Laiskottaa (melkein)

Tässä koko hidastetaan tahtia -hommassa hankalinta on ollut... no, hidastaa tahtia.

Työt ja muut velvollisuudet ovat oma lukunsa. Alan hiljalleen hiffata sen, että maailma ei tosiaan kaadu siihen, jos en lue viikkoon sähköposteja. Jokunen kulma saattaa jossain kurtistua ja epäilemättä jotakuta ärsyttää, mutta kyse on lopulta hyvin pienistä asioista maailmankaikkeuden mittakaavassa.

Kun tajusin tämän, oli uudenlainen haaste tajuta, että joskus voi tehdä ihan hyvää olla tekemättä mitään. Edes niitä kivoja asioita, joiden tekemisestä olen päivät pitkät haaveillut. 

Tahdin hidastaminen kun tarkoittaa myös sitä, että jos päiviin ei kuulu pakollisia velvollisuuksia, niitä ei tarvitse täyttää myöskään näyttelyillä, elokuvilla tai konserteilla. Niidenkin aika tulee vielä, mutta juuri nyt tarvitaan muita asioita. Kuten sohvia, puistoja, koiria ja teekuppeja.

Hissuksiin alkaa tuntua siltä, että alan päästä jyvälle laiskottelusta. Autuaasta ei-minkään-tekemisestä. 

Huomasin ilokseni, että My Mad Fat Diaryn toinen tuotantokausi on julkaistu (ja sen voi katsoa Areenassa). Löysin myös pinon lukemattomia lehtiä sohvapöydältäni. Oletteko koskaan huomanneet, että yhden lehden lukeminen voi kestää useita päiviä, jos jokaisen artikkelin oikeasti lukee? Luen myös romaania, jota olen lukenut puoli vuotta - aion vihdoin saada sen loppuun.

Niin että oikeastaan tekemistä riittää, vaikka ei tekisikään mitään.

Share

Kommentit

Antsa (Ei varmistettu)

Ihanaa, että koira on siellä sun kanssa! Rentoja kesäpäiviä sinulle!

Haluan suositella Ludovico Einaudin Divenire-levyä taustamusiikiksi! Kukapa ei pitäisi kaiuttimiin mahtuvasta konserttiorkesterista, joka soittaa mieletöntä musiikkia. :)

Supernaiivi (Ei varmistettu)

Jos joku työhomma alkaa rassata mieltä työajan ulkopuolella, teen aina seuraavan ajatuskokeen: haittaako se Oikeasti jonkun elämää, jos en tee asialle nyt mitään? Harvemmin vastaus on kyllä.

Eeva Kolu

Ajatuskokeet on parhaita - miten sitä voikin monesti päästä suurten viisauksien ääreen ihan vain kysymällä itseltään yksinkertaisen kysymyksen.

ÄssäMitäsTässä (Ei varmistettu)

Ihan parasta, että L on tullut piristämään sua. Koira auttaa kaikkiin vaivoihin :)

Mirka Maaria
Oisko tulta?

Kun itse olin palanut loppuun ja sen jälkeen pitkään sairaslomalla, oli hieno huomata ne hetket, kun tylsyys tuli takaisin. Silloin tiesin, että toipuminen on alkanut. Tajusin, että minulla oli enemmän voimia, mitä tekemistä! Pitkään oli ollut toisinpäin.

Toivon siis, että tylsyys tulee sinullakin jossakin vaiheessa vastaan. Ja senkin jälkeen kun tylsyys on tullut ja voimat palautuneet, niin voi jatkaa kaiken mukavan ja helpon tekemistä. Voi hyvin!

Eeva Kolu

Ystäväni sanoi tuossa juuri vähän aikaa sitten, että "tylsistyminen tekee sulle hyvää". Olette varmasti oikeassa :)

Hosuli
Hömppäblogi

Tuo koira on yksi liikuttavimmista koskaan näkemistäni. Mikä mahtava otus.

Sma (Ei varmistettu)

Ensinnäkin: blogiasi oon seurannut jo pidempään ja se on todellinen piriste, aivan huippu! Auttoi aikoinaan jäätävään Turku-ikävään, ja vaikka maisema blogissa vaihtui niin seuraaminen pysyi :)

Ja toiseksi: masennuksen läpikäyneenä on pakko antaa valtaisat propsit tolle rauhoittumiselle. Nää on useimmille ihan itsestäänselvää huttua, mutta itselle oli aivan älytön oivallus kun hoksasin, että kaikkia ei tarvi miellyttää ja kaikkia ei vaan VOI miellyttää. Kaikkeen ei tarvii pystyä, ja se on ihan jees, minä oon silti ihan jees. Ja että kivojakaan juttuja ei tarvii tehdä, jos ei kerta perkeles veköön huvita. Uskomatonta, että joidenkin noinkin (näennäisesti) simppeleiden asioiden tajuamiseen tarvitaan 26 vuotta ja täydellinen pysähtyminen -juurikin se, että hengittää ja elää jonkun aikaa vaatimatta mitään keneltäkään, vähiten itseltään (vaikka se onkin alkuun ihan naurettavan vaikea sallia).

