (Ei varmistettu)

Aika hyvät kakat sain niskaani uskomattoman ylimielisellä chicklitvitutuspostauksellani. Tää oli paljon hienotunteisempi :D Mutta siis joo, jäänpä tähänkin kommenttiketjuun stalkkaamaan, että onko hyvää korkokenkäkansikirjaa siis oikeasti olemassa. Kinsella, Roberts, Ahern ovat mustalla listalla.

Hieman olen yhä sitä mieltä, että Pieni suklaapuoti -kirjailija Joanne Harrisin teokset eivät ole niitä paskimpia, kieli on herkullista ja 75% tekstistä käsittelee ruokaa, joten uskon, että säkin voisit arvostaa. (Luen suunnilleen mitä tahansa, missä listataan herkkuja peräkkäin..)

Ja siis niin. Sitä en ymmärrä, miten kukaan voisi rentoutua lukiessaan kökköä, jossa naiset on avuttomia himoshoppaajia ja sitten ne löytää jonkun älykkään miehen, jonka avulla ne tajuaa ettei shoppailu ookaan ehkä ihan kaikki, joten ne lahjoittaa jonkun Gucci-koltun kodittomille ja aiai kun oli söpöä, the end.

Eeva Kolu

Amie: joo tuo rivinvaihtohomma on korjauksen alla, mutta kuten varmaan aikaisemmasta kommentistani hoksasitkin, niin ei väärinkäsityksiä :) ************ Laura loves: MUAHAHAHA, tossahan se oli chick lit-juoni aika hyvin tiivistettynä :) :) Tuollaiset postaukset herättää aina aika vahvoja reaktioita, koska ihmiset helposti tulkitsee sen niin, että jos arvostelet asioita joista he pitävät, arvostelet samalla heitä ihmisinä. Monilla elää vieläkin niin tiukassa tuo ajatus siitä että HIANO KIRJALLISUUS on vaikeeta ja kamalaa ja sitä lukevat ihmiset on ylimielisiä, että sit sitä omaa hömppäharrastusta puolustaa ehkä turhankin kärkkäästi. Vaikka oikeasti niiden kahden ääripään väliin jää aika hitsisti kaikkea viihdyttävää, mutta kuitenkin fiksua kirjallisuutta. Kiitos Harris-vinkistä! Osuit oikeaan - mäkin rakastan kaikkea, missä listataan, mitä päähenkilöt söi.

Kyllikki (Ei varmistettu)

Hei, norjalainen Karin Fossum on hyvä! Olen kuullut hänen kirjojaan kutsuttavan dekkareiksi (ja kirjaston dekkarihyllyltä ne löytyvätkin), mutta aika moni niistä on ihan täysverinen romaani. Luin viime kesänä kirjan Mustat sekunnit: siinä oli rikos, poliisi(etsivä) ja vähän jänskätystä. Erona aika moneen muuhun dekkariin oli se, että mä ostin sen tarinan. Suosittelen siis: kevyttä ja helppoa mutta uskottavaa ja nautittavaa.

Nina (Ei varmistettu)

Mites Anna Gavalda? Ei mielestäni mitään hömppää, mutta ainakin mukavan helppoa luettavaa :) Viimeksi tulin itse lukeneeksi tämän: The Help (Kathryn Stockett), joka oli mielenkiintoinen ajankuva ja samalla sopivan kevyttä lukemista.

kirjakaupan täti (Ei varmistettu)

Tarkennetaanpa tässä, kun tuli yksi uusi vinkki vielä mieleen... Nimittäin Royn kirja kannattaa _ehdottomasti_ lukea englanniksi. Suomennos on ihan ok, muttei pärjää mitenkään Royn omintakeiselle kielelle. Jouduin ihan silkasta ihastuksesta lukemaan useita kappaleita ja lauseita uudelleen, koska kieli oli niin kiehtovaa, lumoavaa suorastaan.
Niin, ja se vinkki, nimittäin italialainen Luigi Pirandello. Häneltä on suomennettu kaksi novellikokoelmaa; Sitruunoita Sisiliasta ja Ahdas frakki.
Mää luin vaan lapsena Neiti etsiviä. Sheldon olis ollu mulle liian jännää :) Onneksi löysin hänet aikuisena; kahta kirjaa enempää en ole tosin jaksanut etsiä käsiini, mutta hauskaahan tuo oli.

