Hölmöläinen

Ladataan...

Viikonloppuna minä käppäilin jalat kipeiksi, hautauduin villakangastakkiin (pidin kuitenkin kiinni paljaista nilkoista), kävin uusissa paikoissa, istuin paatilla, googlasin kännykällä halpaa skumppaa Helsinki ja nauroin niin paljon, että jouduin kyykistymään maahan ja pyyhkimään kyyneliä silmistä. Montakin kertaa, monessa eri seurassa.

Join aivan liikaa viiniä, söin McDonald'sin höttöhampurilaisen (se maistui todella hyvältä) ja sanoin ääneen monta asiaa, joita ei olisi välttämättä kannattanut sanoa. Käytin aivan epäilemättä liikaa rahaa. Ostin karkkia keskellä yötä ja söin puolet bussissa ennen kuin edes pääsin kotiin. Heitin karkkipussin roskikseen ja kaivoin sen aamulla takaisin.

Mutta, OIVALLUS: joskus ne asiat, jotka ovat vähän pahasta, ovat eniten hyvästä.

Ja toinen: joskus liikaa on juuri sopivasti. 

Minä ajattelin ihan liian pitkään, että kaikki on jo tässä. (Ajatus, joka voi olla joko hyvä tai hyvin vaarallinen. Koska niinhän se tavallaan on, mutta sitten ei kuitenkaan.)

Ajattelin vuosia, että noniin, elämässäni on jo kaikki ihmiset, jotka tarvitsen, enää ei tarvitse tutustua uusiin. Ja että tässä tämä on, täydellinen koti, mihinkäs täältä lähtemään. Ulkona on vaarallista ja siellä tulee vastaan liikaa idiootteja, jotka eivät osaa käyttäytyä liukuportaissa. Ja varmaan siellä sataakin.

Ja että hölmöilkää te, minäpä juon täällä vihermehuja ja elän 120-vuotiaaksi.

Mutta ei se vaan niin mene. Uusien ihmisten tapaaminen ja uusien paikkojen näkeminen ja uusien asioiden oppiminen on itseisarvo, ei (pelkästään) keino johonkin määränpäähän. Se on sellaisenaan arvokasta, koska mitä on elämä seisovassa vedessä... paitsi seisomista seisovassa vedessä. Hohhoijaa.

Siksi kai viihdyn niissä kahviloissakin. Joskus pitää vain nähdä ihmisiä, eikä heistä tarvitse tulla ystäviä, tuttavia tai työkavereita. Eikä heistä varsinkaan tarvitse hyötyä, sanottiin verkostoitumisen tärkeydestä mitä tahansa.

Ja --- toisinaan on hyödyllistä, terveellistä ja hykerryttävän ihanaa käyttäytyä kuin täysi idiootti.

Siksi en vieläkään luovuta näiden vajaamittaisten lahkeiden ja avokkaiden kanssa. Tänä syksynä pyrin nimittäin olemaan aikaisempaa suurempi hölmöläinen.

Share
Ladataan...

Kommentit

Hannamari Rahkonen
HaLo

Word! Olen ollut viime aikoina täysin samojen oivallusten ympyröimänä, tekee todella hyvää. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin se vaan Eeva on, elämä on tässä ja nyt. Tulevaan saa, ja pitääkin, kurkottaa, ja menneitä muistella ja niistä oppia, mutta me ollaan just nyt tässä. Itseltä se unohtuu liian usein. Aina täytyy pyrkiä tekemään siten, mikä itselle on hyväksi, vaikkakaan se ei aina sillä hetkellä hyvältä tuntuisikaan. Oikeita tiukkoja sääntöjä elää oikein ei ole yksinkertaista keksiä, kun elämä itsessään ei ole yksinkertaista. Rönsyilevä kommentti, kuten myös elämäkin;)

MaijaM
Puolisoviisumi

Mikä ihana teksti! Minä niiiiin allekirjoitan kaiken. Ja tässä elämäntilanteessa tuota on harjoitettukin. Kiteytit sanoiksi sen mitä olen itse viime aikoina päässäni pyöritellyt.

Kivaa hölmöilysyksyn jatkoa Turkuun!

Kkk (Ei varmistettu)

Eeva, sulla on vaarallinen sananlahja. En kehtaa kuvitella mitä kävisi jos kääntyisit ankaraan uskoon ja perustaisit lahkon. Tollainen karisma on vienyt ihmisiä ennenkin!!

