Kolme tyttöä ja kaksi huonetta

Toivottavasti ette ole vielä kyllästyneet Pariisi-juttuihin, koska niitä riittää.

Paluu Suomeen on ottanut tällä kertaa enemmän koville kuin yleensä. Jos asuisimme Amerikassa, tilanteelleni olisi varmasti jo diagnoosi, lääkitys ja kätsysti lyhennettävissä oleva nimi. PPSD, Post Paris Stress Disorder.

Mutta emme ole, emme edes Amerikassa, vaan Varsinais-Suomessa.

Tämä maisema on yhdeltä ranskalaiselta parvekkeeltamme, joita Marais'ssa sijaitsevassa kaksiossamme oli kolme.

Tämä on meidän olohuoneesta. Tuossa on mun ystävät niiden pariisilaisen ruokapöydän ympärillä juomassa pariisilaista viiniä ja syömässä pariisilaisia aprikooseja.

Masentava fakta numero 1: aprikoosit eivät maistu Suomessa miltään.

Kolmen tytön kansoittama eteinen. Ihana vanha lautalattia. Varpaankynsissä lakka nimeltä Amsterdam.

Aamiainen. Ystäväni laittoi meidän ikkunaan jostain löytämänsä pienen kojeen, joka toimi aurinkoenergialla. Aina kun aurinko paistoi, kone alkoi pyörittää kahta kristallia ja pienet valohippuset tanssivat katossa ja seinillä.

Eräs amerikkalainen neiti toi meille ruusuja. 

Diptyquen tuoksukynttilä kirjahyllyssä, no totta kai. Ostin niitä kotiin kaksi tuliaisiksi, jos vaikka toisivat palan Pariisia Turkuun.

Eteinen. Marion. Iltaskumppa.

Voi + aprikoosihillo = taivas. Masentava fakta numero 2: Suomessa myytävä patonki on niin kamalaa, ettei sitä oikeastaan saisi edes kutsua patongiksi.

Piristävä fakta numero 1: Bonne Mamanin aprikoosihilloa ja bretagnelaista merisuolavoita saa Stockalta.

Piristävä fakta numero 2: kahvi Ranskassa on ruokotonta kuraa. Sitä ei tule ikävä.

Masentava fakta numero 3: Turun sushi-tilanne on onneton. 

Piristävä fakta numero 3: täällä on jotain mitä Pariisissa ei, nimittäin tuo kuvan viehättävä neiti.

Keittiö ja näkymä sen parvekkeelta. 

Yhtenä iltana järjestettiin kotibileet. Oli paljon halpaa viiniä ja monta kivaa uutta ihmistä. Tien toisellakin puolella oli kotibileet. Niiden ranskalaiselta parvekkeelta vilkuteltiin meidän ranskalaiselle parvekkeelle ja kutsuttiin kylään. Mentiin.

Oli ahdasta ja kuuma ja paljon pariisilaisia, jotka joi vodkaa ja sanoi you are very high, kun ne tarkoittivat, että oletpa pitkä. Osoitin korkkareitani, mutta teki mieli sanoa yes I am, high on life.

Asunnon valo sai ihan kaiken näyttämään kauniilta. Ja sisustus oli juuri sellainen kuin mielessäni pariisilaisen asunnon sisustus on: mikään ei ollut mietittyä, muodikasta tai yhteensopivaa, ja siksi kaikki oli ihanaa. Jokainen ihan pöljä esine näytti kauniilta tuossa kodissa.

Tänään katsoin omaa kotiani ja ajattelin, etten ehkä sittenkään aio sisustaa. Valitsen vain esineitä, joista tykkään tai joita tarvitsen, enkä mieti, sopivatko ne yhteen. 

Laitan kaiken ruuan kauniille lautasille ja kutsun kylään paljon ihania ihmisiä. Tilaan Italiasta kuormallisen halpaa punkkua. Ehkä jopa metsästän jostain sellaisen pöhkön kristalliviritelmän. Koska lopulta - kai siihenkin joku syy on, miksi olen valinnut asua täällä.

Ei siis auta masentua. Täytyy vain tehdä tästä kaupungista meidän Pariisi.

 

Share

Kommentit

somewhere

Eeva, kaikki kiitos sähköpostissa kuumottelevista lentolipuista Pariisiin kuuluu sinulle ja näille huumaavan ihanille Pariisi-kertomuksillesi (ja Pariisin kattonäkymille, ah!)