Eeva Kolu

Kyllikki: kiitos vinkistä! Fossum saattaa silti olla liian dekkarihtavaa mun makuun (en oikein tykkää lukea mitään rikosselvittelyjuttuja kun mulle rikosuutisetkin on jo ihan liikaa) mutta pidetään mielessä :) ************ Nina: Gavaldalta olenkin tainnut jo lukea kaiken, mikä on suomennettu, tykkään kovasti! Tota The Helpiä on muutkin kehuneet, mäpä kirjotan sen ylös, kiitti! ************ Kirjakaupan täti: kiitos tästäkin vinkistä! Sheldonit ei tosiaan juu taida olla ihan ala-asteikäisille suunnattu, mutta äiti ei onneksi (vai epäonneksi?) ollut tästä tietoinen, joten kirjahyllyni ei joutunut sensuurin kohteeksi :D

Pee (Ei varmistettu)

Apua, mulle selvisi Lilyn puolelta, että David Nicholls on kirjoittanut myös Cold Feetiä! Mikä on ehkä paras sarja ikuna. Mulla on ko. kirja siis hyllyssä odottanut kuukauden päivät lukemista (olisin halunnut hankkia One Dayn, mutta tämä tuli vastaan, joten nappasin mukaan), taidanpa aloittaa tänään saman tien.

Ja toinen juttu, onko sun hattu huopaa? Eikö sun pää paahdu? Tai sitten mä olen sokea..

Eeva Kolu

Pee: oho, mäkään en tiennyt tota! One Day oli kyllä paljon parempi (jotenkin pidemmälle kehitelty) kuin tämä Starter for Ten, mutta kyllä tuonkin oikein mielellään bussimatkan iloksi lukaisi :) Ja on huopaa ja ei paahdu.

Pee (Ei varmistettu)

Pieni suklaapuoti on muuten ihana! Ruokaa, suklaata ja pieni ranskalainen kylä. Kelpaa mulle :) En ole häneltä muita lukenut, mutta Suklaapuodin lukemista suosittelen!

Liisa (Ei varmistettu)

Ah, helpon lukemisen vaikeus. Mäkin inhoan varsinaista chick-littää, mutta esim. telkasta katson helposti aikamosta soopaa. On se jännää. Kesäksi mä vaan yleensä varaan itselleni kaikkea aika raskasta kirjallisuutta, silloin kun pitää lomaa opiskelusta ja aivotyöskentelystä noin muuten. Mutta sellaista kevyttä mitä nyt tulee mieleen .. äsken luin Elif Shafakin The Bastard of Istanbul ja sitä en olisi raaskinut millään laskea käsistä. En mä tiedä luetaanko sitä kevyeksi, kun se kuitenkin käsittelee esimerkiksi armenian kansanmurhaa hiukan, mutta kaunis se minusta oli. Sitten rakastan Ian McEwanin kirjoja, ne ovat olleet mulle ehkä sitä kesälukemista! Kauniita ja riipaisevia rakkaustarinoita. Paitsi että uusin, Solar on kuulemma huisin hauska. Samoin Zadie Smithin teokset ovat minusta mainioita, kauniita ja vähän tavanomaisia mutta silti hirmuisen fiksuja ja kekseliäitä. Toivottavasti tässä oli jotain vinkkejä, mä ainakin aion tarttua tänä kesänä tuohon Nicholsin esikoisteokseen.

Nuppu (Ei varmistettu)

Suosittelen kokeilemaan Ben Eltonin Vauvahorkkaa. Vaikkei lapsia pitkään aikaan/ikinä haluaiskaan, niin tuo lapsettomuudesta kertova kirja on ihan loistava. Se on samaan aikaan kepeä ja helppo, mutta kuitenkin aika surullinen ja raskas. Suosittelen kyllä lämpimästi :)

Eeva Kolu

Pee: olen nähnyt leffan ja siitä ainakin tykkäsin kovasti. Oon vaan vähän huono lukemaan kirjoja, jos tiedän, mitä niissä tapahtuu etukäteen.... ****************** Liisa: juu tämä keveys taitaa olla kovin monitulkintainen käsitys :) Itse peräänkuulutin juurikin tuontyyppisiä kirjoja, joita suosittelit, eli oikeasti hyvin kirjoitettuja romaaneja, jotka eivät kuitenkaan ole raskaita tai vaikeaselkoisia. Olen aloittanut jokaisen Zadie Smithin kirjan ja yhtäkään en ole saanut loppuun. En tiedä miksi, jotenkin ei vaan kemiat kohtaa. Hauskaa - minä taas olen kuullut Solarista, että se on äärimmäisen painostava ja ahdistava, eikä siksi ole tullut itse tartuttua siihen :D Nuppu: olen lukenut aika montakin Ben Eltonin kirjaa. Ne on kieltämättä hyviä kesälomakirjoja, koska vaikka juoni on mukaansatempaava ja kieli helppolukuista, niissä käsitellään kuitenkin yleensä isoja yhteiskunnallisia asioita. Ainoastaan Blast from the Past oli lukemistani ihan turha.

