Kevään ekoja, talven vikoja

Keittiössä eletään mielenkiintoisia aikoja.

Kevään hartaasti odotetut sesonkiasiat alkavat vihdoin ilmestyä maisemiin, mutta toisaalta ei ole vielä ihan ajankohtaista hylätä kaikkia talven lempparijuttuja.

Tai siis on. Ne on nimenomaan nyt hylätty, seremoniallisesti julistaen.

Viime viikolla meillä vietettiin talven surmajaisia. Söimme poikien talviverkkojen vikat saaliit ja nautimme ne tammikuuruokien ykkösen, blinien, kera. 

Seuraavana päivänä hyvästelimme simpukat. Olen ehkä vähän vanhanaikainen ja hupsu, mutta pidän tiukasti kiinni siitä vanhasta ranskalaisesta säännöstä: simpukoita kannattaa syödä vain kuukausina, joiden ranskankielisessä nimessä on r-kirjain.

Tämä ei ole ihan taikauskoa - simpukat ovat parhaimmillaan viileässä vedessä kasvaneina, ja ranskassa ilman ärrää ovat jääneet juurikin lämpimät toukokuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Se, miten hyvin sääntö pitää paikkansa Suomessa, kun tänne simpukat tuodaan Pohjois-Atlantilta, onkin sitten eri juttu.

Mutta minusta tällainen sesonkiajattelu on vaan aina hauskaa. Se laittaa vuodelle raamit ja antaa jotain, mitä odottaa. Mikään ei tunnu miltään, jos kaikkea on koko ajan tarjolla. Joten heippa simput, syyskuussa nähdään taas!

Nyt kun talvi on surmattu, aion hypätä kummallakin jalalla kevääseen. Vauhdikkaasti ja viinilasi kourassa, tietty. Ostettiin huhtikuun ensimmäinen riesling-pullo ja ihan vain sen kunniaksi pistettiin pöytä koreaksi.

Huhtikuussa alkaa aina tehdä mieli rieslingiä. Tälle ei ole varsinaisesti mitään syytä eikä edes kryptistä vanhaa sääntöä - jostain syystä vain miellän sen kevätviiniksi.

Yksi lemppareistani on tämä ärhäkän sitruksinen Lieu-Dit Muehlforst, joka on muuten myös vallan mainio parsaviini. 

Ai niin, siitä tulikin mieleeni. Parsakausi tekee vihdoin ja viimein tuloaan, hurraa! Euroopan kylmä kevät pitkitti tätäkin iloa, mutta nyt on ensimmäiset parsat naatiskeltu sitruunan ja mascarponen kera. Juu, tässäkin asiassa olen vähän vanhanaikainen puritaani: eihän se nyt ole mikään parsakausi, jos Eurooppaan lennätetään parsaa Meksikosta tai Perusta. Parsakaudesta on tullut vähän samanlainen kuin joulusta - alkaa joka vuosi aikaisemmin, vaikkei oikeasti edes ala.

Sen sijaan kevät, sinua on kyllä saatu odottaa. Mutta se talvensurmaamisseremonia taisi toimia. Tänä aamuna mittari näytti vihdoin +2! Siis PLUSSAA. AAMULLA.

Ja sataa vettä, hurraa! Avatkaa ikkunat ja päästäkää sade sisään, loppuu se kutina ja kitinä. Tästä se lähtee. 

Share

Kommentit

Hosuli
Hömppäblogi

No niinpä. Parsan tehtävä on kertoa kevään tulosta ja maistua raikkaalta ja tuoreelta, koska sitä ei ole syönyt pitkään aikaan. Etelä-Amerikasta rahdatussa parsassa ei ole mitään järkeä. Sesongit ja vuodenajat on mukavia asioita elämässä, samaan aikaan turvallisia ja joka kerta yhtä jännittäviä.

Laurella
Pilkku otsassa

Eeva, olet maailman ainoa ihminen, jolle annan anteeksi sanan "naatiskella" käytön. No ehkä antaisin anteeksi mummulleni ja kissalleni.

Kiitos viinivinkistä, viikonloppuna on pakko kokeilla rieslingiä!

Pus!