Ihanasti olet luonut tunnelman sieltä. Nuo patongit, aprikoosihillot ja muut herkut voi melkein maistaa pelkkiä kuvia katsomalla! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Eipä ole koskaan vielä tehnyt näin paljon mieli Pariisin matkaa.

Mutta mikä ihmeen kristallihärpäke? ME WANT!

Ja mistä kummasta hankitte tuon asunnon Pariisissa? Maksoi varmaan omaisuuden? Täydellisin näkemäni pitkään aikaan, tuollaiseen minäkin haluan Pariisiin eikä mihinkään halpaan hotellihuoneeseen <3 (odotan innolla sitten teidän valmista kotia)

ps. Jos sulla ois kuvaa teidän olohuoneen pöydästä josta joskus mainitsit, joka oli kai miehesi nikkaroima, olisin kovin kiitollinen, laittaisin sen etsintäkuulutukseen, kaipaisin mahdollisimman samanlaista. eikös siinä ollut välihyllykin? sopisi niin täydellisesti 50 -luvun nojatuolieni pariksi. Tai jos muistat missä postauksessa sen kuva on, koska minä en enää löydä sitä. En muista olenko kysynyt ennenkin, mutta kun hukkaan yleensä myös kommentoimani postaukset.

terveisin Mipa

Vierailija (Ei varmistettu)

"yes I am, high on life" Ihana Eeva. Siis ihana postaus, en osaa muuta sanoa! :)

Keskeneräinen

Voi Eeva, mä oisin sulle kateellinen, jollet olis niin sympaattinen :)

Eeva Kolu

Somewhere, oi ihanaa! Mahtavaa reissua kaupunkien kuningattareen. Itse yritän juuri löytää sopivaa väliä kalenterista (ja lompakosta) Bretagnen-reissulle.

Mipa, no hitsi, nyt ei ole tähän hätään linkata kuvaa kun tuo Trendin arkistokin taitaa olla jo suljettu, mutta voin koettaa ottaa siitä kuvan ja postata sen blogiin lähiaikoina jahka saadaan muutettua ja roudattua huonekalut uuteen kotiin. Tosin voi olla, että tuo kyseinen sohvapöytä ei sovikaan meidän uuteen asuntoon, jossapa tapauksessa se saattaisi etsiä uutta kotia :) Mutta sen tosiaan näkee vasta, kun päästään muuttamaan!

Vierailija, kiitos. Pariisista on vaikeaa tehdä muita kuin ihania postauksia! 

Eeva Kolu

Zirinna, ei mulle enää kantsi olla kateellinen, kun en oo enää Pariisissa :D

SuviV (Ei varmistettu)

Kuinka näihin postauksiin voisi koskaan kyllästyä? Sehän olisi melkein sama, että kyllästyisi itse Pariisiin enkä usko sen olevan mahdollista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla on kans post Paris stress disorder, outoa, ottaen huomioon etten ole koskaan edes käynyt Pariisissa. Tai ehkä mulla on joku never in Paris syndrome. Miksi kaikki elokuvat, kirjat, musiikki, tämä blogiteksti, tai ylipäätään mikään mikä liittyy Pariisiin tai Ranskaan saa minut ikävöimään paikkaan jossa en ole koskaan edes käynyt.

Henna

Vierailija (Ei varmistettu)

Pariisissa on ihana käydä, mutta karmeaa asua. Siis ihan oikeasti. Asuin joskus puoli vuotta. Vuokra-asuntotilanne oli kaamea, sain ihan ok asunnon, mutta matka yliopistoon kesti kauan, piti mennä kolmella metrolla. Kun elää hieman kiireistä (voiko opiskelija-arki olla kiireistä, pohdin näin jälkeenpäin ;) arkea kaupungissa, jossa metron vaihtamisen yhteydessä voi joutua kävelemään kilometrin maan alla tunnelisokkelossa, häviää kaupungin Glamour aika nopsaan. Tietty jos pystyisi vain nauttimaan ja hengailemaan kaupungissa, niin sitten varmaan pystyy säilyttämään sen taian.
Mutta siis ihana siellä on käydä. Ja kyllä siihen opiskeluvaihtoonkin mahtui maagisia juttuja. Esim. illallinen pienessä opiskelijapariskunnan kaksiossa, jossa oli niin ahdasta, että jokaisen tavaran ottaminen piti suunnitella logistisesti, kun kuusi ihmistä istui pöydän ja sen jatkoksi laitetun huonekalun (en muista mikä) äärellä kylki kyljessä. Ja sitten kävelin kaupunginosien halki yössä tyytyväisenä. Ja myöhemmin kuulin, että samoilla huudeilla liikkui sarjamurhaaja!