Vierailija (Ei varmistettu)

Minä olen ainakin ihan kauhuissani, sillä yksi teksti sai minut, tosikkojen tosikon, harkitsemaan hölmöilyä! Onneksi et ehdottanut mitää tuhoisampaa. Olen syvästi hämmentynyt mieleni alttiudesta Eevan vaikutukselle.

Vieras
Vierailemassa

ihana teksti! joskus pitää olla vähän hölmö

Vierailija (Ei varmistettu)

Tästä tuli mieleeni omat viimeaikaiset mietteeni. Oikeastaan kyse on siitä, mitä sinä Eeva totesit toisessa postauksessasi äskettäin: elämässä tulee ja menee kausia. Olen liian usein ajatellut, että pitää saavuttaa pysyvyys asioissa: menen aina nukkumaan ajoissa ja herään aikaisin, olen ihminen joka juo aamukahvin, olen ihminen joka ei juo kahvia, kotonani on aina siistiä, en syö herkkuja, syön herkkuja...Alan tajuta, ettei sen tarvii olla näin, eikä noin. Voin olla juomatta kahvia pari viikkoa ja joku päivä taas vetästä isosta kupillisesta kofeiiniöverit, koska teki mieli. Voi olla jakso kun herään itekseni monena aamuna peräkkäin ennen seitsemää ja sitten taas muutama aamu kun haluan nukkua pidempään...Ongelma syntyy kun haluan takertua siihen mitä on ja koen epäonnistuneeni kun yhtenä aamuna en herääkkään aikaisin. Alan tajuta, että voin parhaiten tässä vaihtelussa, virrassa, jota kutsutaan elämäksi, kun en yritä tavoitella epäluonnollista pysähtyneisyyden tilaa, jossa asiat muka on täydellisesti...Anna-lehden sivulla on aiheesta Pekka Seppäsen hyvä kirjoitus Säännöllisyys on vaarallista. En nyt valitettavast saanu linkkiä tähän ku kone temppuilee.

Eeva Kolu

No niin jeiii, nyt ollaan viisauksien lähteillä! Just tätä yritin sanoa siinä kirjoituksessa, mutta en tiedä osasinko. x

reetta8 (Ei varmistettu)

Kuin totta! samoin kun se, että joskus ne kaikista parhaimmat asiat ovat aina väärin: suihkussa lorvailu, suklaan ylensyönti. tai toisin päin, pahimmat asiat tekevät aina hyvää: lihaskuntotreeni, jokin suuri suru. kaikki aina äinpäin. hitto, maailmahan nauraa meille päin naamaa! :D

Elinainen (Ei varmistettu)

Voi kiitos, en olekaan siis ainut hölmöläinen, joka karkkiöverit syötyään heittää lopun pussin roskikseen vain kaivaakseen sen aamulla takaisin. Olen ajatellut, että ei kukaan muu voi tehdä tällaista :D

MaijaS (Ei varmistettu)

Samaa luullut/häpeillyt minäkin :D ihanaa kun on kohtalotovereita!!

Dorit

Ihana, ihana hölmöläinen! <3

Tunnetilan Nina (Ei varmistettu) http://tunnetila.refashion.fi/

Samaa mieltä hölmöilystä. :) Ja tiedoksi, nostin postauksesi Re:fashionin etusivulle, toivottavasti on sinulle ok.

Johanna Tuulikki (Ei varmistettu)

Postauksesta tuli elävästi mieleen eräs yö, jonka päätteeksi matkalla taksipysäkille en voinut muuta kuin hämmästellä autioilla kadulla suureen ääneen, että mikseivät AIVAN KAIKKI ihmiset olleet sinä ja joka ikisenä muuna yönä ulkona pitämässä hauskaa. Ihmettelin, että miksi hemmetissä pitäisi aina olla niin järkevä ja vastuuntuntoinen, ettei arkena voisi käydä ulkona. Selitin asiaa irlantilaiselle ystävälleni, joka kyllä olikin lähes aina yöelämässä riekkumassa :D Parhaat yöt on kyllä yleensä aina niitä, kun ei ole vähään aikaan ollut pitkän kaavan mukaan viihteellä ja uusien ihmisten tapaaminen, viini ja drinkit, musiikki ja tanssiminen tuntuvat niiiiiiin ihanilta :)

Alice
My blueberry dream

Baker'silta saa 1,5e skumppalasin (tai 13e pullo) 100min klo 17 alkaen :) jos tulee uusiks tarvetta halvalle skumpalle ja ette sattuneet tällä kertaa tuonne :) 

Tulppaani (Ei varmistettu)

Ihana päivitys. Laittoi hymyn huulille. Kiitos.