hanska (Ei varmistettu)

olin tulossa myös huikkimaan joanne harrisista, ihan loistavan kevyttä muttei liian hömppää, yllättäviä käänteitä, ruokaa, mielenkiintoisia rooleja... toinen (mielestäni) samantyylinen on maeve binchy, jonka kirjoissa ihmissuhteet ja vahvasti rakennetut henkilöhahmot (ja irlanti) ovat pääroolissa, tuntuu aina kirjan aluksi siltä että alkaakohan tämä joskus ja yhtäkkiä huomaakin olevansa ihan hirveän huolestunut jonkun henkilön puolesta, silloinkin kun ei ole kirja kädessä.

Olga (Ei varmistettu)

Minun huumorintajuuni iskee Kauko Röyhkän ja Erlend Loen kirjat, niitä tykkään lukea kepeinä kesäpäivinä. (Viime kesänä taisin muuten lukea kaikki Anna-Leena Härkösen kirjat enkä tiedä miksi: kirjat noudattavat aina samaa kaavaa, kieli on kökköä eivätkä tarinat tarjoa mitään. Helppolukuisia ne kuitenkin olivat, eivät vaatineet keskittymistä taikka pureskelua.) Yksittäisenä vinkkauksena voisi olla Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä, jonka lukemisesta on kyllä jo aikaa, mutta muistaakseni se oli hauska. :) Taidanpa tarttua siihen uudestaan tänä kesänä.

Toinen Eeva (Ei varmistettu)

Mitä lämpimimmin suosittelen Zadie Smithiä ja erityisesti viimeisintä kirjaansa "Kauneudesta". Se on aivan mielettömän hyvä. Samaan aikaan älykäs, hauska ja viiltävän analysoiva osuvalla tavalla. Sijoittuu monikulttuuriseen yliopistomaailmaan.

Suomalaisista nyt tuli äkkiä mieleen Hannu Väisänen, omaelämäkerrallinen, kuitenkin täysin romaaniksi kirjoitettu trilogiansa Vanikan palat, Toiset kengät ja Kuperat ja koverat. Sellaista sanailottelun tykitystä että! Ja samaan aikaan jälleen kerran niin hienoa ja osuvaa analyysiä. Paras lienee Toiset kengät, josta sai Finlandiankin, olisiko ollut 2006? Se on sarjan keskimmäinen, mutta voi lukea mielestäni itsenäisenäkin. Suosittelen koko sydämestä!

Ps. RAKASTAN kirjavinkkejä, että laittakaa ihmiset lisää!

Jaana (Ei varmistettu)

Mä suosittelisin Sirpa Kähkösen romaaneja. Pidin Kähköstä aiemmin jollakin tapaa arveluttavana kirjalijana, mutta nyt olen vähällä aikaa lukenut jo kolme teosta häneltä. Ainakin jos lähihistoria ollenkaan kiehtoo, niin kannattaa vilkaista. Hän on koulutukseltaan historiantutkija, joten todellisuuspohjaa ja paikkansa pitäviä faktoja löytyy taustaksi.

J (Ei varmistettu)

Charles Bukowski, ehdottomasti! Ja erityisesti Postitoimisto. Helppolukuista, mutta myös oivallista tekstiä. Ja päähenkilö on korkokengillä sipsuttelevan sijaan hieman renttu mies. Mutta ehkä olet jo Bukowskia lukenutkin, voisin kuvitella...?

Eeva II (Ei varmistettu)

Mulle tuli nyt äkkiseltään mieleen seuraavia:
Riikka Pulkkinen: Totta (koskettava ja kaunis, kuitenkin helppo),
Ylempänä mainittu The Help (ja ehdottomasti englanniksi jotta puhekieli säilyy, todella hyvä kirja),
Virpi Hämeen-Anttila: Alastonkuvia (vain hiuksenhienosti roskaromaanikirjallisuuden rajan tällä puolen mutta uppos muhun niin että joudun lukemaan ehkä jopa toistamiseen ja se on paljon. Saa ihmisen haluamaan opiskelemaan taidehistoriaa ja tekemään toisen gradun niin uskomatonta kuin se onkin :)),
J.M.G, Le Cleziolta esimerkiksi Harhaileva tähti (ei nyt ihan keveintä, mutta hurjan kaunis ja alun jälkeen myös mukaansatempaava)
Ja sit ehkä vielä itsellä nyt kesken oleva The Guernsey Literary and Potato Peel Society (aika kevyttä ja hömppää, mutta jotenkin herttainen)
Ja sit ehkä vielä Siri Hustved yleisenä vinkkinä kevyehköön lukemiseen, sekä tietenkin kaikki perus Hotakaiset, Westöt jne.