AnskuR (Ei varmistettu)

Oot kyllä huippu! Ois kiva kuulla vähän tarkemmin, miten yhdistät parsan, sitruunan ja mascarponen?

manteli** (Ei varmistettu)

Kyllä, olen välillä jopa hieman fanaattinen sesonkiajattelija ainakin joidenkin ruoka-aineiden suhteen. Uusia perunoita, -kaalia ja mansikoita ostetaan vasta kun ne ovat kotimaisia (noh, saatan myöntyä juhannuksena ruotsalaisten mansikoiden kohdalla, jos kotimaisista ei vielä ole kakun koristeeksi), Porkkanoita ei syödä kesällä, jos kaupan porkkanatarjonta on vain italialaista, blinejä syödään tammi-maaliskuussa, kesäkeittoa tuoreista vihanneksista kesällä jne. Kesäkurpitsa kuuluu myöskin niihin, jota en juuri koskaan osta talvella, sitä kun oma maa työntää kesällä yllin kyllin. Nektariinit kuuluvat tiettyyn aikaan kesällä, appelsiinit ja klementiinit syödään talvella. Tietyt raaka-aineet tulee myöskin olla aina, läpi vuoden kotimaisia kuten sipulit, perunat, juurekset ja valkokaali. Saas nähdä taivunko tulevina vuosina myöskään ostoparsaan, sillä viime kesänä perustin oman parsapenkin, eikä kuulemma kaupan parsasta voi puhua edes samana päivänä.

Riina Pariisista (Ei varmistettu) http://pariisistapaivaa.blogspot.fr/

Mä olen kuullut tuota r-kuukausisanontaa vain ostereiden yhteydessä. En tunne sen paremmin äyriäisiä, kun en niistä erityisesti välitä, joten ehkä simpukoihin sitten pätee sama homma? :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Viimeinen lause oli se joka oli ollut kieleni päällä jo muutaman päivän. Olin pyöritellyt sitä ja miettinyt mikä se on mutten saanut mieleeni ennenkuin luin sen tästä: tästä se lähtee, kevät! Perkele!

Eeva Kolu

Hosuli, näin se on! Tuttua ja silti jännittävää - mikä ihana, harvinainen yhdistelmä.

Laurella, naatiskellaan, naatiskellaan!

AnskuR, voi, se on maailman helpointa! Keität vaan parsat kuten tavallista, puristat päälle reilusti sitruunaa (ja tietty ripsaus suolaa) ja kruunaat koko komeuden mascarpone-köntillä. Jumalaista!

Manteli**, haha, mä en ole ihan noin tarkka. Syön mielelläni uusia perunoita heti, kun niitä saa - suomalaiset tulevat kuitenkin myöhemmin, joten en näe syytä, miksei sitä ennen voisi jo syödä ruotsalaisia. Samaten mansikoiden kanssa, syön oikein mielelläni touko-kesäkuussa niitä saksalaisia ja ruotsalaisia suomalaisia odotellessa. Sitten kun kotimainen vaihtoehto on tarjolla, valitsen toki aina sen. Mutta näissä jutuissa onkin pitkälti kyse siitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja parhaalta. Eihän mitään riesling-sesonkiakaan oikeasti ole olemassa kuin mun päässä :D

Riina Pariisista, juu, kyllä tuo vanha ohje pätee myös sinisimpukoihin :)

Vierailija, kyllä! Toivotaan, että ponteva kirosana on lopullinen naula talven arkkuun!

sylvi taimi

ymmärrän kausiajattelun ja -säännöt. oma parsasesonkini alkaa vasta, kun saunan takana ensimmäiset hontelot varret alkavat olla säällisen kokoisia, että kehtaa nyppäistä ensimmäiset. ihanaa, kun on vuodenajat! ja sade! kyllä!

Kettu-Loviisa (Ei varmistettu)

Ihanaa, kun meillä on vuodenajat ja jokaiseen vuodenaikaan kuuluvat ruoat. Nautitaan niistä! Ja Eevan ihanasta blogista, kiitos siitä!

Athelas (Ei varmistettu)

Tshekin tasavallassa tänään +20 ja aivan täydellinen kevätpäivä... Ja vielä viikko sitten oli nollassa. Tästä se lähtee, todellakin :).

katja.t

Ihanan raikkaita kuvia! Kesää odotellessa. :)

Anniinaa (Ei varmistettu) http://est-ce-que.blogspot.com

Mä oon niin odottanut parsaa!!! Täytyy äkkiä päästä johonkin kauppaan josta sitä saa. :--)

Kommentoi