Vierailija (Ei varmistettu)

onneksi pariisissa on talvella asunnoissa ihan saatanan kylmä. ja ruokakaupoissa haisee aina ihan järkyttävän mädäntyneelle (sitä en muuten ole oppinut tajuamaan, että miksi).

Eeva Kolu

SuviV, no en mäkään usko! Ihana kuulla, että tykkäätte lukea näitä, vielä on kuvia ja juttuja varastossa :)

Henna, voi sentään, sun oireyhtymään ei taida olla kuin yksi lääke: varaa pian matka Pariisiin!

Vierailija, samaa voi varmaan toisaalta sanoa ihan mistä tahansa maailman kaupungista, tai ainakin suurkaupungista. Arki on kaikkialla ja työmatkat on pitkiä missä tahansa, jos sattuu asumaan "väärällä" puolella kaupunkia. Ja lienee Pariisissakin ne muutama miljoona tyyppiä, joiden mielestä siellä ei ole painajaismaista asua :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Oih, ihana postaus :) Just jotain tuollaista toivoisin Pariisin sitten olevan kun sinne menen käymään. Ehkä ensi keväänä/kesänä :)
- Tanja -

anniina (Ei varmistettu)

niin ihana postaus että räjähdän. täydellisiä kuvia. niin.... pariisilaista. just sellaista romantisoitua pariisilaista. ah!

Caelia
Caelia's

Ihana fiilis taas tässä postauksessa, lisää vaan!

Vierailija (Ei varmistettu)

Bretagnelainen suolattu voi on maailman parasta! Komppaan sata-nolla! Toinen juttu mitä kaiholla muistelen vaihtovuodeltani Ranskasta on fromage frais, oijjoi! En vieläkään oikeen tiedä miten kuvailla sitä, jotain jogurtin ja makeutetun rahkan väliltä muttei siltikään ihan, enkä ole löytänyt vielä mitään vastaavaa Suomesta.

Ja nuo Pariisin katot!
Tänne iski matkakuume!

Sulla on ihana blogi, se saa mut aina kihertelemään ilosta. Kiitos!

J/www.skipped-heartbeats.blogspot.fi (Ei varmistettu)

Mutta kuule, voi Turustakin saada Post Turku Stress Disorderin kun se on niin ihana. Jokiranta-aluetta voi hyvillä mielin kutsua Pikku Pariisiksi. Vaikka eihän se tietenkään paikalliselle voi siltä tuntua. Ja Pariisisiin en nyt juuri voisi mitään verratakaan, sillä se on jäänyt väliin Euroopan matkoillani. No, jos Pariisissa ei kuitenkaan asu ja kotimaassa pysyy, niin uskon että Turussa on ne ainekset onneen, leipaiset taidoillasi hyvän patongin joka päihittää Pariisin katukojujen patongit, ja nautit ne uudessa lupaavan oloisessa kodissasi, jossa valo saattaa vielä lumota. Onnea tosiaan uuteen kotiin!

Lillan (Ei varmistettu)

Aivan tajuttoman ihania kuvia!

Vierailija (Ei varmistettu)

Sisustuksesta samaa mieltà, olen jo yhdeksàn vuotta asunut "uudessa" kodissa, eikà vielàkààn valmista, koska "oikeat" esineet ei ole vielà tulleet kohdalle!
Kiitos blogistasi, aiheesi on ehdottomasti mielenkiintosimpia ja kielesi monipuolisinta ja hauskinta kaikista lukemistani blogeista!
Sannamaija

Vierailija (Ei varmistettu)

siiis aiheesi OVAT mielenkiintoisimpia...
Sannamaija

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllä siinä Pariisissa jokin taika asuu. Kävelin vuosi sitten yksin viikon ajan päämäärättä Pariisin katuja pitkin ja jokainen vastaantuleva puudeli, mummo, espresso, patonginpää, pulunkakka ja spurgu saivat tuntemaan kuin eläisin elokuvaa.