Tämä oli hyvä topic, voi löytää itsekin jotain vinkkejä!

Olivia (Ei varmistettu)

Suosittelen lämpimästi lukemaan myös Harrisin "Appelsiinin tuoksu" -kirjan. Vielä parempi mielestäni kuin Pieni suklaapuoti, vaikkakin tosi erilainen. Kannattaa kokeilla kuitenkin :)

Eeva Kolu

Hanska: hei mä oonkin joskus tainnut lukea jonkun Maeve Binchyn teoksen. Ei kyllä tainnut jäädä tuon paremmin mieleen. Mut Joanne Harris menee nyt listalle, ainaskin. Kiitos! :) ****************** Olga: oi Vittulanjänkä on ihana, ja Erlend Loetkin olen tainnut lukea melkein kaikki :) Mut juu, Röyhkä on kyllä vielä kirjailijana tuntematonta aluetta... ************************ Toinen Eeva: kiitos kiitos! Mulla on siis jäänyt sata kertaa tuo Kauneudesta kesken, oliskohan nyt oikeasti aika aloittaa se alusta ja viedä projekti kunnialla loppuun? Sitä aina niin kehutaan kaikkialla. ******************** Jaana: kiitos vinkistä! Pitääpä tutustua Sirpa Kähköseen, sitä on muuallakin kehuttu. **************** J: Bukowski on tuttu, mutta koko tuotantoa en ole kahlannut läpi :) Tänks!

Eeva Kolu

Eeva II: hahaa mahtavaa, puolet noista oli sellaisia, jotka olen jo lukenut ja joista olen kirjoittanut blogissakin - meillä on siis selkeästi sama maku! Täytynee siis tsekata ne loputkin, jos nekin uppoaisivat :) ********************* Olivia: taas yksi ääni Harrisille. Tähän on tutustuttava :)

L.emmikäinen (Ei varmistettu)

H.E. Bates: Oi ihana toukokuu. Pakko, siis pakko lukea joka kesä :D

Eeva Kolu

Lemminkäinen: !!!!!!!!!! Mä RAKASTIN nuorempana sitä tv-sarjaa, en edes ikinä ajatellut, että se perustuu kirjaan. Tai siis onhan toi se sama? Pakko lukea! Kiitos!

Leena (Ei varmistettu)

Ai, ihanaa... Maeve Binchyä suosittelen myös, tosin hänen varhaisinta tuotantoaan, jota ehkä kirjastosta joutuu pyytämään varastosta. Ihania järkäleitä, olin yhteen aikaan ihan hulluna niihin ja suosittelin jokaiselle vastaantulevalle. Uusimmat taas...minun mielestäni just sitä, mitä et toivonut. Hannu Väisänen, ja Kähkönen myös ehdottomasti mukavia kesälukemisia, samoin Riikka Pulkkisen molemmat.
Kirjailijoita en nyt millään muista mutta kirjat nimeltä Brooklyn, Californian Avenue ja Brick Lane kannattaa lukea (kaikki siis eri kirjailijoiden). Tällä hetkellä luen itse Jhumpa Lahiria, ja on NIIN hyvä. LUKEKAA!
Vielä, en voi jättää mainitsematta Alice Munroa, Carol Shieldsiä ja Margaret Atwoodia. Jos laatua haluaa. Noista Shields helppolukuisin. Myös Anne Tylerin melkein kaikki hyviä, ainakin varhaisimmat.
Apua, voisin jatkaa listaani loputtomiin. Ehkä nämä kuitenkin tältä erää :)

utu (Ei varmistettu)