Mutta niin se vaan helpottaa, vähitellen. Ja sit yks päivä sitä huomaa että kappas, enpäs tänään tehnykään kaikkea sitä mitä aamulla suunnittelin koska ei vaan huvittanut. Ja kappas vol 2, olo on pirun jees ja elämä hymyilee. Rentoa ja ihanaa kesää Eeva, muista että oot hyvä just omana itsenäs!

Eeva Kolu

Kiitos kommentistasi! Olet varmasti oikeilla jäljillä. Toivon sulle paljon tsemppiä, tai oikeastaan meille molemmille :)

Koirat on parasta ja terapeuttisinta seuraa. *korvantausrapsuja*

HetaS (Ei varmistettu)

On totta kyllä, että kun sais kerrankin olla oikein luvan kanssa joko tekemättä mitään tai hidastaa vauhtia, on vaikee ryhtyä tuumasta toimeen. Ite oon huomannu nyt lukion loppuun saaneena, ja masennuksen kanssa taistellessa, että niinsanotut lorvailupäivät on pakollisia, ainakin omassa viikkojärjestyksessä. Joskus pitää vaa osata ottaa ilo irti, ja unohtaa kännykkä ja tietokone, ja suunnata sen sijaan vaikka kävelylle ulos nauttimaan tosta auringosta. :)

Annee (Ei varmistettu)

Ihana koirakaveri! Ota mallia ja rentoudu sohvan pohjalle ja näe koiranunta. Luovuus on huipussaan silloin kuin muista näyttää siltä ettei joku tee mitään. Hengitellään ja nautitaan ihanasta keväästä kesän kynnyksellä.

Hupsu:) (Ei varmistettu)

Laiskottelu on ihan parasta! :)
Ja kiitti My mad fat diary -vinkistä! Jäin siihen ihan koukkuun sun suosituksen jälkeen :D

pettynyt2 (Ei varmistettu)

Henna Virkkusen mainos???!! Huh huh, meni maku.

Vierailija (Ei varmistettu)

Bloggaajathan eivät voi vaikuttaa noihin mainosbannereihin. Mutta kyllä minuakin kieltämättä Henna Virkkusen vaalimainos ärsyttää... Onneksi vaalit ovat kohta jo ohi.

Miija (Ei varmistettu)

Kas kun noista mainoksista ei onneksi ole pakko kärsiä lainkaan. https://adblockplus.org/

Halaus Eevalle ja rapsutuksia plutolle.

Eeva Kolu

Mainokset myy ja valitsee sivuston mediamyynti, yksittäinen bloggari ei voi vaikuttaa tähän asiaan. Voin toki välittää palautteen eteenpäin :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Tiedän kanssa kokemuksesta, että pysähtyminen on hiton vaikeaa silloin kun sitä kaikkein eniten tarvitsee. Mutta hienoa jos olet löytänyt jo palasen rauhaa. Sieltä se hyvä olo tulee, päivä päivältä. Itse olen hurjan iloinen siitä, että sain kaksi burn outia - vaikka ne olivat aikanaan aivan kamalia, niistä kuitenkin kasvoi niin vahvaksi ja itsensä tuntevaksi, etten vaihtaisi sitä kokemusta pois. Nykyään on helpompi levätäkin, kun tietää mitä käy jos ei lepää, sekä mitä käy jos lepää.

Itse rentoudun nykyään mielelläni piirtelemällä mandaloita. Luova tekeminen katkaisee ajatukset ja parhaimmillaan ajan kulun, ja mandaloihin tarvitsee vain kynän ja paperia. Laitan tähän linkin, kokeile ihmeessä - mutta vain jos huvittaa ja on voimia. :) http://blog.freepeople.com/2014/03/draw-mandalas/

Eeva Kolu

Kiitos, olenkin miettinyt, että piirtäminen kiinnostaa :)

U (Ei varmistettu)

Pakko sanoa, että Areenan My mad fat diaryssa on AIVAN väärät musiikit monessa kohtaa. Originaaleissa on paljon harkitumpi ja vaikutavampi äänimaailma, jos englanti sujuu, suosittelen katsomaan sarjan vaikka youtubesta.

Eeva Kolu

Häh, miten niissä voi olla eri musat?! Juuri soundtrack vei itseltäni lopullisesti jalat alta tuon sarjan kanssa (katsoin ekan kauden joltain brittiläiseltä saitilta ennen kuin se tuli Areenaan). Onpas harmi, olen itse nimittäin joka paikassa hehkuttanut juurikin sarjan soundtrackia!

Eeva Kolu

KIITOS kaikille ihanista, kannustavista ja opettavaisistakin kommenteista. On tosi kiva kuulla teidän kokemuksista, niistä on apua :) Rentoa uutta viikkoa kaikille!

Hanna Maria (Ei varmistettu) http://hannamariahh.blogspot.fi/

Mä luen aina lehdet kokonaan - tai ainakin mielenkiintoiset lehdet kuten Trendin. Kun lukee muutaman sivun iltaisin niin parhaillaan saa sen päätökseen juuri sopivasti uuden ilmestyessä :D

Kommentoi