Hilda (Ei varmistettu)

"Uusien ihmisten tapaaminen ja uusien paikkojen näkeminen ja uusien asioiden oppiminen on itseisarvo, ei (pelkästään) keino johonkin määränpäähän." Kiitos oivalluksesta!

PedaPiia
Pedapulinaa

Toi karkkipussin roskiksesta kaivaminen ja sen ääneen kertominen on vaan niin parasta kaikkien trenssi- ja loaferipäivitysten virrassa!

Eeva Selkämeren takaa (Ei varmistettu)

Jos sinulla Eeva ei ole perheessäsi pikkusiskoa, niin täällä internetissä on. Käyn lukemassa blogiasi niin kuin lukisin salaa viisaan isosiskon päiväkirjaa. Isosiskon, jota minulla ei ole ollut, mutta jota kipeästi kaipaan antamaan elämänmakuisia neuvoja siitä, miten elää onnellisesti.
Olet yliveto!

Eeva Kolu

Hei kiitos, voit olla mun virtuaalipikkusisko, kun oikeeta ei oo. x

Anna-Mari (Ei varmistettu)

♥ Ihanaa! "Joskus ne asiat, jotka ovat vähän pahasta, ovat eniten hyvästä." Just näin!

Huli/Meanwhile in Longfield.. (Ei varmistettu) http://meanwhileinlongfield.wordpress.com/

Mä niin komppaan sua! Mulle kävi viikonloppuna täysin samoin. Överikännit (ihan vahingossa), törkeesti naurua, törkeesti ruokaa (rasvaista ja suolaista sellaista), törkeet mustelmat jaloissa ja silti mua nauratti vielä maanantainakin! :D

Pekka/Poplaari (Ei varmistettu) http://poplaari.blogspot.fi/

Aamulehden etusivulla siteerattiin tänään Eeva Kolua!

Kyseessä ei kuitenkaan ollut turkulainen tyylilyyli vaan Oriveden Ruusukujan hoivakodissa asuva vanhus. Aiheena oli alpakoiden vierailu hoivakodissa. :)

P.S. Luin juuri tuon Murakamin tiiliskiven, huikea kirja! Nyt onkin hyvä aika lukea se, kun kolmososa ilmestyy ihan pian.

Eeva Kolu

Hei mahtavaa! Rakastan alpakoita. Ja hauska kuulla, että kaikista maailman osoitteista kaimani asuu Ruusukujalla.

IDAHO

<3!

Eeva Kolu

KIITOS kommenteista kaikille, ootte parhaita! xx

Emmijj (Ei varmistettu)

En kestä! Blogisi on niin hyvä, näppäräsanainen, mainoita oivalluksia sisältävä ja jollain tapaa niin ihanan aidon ja rehellisen tuntuinen, että se on noussut yhdeksi ehdottomista lemppareistani. Minun on ollut tarkoitus jo kauemman aikaa kommentoida blogiisi, mutta aina se on jäänyt. Tämän postauksen luettuani oli ryhdyttävä tuumasta toimeen :) Ihanaa syksyä sinulle!
ps. Jatka samaan malliin!

spring_95
powdered dreams

Miksiköhän aikaisemmin liityin blogisi lukijaksi vähän "tahmeasti", vähän sillä asenteella, että "no jos mä vähän aikaa yritän tutustua, ja katon kiinnostunko..." Koska sun blogihan on vaan yksinkertaisesti mahtava!! :)

RR (Ei varmistettu)

Mainio huomio, mainio kirjoitus jälleen kerran. Ja oivaltavat kommentit myös. Onneksi näin nämäkin aivoituksesi!

Kiivie (Ei varmistettu)

Tämän tekstin tulen kaivamaan uudelleen esiin vielä niin monta kertaa. Kiitos Eeva kun puit sanoiksi sen miksi olen just niin hölmö kuin olen! Tästä lähetien häpeilen vähän vähemmän.

Kommentoi

Ladataan...