huolettomuuden puu ja painava kirjakassi, eli ihan tavallinen perjantai

Ladataan...

Näissä loppukesän päivissä on jotain kummallista. Sataa, paistaa, sataa, paistaa.

 

Näin yöllä unta, että seurustelin Harry Potterin kanssa. Minulla oli tapana nolata Harry bileissä pörröttämällä tukkaa ja pussaamalla suoraan suulle monta kertaa. Sitten heräsin siihen, että poikaystäväni (se tosielämän) käski minua hakemaan jotain urheilusortseja jostain toisesta huoneesta. Kömmin ylös sängystä ja ärisin että Harry Potter ei ikinä olis komennellut mua noin.

 

Lähdin kotoa. Kilometrin välein satoi, paistoi, satoi, paistoi. Satoi.

 

 kumpparipäivä, joka muuttui ballerinapäiväksi

 

Laukussani oli 14 painavaa kirjaa, joista 13 oli menossa takaisin kirjastoon. Juoksin sadetta karkuun Tiimariin, siihen samaan johon kulutin kaikki viikkorahani silloin, kun viikkoraha vielä maksettiin markkoina. Nyt siellä ei ollut mitään kiinnostavaa, ei enää tarra-arkkeja isoissa rullissa. Tosin himoitsin vähän yhtä kynäsettiä, joka esitti Hello Kittyä Pariisissa, mutta jätin sen ostamatta, koska sellainen ihminen minä nykyään olen.

 

Kirjastoon oli ilmestynyt kartongista tehty puu, jonka yläpuolella luki HUOLETTOMUUDEN PUU. Sen oksilla oli erikokoisia käsiä. Yhdessä isossa kädessä luki luonnossa liikkuminen, lukeminen, uinti, hyvä ruoka, pitkät keskustelut. Sen alla oli paljon pienempi käsi, jossa luki äiti, kissa, lelu, karkki ja lopulta -huh!- isä. Mietin, mitä minun puussani lukisi. Ainakin lukeminen, pitkät keskustelut ja karkki.

 

Suhasin ympäri kaupunkia, itse asiassa kaupunkeja, ja soittelin yhden kirjan perään, joka oli pakko saada hetimmiten yhtä juttua varten, vaikka sitä ei oltu vielä julkaistu. Myönnän - ajattelin hetkellisesti, että on tämäkin, käyttää nyt päivä tämmöiseen. Vaan juu, löytyi. Juhlin sitruunavissyllä.

 

 

Helsingin keskustassa paistoi taas aurinko ja aikaisemmin läpimäräksi kastunut takkini kuivui sekunnissa. Aseman portailla istui tyttöjä sortseissa ja kumisaappaissa, ja tiesin salakuuntelemattakin, että ne puhuivat siitä että ei olis pitänyt laittaa kumppareita. Ostin avokadon ja kilon spagettia, koska sitä ei näköjään nykyään enää myydä kuin perheille ja kestävyysurheilijoille soveltuvassa pakkauskoossa.

 

Bussipysäkillä suomea murtaen puhuva nainen oli astumassa lentokentälle menevään bussiin ja kysyi vanhemmalta naiselta äiti tuletko sä mukaan vai jäätkö sä tänne. Äiti sanoi mä jään tähän, sitten ne halasivat ja sekä minua että äitiä taisi vähän itkettää.

 

Viereeni bussissa istui mies, joka haisi niin vahvasti hieltä, että jouduin pidättämään hengitystä koko matkan. Unohdin hetkeksi, kun kuskin radiosta kuului love lifts us up where we belong, where the eagles fly on a mountain high. Silloin hikinen mies joutui varmaan pidättämään kuuloaan, koska saatoin hyräillä mukana. Se on impulssi, sille ei voi mitään, tiedättekös, medical condition. Toisinaan mietin, että on toden totta varsinainen, upea, hämmästyttävä ihme, että me ihmiset pystymme kaikesta huolimatta elämään toistemme kanssa.

 

Kotona odotti kirjekuoressa kutsu rapujuhlille (jes!) sekä tyhjä talo. Kaikki ihmiset Flow'ssa, mökillä, Loimaalla, Australiassa. Siivosin, pesin pyykkiä ja nautin siitä, että pitkästä aikaa sain viettää illan yksin kotona.