Ai vitsit, tää on just se kategoria, josta mäkin etsin luettavaa! Tosin mulle kulkee nimellä matkalukeminen. Ja on kyllä hyviä nimiä jo jaettukin: Zadie Smith (Valkoiset hampaat), Joanne Harris (Herrasmiehiä ja huijareita), Ian McEwan (Sovitus)... Joutavuuksien jumalaa en ehkä miellä ihan tähän samaan joukkoon, mutta toivoisin, että antaisit sille vielä uuden mahdollisuuden, koska se on yksinkertaisesti paras. :) Sitten parit omat ehdotukset kehiin: Alan Bennett - Epätavallinen lukija. Lukee yhteen soittoon parissa tunnissa, mutta ajatuskin hihityttää yhä. Diane Setterfield - Kolmastoista kertomus. Aluksi jokin vähän tökki, mutta kun juoni lähti kulkemaan, olin innolla mysteereissä mukana. Stephen Fryn Making History on ihana, mut jotenkin luulen, että se on sulle jo tuttu :P

Päivi (Ei varmistettu)

Etsin juuri netistä kirjasuosituksia kesäksi ja löysin tämän blogin kautta tuon One dayn. Kirja on vielä aloittamatta, mutta ehkä viikonloppuna saan tartuttua siihen. Itse voin suositella hetki sitten pokkarina ilmestynyttä Jonathan Tropperin Kuinka lähestyä leskimiestä, etenkin jos tykkää myös Hornbystä. :)

Tepsu (Ei varmistettu)

Viimeisimpia kirjoja mita luin oli Marian Keyesin 'Tuiki, tuiki tahtonen' ja Paulo Coelhon 'Yksitoista minuuttia'. Molemmat kolahti kovaa. Keyes nyt on tietysti huomattavasti kevyempaa luettavaa kun tuo Coelhon tarina prostituoidusta, sekin oli kuitenkin aarimmaisen kiehtova tarina. (Coelhon kirjan luettua oli mielenkiintoista lukea 'Naapurintyttoa naidaan'-blogia..)

Sitruuna (Ei varmistettu)

Oi mahtavaa mikä kommenttiketju! Täältä kirjaan monta vinkkiä ylös. Tuo toden totta on ongelma, löytää kevyttä ja hauskaa lukemista joka ei kuitenkaan ole ihan turhaa. Itselläni kuuluu kesälomaperinteeseen kahlata läpi kaikki Harry Potterit. :D Ihana tuttu paikka johon palata kerta toisensa jälkeen.. Epäilen kyllä vähän, olisiko mielipiteeni sama jos lukisin ne nyt ensimmäistä kertaa, mutta joku tuttu ja leppoisa johon upota kelpaa kyllä kesäpäivinä maikoillessa. Oletko lukenut Nevil Shuten Viisi mustaa kanaa? Se kuului viime kesän kirjakasaan ja oli helppolukuinen ja imaisi mukaansa. Aihepiirit eivät kyllä ole ihan niin kevyitä kuin korkokengät, mutta sitä kai ei tässä haluttukaan. :) Jaa ihmeessä myös blogin puolella, jos teet kevyitä kesäkirjalöytöjä!

Kaisa (Ei varmistettu)

Jhumpa Lahiria mäkin oisin ehdottanut, aivan älyttömän hyvä. Tuore maa on paras, mutta kyllä Tämä siunattu koti ja Kaimakin on ihan hyviä. Ne vaan kannattaa sitten lukea ennen Tuoretta maata. Todella hienoa tekstiä kulttuurieroista, jäin kerrasta koukkuun. Myös Claudie Gallayn Tyrskyt on pakollinen kesäkirja.

Elina (Ei varmistettu)

Mä suosittelen kanssa kovasti Kathryn Stockettin The Helpiä (englanniksi) ja Jhumpa Lahiria (englanniksi tai suomeksi, tykkäsin erityisesti romaanista Kaima, mutta myös novellit on hyviä). Viime kesänä luin Anne B. Ragden Berliininpoppelit-trilogian, sopii hyvin kesälukemiseksi. Ja Tove Janssonin Kesäkirja on tietenkin pakko lukea joka kesä! Astrid Lindgrenin Kati-sarja on kanssa ihana, älykästä chiclitiä 50-luvulta :)

Tessa (Ei varmistettu)

Nick Hornbyn jo mainitsitkin, mutta suosittelen ehdottomasti myös Zadie Smithiä! Ja vaikka et fantasiasta, scifistä yms. pitäisikään, Haruki Murakamiin on pakko tutustua, sori vaan.
http://aamuvirkkuyksisarvinen.blogspot.com

Eeva II (Ei varmistettu)

Eli vielä tuli mieleen Marina Lewyckan A short history of tractors in Ukrainian. Loistavaa kevyttä kesälukemista, mutta kuitenkin nokkela.