JohannaP. -87 (Ei varmistettu)

Kävin Turussa tänä kesänä ekaa kertaa. Tykkäsin Turusta ja etenkin Aurajoen molemmin puolin oli tosi kaunista. Muutenkin tykkäsin Turusta.

Marita K

Vaikuttaa aivan täydelliseltä tavalta kokea Pariisi, tuo asunnossa asuminen. Oliko se jonkun tutun asunto, vai löysittekö ihan netistä käsin kämpän vuokrattavaksi?

Ja onhan Pariisi ihan kiva (ja arkkitehtuuri niin kaunista!), mutta en suostu uskomaan, että tavallisista (normihintaisista) pariisilaisista sushipaikoista saisi parempaa sushia kuin Turun Kado Sushista. Vuoden Osakassa asuneena voin kertoa, ettei edes kaikista japanilaisista sushiravintoloista saa niin hyvää sushia kuin kauppahallin sushiravintolasta. Pariisissa on tietenkin satoja sushipaikkoja kun taas Turussa vaan kolme, mutta määrä ei korvaa laatua. ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mullakin on niiin ikävä Pariisia, 30.7 tulin takaisin viikon reissulta.... Viikossa ehti rakastua kaupunkiin :(

Vierailija (Ei varmistettu)

En osaa ranskaa enkä ole käynyt Pariisissa, mutta aion välittömästi opetella kielen ja hankkia liput luettuani tämän.

Satu Pakarinen

Muutama päivä sitten jälleen Ranskaan palanneena oli ihana lukea ylistyspostauksesi Pariisille. Vaikka elämäni täällä tulee olemaan entistä monimutkaisempaa (ravaan Pariisi-Helsinki-Tampere -väliä tuon tuosta), on tässä kaupungissa jotain niin taianomaista ja ihanaa, että jotku päätökset on vain pakko tehdä tunteella, ei järjellä! 

Ja yhdyn niin tekemiisi havaintoihin: Pariisilainen koti on täynnä tunnelmaa, ei tarkoin harkittuja kippoja ja kuppeja ja sävy sävyyn sisustettuja sohvatyynyjä ja verhoja. Suomessa asuessani olen aina kuulunut rönttä- koulukunnan sisustajiin: kokonaisuus syntyy hajanaisista elementeistä. Tärkeintä on tunnelma, joka syntyy  kynttilöillä, kirjapinoilla, lempiteekupeilla ja koiran likaisilla tassunjäljillä lattiassa. Suomessa lähipiirin sisustusvimmaa seuratessa on usein tullut sellainen fiilis, että meidän suorittajayhteiskunnassa sisustamisesta on tullut kilpajuoksulaji: täydellinen koti pitää saada valmiiksi lyhyessä ajassa. 

Ja mitä ranskalaiseen patonkiin tulee, ei sen voittanutta löydy! Sen sijaan ranskalaisen kahvin suhteen olen eri mieltä. Nykyisin café noisetten voittanutta on vaikea löytää. Ranskalaisen poikaystäväni kanssa amerikkalaiset ketjut kierretään kaukaa. Tottumuskysymys lienee. 

PTD (Ei varmistettu)

Mut hei, sillehän on nimi, post-travel depression. Itsekin siitä kärsin.

essij (Ei varmistettu)

Tiedänpähän sitten lokakuussa olla juomatta ranskalaista kahvia, mutta muistan syödä patonkia varmasti senkin edestä - lennot meni varaukseen 10 minuuttia sitten ;--) Siinä on etunsa että oma isosisko asuu Ranskassa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Tiedän tunteen... Aina kun tuun kotiin matkalta (viimeksi Itävallasta ja Ranskasta) mulla on samanlainen masennus ja kauhea-suomi- olo... Mutta olen päättänyt muuttaa ulkomaille, joten ongelma ratkaistu! P.s ihania kuvia, laita lisää vaan! :)

Lukija (Ei varmistettu)

Jos haluat palan Pariisia täällä koto-suomessa, mene seuraavan kerran helsingissä käymään Ekbergin myymälässä. Sieltä saat sitä, mitä halajat :) Ekbergin patonki on vain jotakin....niin erilaista, kuin muu mitä suomalainen leipomoteollisuus tuottaa. Taikinajuuri on erään ranskalaisen käsialaa ja se maistuu! Kun viet yhden sellaisen kotiisi, et tarvitse mitään muuta, kuin hetken seisten keittiössä ja murtaen paloja patongista....sulje silmät ja unelmoi. Siitä seuraavasta hetkestä pariisin kaduilla..