 

 

Keitin pastaa. Söin jäätelöpuikkoja, vuorotellen suklaata ja mansikkaa, kunnes vatsaani sattui. Puolustukseni, arvon jury: rakastan sitä ääntä, joka kuuluu, kun ohut suklaakuorrute rapsahtaa hampaiden alla. Kuullakseen sen riittävän monta kertaa on syötävä riittävän monta jäätelöpuikkoa.

 

Illalla istuin parvekkeella, join teetä ja luin. Kirjoitin yhtä juttua.

 

 

Lakkasin kynnet, aika syksyisellä viininpunaisella sävyllä. Sitten poistin lakat ja lakkasin uudestaan, räikeällä vaaleanpunaisella, jonka nimi on Kesän ilot. Naapurin humppapaikassa bändi säesti manikyyriäni soittamalla Lentävää kalakukkoa.

 

Pyörät ne lauloivat Kuopijoon käy tie
Kiskottii kirskuivat tervehykset vie

 

Toivottavasti Kuopijossakin oli mukava perjantai.

Share

Kommentit

pauliina (Ei varmistettu)

Tää oli taas niin ihana juttu. Välillä hymyilytti, välillä vähän liikutti. Taattua Eevaa. Siihen on syynsä miksi "kaikki mitä rakastin" on suosikeissani ensimmäisenä.

Anni (Ei varmistettu)

Sinä oot Eeva vaan niin ihana ja tämä juttukin oli niin ihana että ihan itketti.

Eeva Kolu

Pauliina ja Anni, kiitos teille ihanaisille! Toivottavasti lauantaista tulee hyvä päivä :)

miniminna (Ei varmistettu)

Kirjoitat ihanasti, Eeva. Kirjoitathan aina!

riikka (Ei varmistettu)

<3

anna-elina (Ei varmistettu)

Kirjoitat niin uskomattoman ihania ja kauniita juttuja, etten voi muuta kuin tulla onnelliseksi aina kun blogissasi vierailen. Huisia :)

snif (Ei varmistettu)

Johtuuko siitä, että oon nukkunut liian vähän, tai siitä, että eilen tuli otettua pari alkoholijuomaa vai siitä, että lähden kohta Helsingistä kolmen kuukauden täällä olon jälkeen takaisin kotiin 400 km:n päähän, mutta alkoi ihan itkettää. Suomen kieli on keksitty sinun kaltaisia ihmisiä varten, Eeva. Kiitos, että jaksat kirjoittaa ja itkettää. Jos sanakirjassa on sana "elämänmakuinen", sen kohdalla on suora linkki tähän blogiin. Helsinkiä jää ikävä, mutta onneksi sinun blogisi on ja pysyy, asuipa missä hyvänsä.

Sanni (Ei varmistettu)

Oot ihana! On jo ikävä!

http://aamuvirkkuyksisarvinen.blogspot.com (Ei varmistettu)

Ihanasti kirjoitettu, taas. Odotan kyllä silti koko ajan, että muutat takaisin Turkuun.

Virve (Ei varmistettu)

VOI EEVA! <3

Henni (Ei varmistettu)

Voi kyllä, perjantai oli Kuopijossakin oikein mainio! ;)

Marja (Ei varmistettu)

Eeva, pakko vähän nillittää, koska olet niin hyvä kirjoittaja: bongasin tästä ja jostain aiemmastakin postauksesta kaksoispassiivin, joka ainakin toistaiseksi on kielivirhe. "Ei oltu julkaistu" tulisi olla "ei ollut julkaistu". Kieltämättä kaksoispassiivi voi kuulostaa kielikorvassa ihan hyvältä, vaikka onkin "väärin".

Mape (Ei varmistettu)

Kirjoita kirja, pliis.

14 (Ei varmistettu)

Olipas hyvin kirjoitettu teksti!

kotipalapeli.blogspot.com (Ei varmistettu)

Kiitos hyvästä mielestä.

Tepsu (Ei varmistettu)

Sä oot ihana. Ei mulla muuta.