Vieno (Ei varmistettu)

Oletko tutustunut Bill Brysoniin? Mieheltä on taidettu suomentaa vain Lyhyt historia lähes kaikesta, mutta parhaimmillaan herra on matkakirjoissaan. Euroopasta kertova Neither here nor there on ehkä oma lemppari. Bryson on ainoa kirjailija, jonka kirjalle olen oikeasti ja aidosti nauranut ääneen.

rita (Ei varmistettu)

Itse tykkään lukea Kira Poutasen kirjoja, etenkin Rakkautta au lait ja sen jatko osia, tosi viihdyttävää ja kevyttä ainakin!:D mutta on niissä semmosta nokkeluuttakin ja eivät ainakaan ole mielestäni ennalta-arvattavia... Ei kannatta kauheesti kyllä tutustua siis Rakkautta al dente juoneen jos aikoo lukea ton Rakkautta au lait. (: Huomasin ihan vasta että sarjaan on tullut kolmaskin osa Rakkautta on the rocks..:D Mutta ennen kun luin ton Rakkautta au lait ajattelin että se olisi just semmonen tosi tylsä ja kliseinen hömppäkirja mut toi kyllä yllätti positiivisesti ja on mainiota kesälukemista joten suosittelen lukemaan ennakkoluulottomasti!(:

Leena (Ei varmistettu)

Tänä keväänä olen lukenut kaksi mainitsemisen arvoista kirjaa. Toista olet saattanut täällä käsitellä joskus, se Kazuo Ishiguron Ole luonani aina. Ja toinen oli John Simon: Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä.

Luen paljon, ja olen hömpänkin suhteen vaativa - tosiaan, kuka kumma rentoutuu lukiessaan huonoa kirjallisuutta? Tuo Herlin tuli oikein uniin. Voi olla että sen rohkaisemana uskallan tarttua muihinkin elämäkertoihin. Ja jos kirjan vielä saa kympillä ärrältä, niin mikäs sen mukavampaa.

Norkku (Ei varmistettu)

Ihanaa, kirja-aihe! Suosittelisin ehdottomasti Andre Agassin elämäkertaa, se imaisi tehokkaasti mukaansa sellaisenkin joka ei oikeastaan tiedä tenniksestä mitään. Jos hauskaa halutaan, niin mulla oli ainakin kivaa Jussi Siirilän "Historia on minut vapauttava"-kirjan kanssa. Ja Piikoja taisi joku jo suositellakin...

Leena #46 (Ei varmistettu)

Ja vielä, jos jostain syystä Mennyt maailma/Brideshead revisited ei ole sinulle tuttu kirja, niin voin vannoa että se on kuin sinulle kirjoitettu. Ja sitten voi katsoa dvd:ltä sen sarjan vuodelta 1981. Tän uudehkon leffan voi jättää väliin.

Nna (Ei varmistettu)

Joitakin vuosia sitten muodissa ollut Zadie Smith kirjoittaa minusta sopivan viihteellistä, mutta älykästä. En enää muista, oliko paras kirja mielestäni Valkoiset hampaat vai Kauneudesta vai Nimikirjoitusmies, mutta sen muistan, että ne kaikki olivat keskenään aivan erilaisia.

Viihdykkeeksi suosittelen myös André Brinkin Hiekkalinnaa, joka taitaa olla kaikkien aikojen lempikirjani ja teki vielä suuremman vaikutuksen kuin lukioaikojeni elämys Sadan vuoden yksinäisyys, jonka luin ennen tuota. Kirjoissa on jotain samaa. Hiekkalinnaa ei ehkä moni lue "kevyeksi kesälukemiseksi", mutta ainakin minulle se oli myös viihdykettä, ei ainoastaan kirja, jonka luin siksi, että voisin tuntea itseni älykkäämmäksi. Ja minusta siinä on uskomattominta naiseuden kuvaus, vaikka kirjoittaja on mies. Minusta on vääryys, että Brink ei ole vielä saanut nobelia, vaikka on ollut kolmesti ehdolla.

Ja vielä yksi: Arundhati Royn Joutavuuksien jumala, ellet ole vielä lukenut sitä.

Nna (Ei varmistettu)

Waltarin Ihmeellinen Joosef on uskomaton hömppäkirja tunnustetulta ja arvostetulta kirjailijalta. Vähän naivi, mutta tarpeeksi historiallinen ollakseen parempaa luettavaa kuin uusi kioskikirjallisuus.

Pages

Kommentoi

Ladataan...