Kotona taas

Ladataan...

Jos ihminen on ollut matkalla, on yleensä mukavaa palata kotiin, riippumatta siitä, oliko matka onnistunut vai ei.

Jos ihminen puolestaan on ollut lomalla - sellaisella, jolla ei vastata puhelimeen, seurata uutisia tai stressata tulevaisuudesta, vatsamakkaroista tai ravintolan tuskallisen hitaasta palvelusta vaan kuitataan kaikki sanomalla c'est la vie - sellaiselta kotiin palaaminen on hämmentävä kokemus.

Toisaalta loma on hujahtanut ohi (liian) nopeasti, toisaalta omista rutiineista täydellinen irtaantuminen aiheuttaa sen, että tuntuu, kuin olisi ollut poissa ainakin puoli vuotta.

Jaa, tältäkö meillä tuoksuu, sitä tuumaa kun astuu ovesta sisään. Tiedättehän, kun menette kaverin luokse kylään, ja siellä on aina se tietty ominaistuoksu? Kotoa pitää olla poissa ainakin kaksi viikkoa, jotta saa tietää, mitä muut haistavat, kun astuvat teille sisään.

Meillä tuoksuu näemmä puu. Aika hyvä, vaikka olisin toivonut laventelia. Onneksi ei sentään viemäri tai kynsilakanpoistoaine. (Ja onneksi muistin viedä roskat ennen lähtöä - kerran loman jälkeen kotona tervehti mädän lohennahan haju.)

Mutta siis niin. Hämmentävä kokemus tämä. Ei oikein osaa sanoa eikä tehdä mitään. Osaa vain läväyttää matkalaukun keskelle olohuoneen lattiaa ja purkaa eksoottisista ulkomaalaisista supermarketin muovipusseista löytyvät likapyykit. Lajitella ne värien ja pesuohjelmien mukaan kasoiksi lattialle ja suhtautua pyykinpesuun hämmästyttävällä vakavuudella ja tarmolla.

Kun ei sitä muutenkaan tiedä, mitä tekisi. 

Share
Ladataan...

Kommentit

Unia

Itselläni ainakin on sellainen neuroosi, etten osaa kotiin tultuani tehdä mitään, ennen kuin laukku on purettu ja pyykit saatu peseytymään. Sitten vasta pystyy köllähtämään sohvalle ihmettelemään kotonaolemisen autuutta. Kai se on jonkinlainen kotiinsaapumisrituaali, jota ilman olisin ihan hukassa. 

tyttö Kuopiosta (Ei varmistettu)

Hei IHANA Eeva! Mää oon tulossa Turkuun poikkiksen kanssa päiväreissulle elokuun alussa ja kauan sinun blogia ihannoineena toivoisin että voisit heittää parhaimmat vinkit kehiin must see- ja must do- Turkukohteista! Me molemmat rakastetaan ruokaa, minä söpöyttä ja poikkis kitaroita ja rokkia. Mutta sinun kanssa jutut kolahtaa aina yks yhteen joten sun lemppariasiat kolahtaa varmasti minuun!

Eeva Kolu

Koetan tehdä piakkoin jonkun pikaoppaan Turkuun, tätä kysytään niin paljon. Tervetuloa!

anna-liisa (Ei varmistettu)

Mulla taitaa olla huono hajuaisti, mulle ei kodin tuoksu tule vastaan, mutta kun on ollut tarpeeksi pitkällä, kunnollisella lomalla (viikko ei tähän vielä riitä), mä katselen hetken ympärilleni ulkopuolisena, "ai, tältä täällä kotona siis näyttää". Hassu tunne. Ja se menee kyllä äkkiä ohi.

Nannannan (Ei varmistettu)

Hei Eeva! Tervetuloa takaisin. Toivottavasti loma oli onnistunut!

minä-tässä-hei
A modo mio

Tervetuloa takaisin! Itse jätän aina matkalaukun viikoksi keskelle olohuonetta. Se ikään kuin hidastaa paluuta arkeen.

Kadonneet Tytöt

Kotiin tuleminen on kyllä useimmiten mukavaa, mutta jos reissu on ollut IHAN MAHTAVA sydämen valtaa jotenkin omituinen tyhjyys. Kadut tuntuvat - lomakaupungin vilinän jälkeen - niin hiljaisilta ja autioilta, tuntuu kuin olisi ainoa ihminen koko kyläpahasessa (= Helsinki). 

Miksi yhtäkkiä kirjan lukeminen onkin, ei-minkään -tekemistä?

Kaikkein vaikeinta on luopua ulkona syömisestä ja siitä, että kokoajan on seuraa.

Mutta.

Lomablues menee ohi, tilalle tulee arkiblues. :D Pääasia että musiikki soi ja mieli halajaa tanssimaan.

Eeva Kolu

Kiitos kaikille kommenteista, kiva olla taas täällä!

Kommentoi

Ladataan...