Isolla kirkolla

Ladataan...

Täällä sitä ollaan, Bangkokissa. Nopeasti laskettuna tämä on 12. tai ehkä 13. visiittini täällä. Tämähän alkaa olla vähän kuin Tampereelle tulisi.

Jotenkin aina päädyn tänne silloinkin, kun ei ole tarkoitus. Olen tullut tänne Helsingistä, Lontoosta, Kuala Lumpurista ja Saigonista. Joka kerta julistan, että ei enää - ja silti kaikki tiet vievät Bangkokiin.

Minulla on viha-rakkaus-suhde tähän ja muihinkin Aasian miljoonakaupunkeihin. Toisaalta meinaan tulla täällä hulluksi suunnilleen heti ja tunnen itseni enemmän eurooppalaiseksi kuin Euroopassa ikinä. Toisaalta huomaan silloin tällöin kotona puutalokortteleiden ja vanhojen kerrostalojen keskellä kaipaavani tätä kaaosta.

En sano, että kaikki aasialaiset miljoonakaupungit olisivat samanlaisia, mutta jotain yhteistä niillä on.

Esimerkiksi nyt vaikka se, että ihmisiä on paljon, aina ja kaikkialla. Jostain syystä täällä ei silti ole jonoja. Miljoonakaupungissa on varauduttu miljoonakaupungin ryysiksiin.

Ja tietysti se, että kaikki on meikäläisen näkökulmasta niin hemmetin kummallista. Vaikka nyt ravintolat. Tänään olen nähnyt esimerkiksi ravintolan, jonka nimi oli Herra Jonesin orpokoti ja kyllä, se oli sisustettu orpokoti-teemaan surullisilla nalleilla ja tinasotilailla. Toinen ravintola oli erikoistunut sushipizzaan. Se on juuri sitä miltä kuulostaakin - pannupizza, jossa on täytteenä sushia.

Sitten on tietysti tämä pään pyörälle pistävä kaaos, josta en enää edes yritä ottaa selvää. Jos luulit, että Pariisi tai Lontoo on vaikea hahmottaa, tervetuloa kaupunkiin, jossa kartalla ei tee mitään.

Ja toisaalta tämä paradoksi: niin paljon ihmisiä, että tänne on helppo kadota. Ja toisaalta mahdoton, koska on vaaleatukkainen ja kaikkia muita päätä pidempi. Ja tietysti toinen paradoksi: nainen Hermèsin laukku olallaan kopistelee koroillaan kerjäläisen ohi.

Mutta tärkeimpänä - olitpa Shanghaissa, Bangkokissa tai Singaporessa, on yksi näky, johon ei kyllästy ikinä. Kun pimeä laskeutuu ja miljoonakaupungin miljardit valot syttyvät. Katsoitpa taksista ylöspäin pilvenpiirtäjien valoja tai pilvenpiirtäjästä alaspäin taksien valoja, ajattelet: tässä sitä ollaan, häviävän pienenä pisarana meressä.

Ja siihen oikeastaan kiteytyy tämänkin kaupungin perimmäinen viehätys.

Share
Ladataan...

Kommentit

Tiiantai (Ei varmistettu) http://tiiantai.blogspot.com

Olipa hienosti sanottu, tuo noista pilvenpiirtäjien ja taksien valoista.

En ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella enkä oikein koskaan hinkunutkaan kuin Tokioon ja New Yorkiin, joista tuo aasialaisempikin kaupunki taitaa olla verrattain länsimaalainen. Noin teorian tasolla olen silti miettinyt, miten jännästi oma sijainti muuttaa perspektiiviä: jossain Italiassa voi tuntea syvää yhteenkuuluvuutta muiden pohjoismaalaisten kanssa, Bangkokissa taas epäilemättä muiden ylipäänsä länsimaalaisten kanssa. Sitten taas Suomen sisällä matkustaessa ei välttämättä ymmärrä, mitä yhteistä itsellä on jonkun vierasta murretta puhuvan paikallisen kanssa. :)

Nyt muuten ehkä puolet lukijoistasi saavat taas nukuttua, kun tiedetään ainakin suurin piirtein, missä päin maailmaa olet :)

Kiira123 (Ei varmistettu)

Missä siis olit lomalla, kun lensit Bangkokin kautta?

Kiira123 (Ei varmistettu)

Missä siis olit lomalla, kun lensit Bangkokin kautta?

Mari2013 (Ei varmistettu)

Hei, kiinnostaisi kuulla, miten olet nuoresta iästäsi huolimatta päätynyt 13 kertaa Bangkokiin? En ainakaan tästä blogistasi ole bongannut matkajuttuja Aasian suunnalta. Kävittekö esim. joka vuosi perheesi kanssa Kaakkois-Aasiassa, kun asuit vielä vanhempiesi kotona? Vai oletko ollut vaihtarina sillä suunnalla? Itse olen matkustanut kymmenkunta kertaa Aasiassa (suurimman osan niistä Kaakkois-Aasiassa) ja Bangkokiin päätynyt ainoastaan kahdesti. Oma kokemukseni ei siis ole, että kaikki tiet vievät sinne. Tämän sanottuani kumarran ja sanon, että voisin kyllä oikein erikseen mennä sinne vielä joskus.