Shoegal (Ei varmistettu)

Arvauksena: Bonne Mamanin aprikoosihillo saattaa loppua lähipäivinä Stockan hyllyistä tämän postauksen jälkeen :) Uskomattoman kauniita kuvia! Ja tosiaan, Ekbergiltä saa minunkin mielestä todella hyvää leipää/patonkia/sämpylöitä verrattuna normikauppojen tarjontaan. Kannattaa kokeilla, jos edes pääsisi lähelle pariisilaista!

Tt (Ei varmistettu)

Tunnustus: Kun luin täältä blogista joskus aikaa sitten, että lähdet Pariisin, päätin pitää tauon tämän lukemisessa. :D Ei sillä, ettäkö oisin ollut kateellinen, vaan siksi, että kaipuu Pariisin vaan kasvais ja kasvais ja sitten pakahtuisin. :D Noh, en voinut välttyä tältä eikä kyllä haittakaan! Pariisi on <3. Vaikea kuvailla sanoin sitä fiilistä, mikä siellä paikan päällä iskee.

Vierailija (Ei varmistettu)

Voi, poden kamalaa eroahdistusta Pariisiin saavuttuani sieltä viikon reissulta noin kolme viikkoa sitten. Nuo kuvat tuovat esiin kaupungin tunnelmaa ja kauneutta, postaa vain lisää!

Flavonia (Ei varmistettu)

Suomen patonki-tilanne on kyllä katastrofaalinen mutta viime viikonloppuna löytyi apua Pariisin-patongin kaihoon kun törmättiin Tampereella Ranskan-toriin ja sen patonkeihin & muihin (kalliisiin) ihanuuksiin. Sama karavaani kiertää täällä Helsingissä ja muistaakseni Eevan taannoisen postauksen mukaan myös Turussa! Sinne siis, kun sattuu kohdalle! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Aivan ylisuperihania kuvia! Ei voi muuta sanoo! Tosi kiireettömän olosia:)

Tuulee tuulee

Toinen patonkivinkki: Framboisin (http://www.frambois.fi/) maalaispatonki on lähimpänä pariisilaista niistä mitä oon Suomessa syönyt! Ihania kuvia, juuri tuollainen fiilis mullekin muutaman päivän pikareissustani jäi. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Eeva, sä olet niin ihana (ja niin on toi asuntokin)! Mäkin haluaisin tietää, mistä olette saaneet moisen asunnon käyttöönne? Onko asunto siis teillä vuokrattuna vai onko asunnon asukas joku teidän tuttunne? En huomannut vastausta ylempänä, anteeksi, jos olet jo vastannut. Kirjoita vielä jotain kivaa Pariisista, jooko?

Lillifee (Ei varmistettu)

Ei Turun sushi-tilanne ihan kamalan surkea sentään ole, mä itse pidän kovasti Hanko-sushista (tämä yllätti ihan täysin kun ekan kerran kävin) ja sitten siitä mikäsesushipaikkanytsiellähallissaonkaan... :)
Ihana postaus kyllä kaikenkaikkiaan. :)

http://howsheloves.blogspot.fi/ (Ei varmistettu)

Kaunis, ihana, kotoisa tunnelma näissä kuvissa!
Päivi

http://howsheloves.blogspot.fi/ (Ei varmistettu)

Kaunis, ihana, kotoisa tunnelma näissä kuvissa!
Päivi

Vierailija (Ei varmistettu)

Älä pyytele anteeksi vaan laitat lisää, lisää, lisää!

Christina

Unia

Hei Eeva! Tajusin tänään että ihan selvästi sinusta on salavihkaa tullut elämäni johtava filosofi. :D Ainakin tämän tekstin lopussa oleva syvällinen sisustusfilosofiasi on jäänyt takaraivoon kummittelemaan, minkä johdosta tänään tein taas, sanottaisiinko nyt vaikka että jännän kirppisostoksen. Lainasin myös ajatustasi blogissani: http://goingtorain.blogspot.fi/2012/09/puutavaraa-ja-kirppisloytoja.html Kiitos kun olet noin paras! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Heippa Eeva! Muistelin kaiholla näitä Pariisikuviasi kun olen sinne matkaa varaamassa ja tuli mieleeni udella että mitähän kautta mahdoitte löytää tämmöisen ihanan asunnon?

Kommentoi