Nina (Ei varmistettu)

Tämän blogin etusivun tulisi sisältää varoitus: saattaa aiheuttaa tunteen sydämen pakahtumisesta. Sitten ruksi: ymmärrän. Vasta ruksauksen jälkeen pääsisi sisään.

Lukija (Ei varmistettu)

Miten kauniita tunnelmapaloja! Ystäväni kirjoittaa Up with Kallio -blogiin lyhyitä kohtaamisia ja ohimeneviä hetkiä, näissä on tavoitettu jotain samaa kuin tässä tekstissä, arkista ja herkkää yhtäaikaa, suosittelen tutustumaan: http://www.upwithkallio.fi/ohikulkija/

Anna (Ei varmistettu)

Harvoin kommentoin, mutta nyt minunkin (kuten näköjään monen muunkin) on pakko kiittää ihanasta tekstistä. Ja koko blogista. Minuakin vähän itketti kohta lentokentälle lähtevästä naisesta. Kotitaloni näkyy kuvassa :)

Olet ihana!

irma (Ei varmistettu)

Ihana kirjoitus ja ihania ajatuksia! Lauantai-ilta on pelastettu: pitänee tosin kiiruhtaa äkkiä kiskalle ostamaan jäätelöä.

Hilla (Ei varmistettu)

"Toisinaan mietin, että on toden totta varsinainen, upea, hämmästyttävä ihme, että me ihmiset pystymme kaikesta huolimatta elämään toistemme kanssa." Tämä lause on niitä joita lukiessani muistan äkkiä se pienen ruskean vihon, johon kerään kertaamisen arvoisia lainauksia.

Sulo (Ei varmistettu)

Pakko sanoa, että välillä juuri tämä blogi hymyilyttää enemmän kuin mikään muu päivän aikana..vaikka hieno lauantai olikin ja juuri oikea tunnelma. Kiitos :)

33 (Ei varmistettu)

Pakko oli vaan hymyillä, pari viimeistä päivää on nimittäin mennyt suklaaeskimoöverien parissa ja jalat hikoamassa kumisaapaissa yllättävällä kesäkelillä. Samankaltaisia sattumuksia tulee kyllä aika useasti blogia lueskellessa. Upeutta!

Rebekka (Ei varmistettu)

Voi, Eeva. Sinä olet niitä ihmisiä joille on mahdotonta toivoa mitään muuta kuin kaikkia hyviä ja ihania asioita maailmassa!

Eeva Kolu

Minun on täytynyt edellisessä elämässäni tehdä jotain oikein, kun olen ansainnut noin kivoja lukijoita :) Kiitos kommenteistanne!

Suvi (Ei varmistettu)

Minulta meinasi tulla tänään itku, kun luulin, että espressokoneeni on mennyt rikki. Voit kuvitella sitä huojentuneisuutta jota tunsin, kun tajusin, että olin vain unohtanut täyttää vesisäiliön. Istuin kuppi vastakeitettyä espressoa kädessäni koneen ääreen ja luin kirjoituksesi. Hyvä mieli tuplaantui.

MaijuEmilia (Ei varmistettu)

Kyllä kiitos, Kuopiossa oli mukava ilta. Henry's pubissa nimittäin esiintyi Scandinavian Music Group, joka veti uskomattoman intiimin keikan!

Kaunis teksti.

Dorit (Ei varmistettu)

Sä vaan niin osaat. Kiitos! Ihana teksti!

Ja osaanottoni karvakorvan poismenosta.

ihastunut (Ei varmistettu)

Yhdyn ylläoleviin kommentteihin, mutta mun on pakko kysyä tiedätkö mistä tollasia kumppareita saa?

Eeva Kolu

Ihastuneelle tiedoksi, että kumpparit ovat Vivienne Westwood for Melissan. Niitä myy aika monikin taho, löydät varmasti Googlella! Itse ostin Asokselta.

Jaylen (Ei varmistettu)

It's spooky how celevr some ppl are. Thanks!

Moon (Ei varmistettu)

I thank you hbmuly for sharing your wisdom JJWY

Kommentoi

Ladataan...