Seidi (Ei varmistettu) http://2-roads-diverged.blogspot.co.uk/

Ah, mä taidan matkustaa ensimmäistä kertaa Aasiaan toukokuussa. Ihana matkakuume päällä, mikä vaan yltyi tän tekstin jälkeen.

http://2-roads-diverged.blogspot.co.uk/

Jennifer (Ei varmistettu) http://taivaansininenn.blogspot.com

Ohh rakastan Bangkokia! Joku päivä mä vielä sinne muutan ::)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ni hao! Täällä vakkarilukijasi, joka asunut jo pidempään Shanghaissa ja sitä ennen muissakin suurkaupungeissa (NY, Singapore) - olen joskus miettinyt miten voinkin aina samaistua kirjoituksiisi, vaikka elänkin muuten hiukan erilaista elämää kuin sinä :) Ja Turussakin käynyt vain kahdesti! :D Mutta nyt meillä löytyi Aasia-linkkikin, kiva!

Ihanaa keväänjatkoa ja odotan myös kirjaasi, kuten varmaan moni lukijasi ;) Voi hyvin!

Ps. Oletko muuten käynyt Shanghaissa?

Vierailija (Ei varmistettu)

Whaat, mitä kirjaa? Mä oon missannut tämän uutisen!

Aada Karoliina

Heips! :)

Vakkarilukijasi uskaltautuu kommentoimaan ensimmäistä kertaa. Rakastan kirjoituksiasi ja kuviasi!
     Olen vaihdossa Pekingissä, ja blogini on nimetty tuon kuvailemasi tunteen mukaan. Siispä minun oli ihan pakko lainata tuo teksinpätkä hetkeksi blogini sivupalkkiin. Alla on tietysti nimesi ja tämän blogin nimi. Ei kai lainaukseni haittaa?

Tiina - Fanni ja Kaneli (Ei varmistettu) http://www.evitalehti.fi/blogit/fanni-ja-kaneli

Eeva, on ollut tosi kiva seurata sun matkaa täällä ja Instagramissa. Eipä muuta! Halusin vaan hihkaista, että kiva kun kirjoittelet sieltäkin!

Vierailija (Ei varmistettu)

...oli tarkoitus kirjoittaa, että toivon Eevan joskus kirjoittavan kirjan (kuten siis moni lukija)! :)

Enkä näköjään muutenkaan osaa ilmaista itseäni sanoin - en siis tarkoita, että eikö ihmiset voisivat olla hyvinkin samanlaisia ja elää samankaltaista elämää olivat missä tahansa!

Eeva Kolu

Kiitti kamuset taas kommenteista! Tässä nyt vaan nopsasti vastaukset kysymyksiin, pian täytyy päästä nukkumaan tätä jet lagia pois.

Kiira123, lomailin Cha Amissa :)

Mari2013, olen ollut ekaa kertaa Bangkokissa 19-vuotiaana reppureissulla ja sen jälkeen päätynyt sinne kerta toisensa jälkeen milloin mistäkin. Monesti toki ihan tarkoituksellakin.

Vierailija, olen käynyt Shanghaissa, vuonna 2006. Olisi tosi kiva tulla pian uudestaan!

Aada Karoliina, totta kai on ok! Ihanaa kevättä sinne Pekingiin :)

FanniM (Ei varmistettu)

Toi kosketti muakin mitä sanoit miljoonakaupungin valoista. Ite olin just Torontossa käymässä pikkukaupungista, jossa asun Kanadassa at the mo. Kirjotin kuvatekstiksti pilvenpiirtäjäkuvaan Facebookiin: "Vaikka oon tyttö pienestä kaupungista ja pieni kaupunki on kotina nytki, ni rakastan sitä hetkeä ku suurkaupungissa tulee pimeetä. Pilvenpiirtäjät hohkaa valoa siniseen hetkeen, baarit kuhisee energiaa täynnä olevia ihmisiä, yhtä aikaa tuntuu niin kuuluvansa joukkoon ja olevansa niin irrallinen." Pisarana meressä.

Puit sanoiksi... (Ei varmistettu)

Sen mitä itse olen monesti suurkaupungeissa aikaani veittäessäni ajatellut.
Kiitos tästä.
Haikeana odotan seuravaa pakoa suurkaupungin sykkeeseen, ihan yksin, kaikki mahdollisuudet edessäni.
Oma sydämeni on jäänyt New Yorkkiin(joka ei idän suurkaupunkien jälkeen enää oikein mahdu suurten joukkoon, mutta sallittakoon se sinne silti..) mutta Tokio tulee hyvänä kakkosena, sinne ehkä ensi keväänä kun kirsikat kukkivat.
Ah..

Kommentoi

Ladataan...