Lattiapohdintaa

Ladataan...

Päädyin tänä harvinaisen tylsänä sunnuntaina surffailemaan Fantastic Frankin blogiin (Fantastic Frankhan on yksi niistä hämmentävän tyylikkäistä ruotsalaisista kiinteistövälitysfirmoista, joiden nettisivut tarjoavat tuntikausiksi viihdykettä meillekin, jotka emme etsi sikakallista kämppää Tukholmasta).

Tällä kertaa surffailuni tarkoitus ei ollut pohtia, millaista elämä olisi, jos olisi rikas ja tyylikäs ruotsalainen, vaan tällä kaikella oli päämäärä: keksiä, millainen lattia meille tulee.

Meillähän on tosiaan nyt se uusi lattia. Vanha, superhuonokuntoinen lautalattia purettiin ja elämäni ukkelit (ja Tatu, kiitos - kun kuitenkin luet tätä) rakensivat tilalle uuden alkuperäistä leveämmästä lankusta.

Lattia on siis valmis, mutta seuraavaksi pitäisi keksiä, miten se käsitellään. Alun perin olimme ajatelleet jotain tuollaista kuin ensimmäisessä kuvassa. Reilusti läpikuultavaa, mahdollisesti vahakäsittelyä, joka antaisi puun näkyä selvästi mutta kuitenkin veisi pois männyn keltaisuutta.

Mutta kun hienoja vaihtoehtoja on niin paljon! Ja sitten pitäisi vielä selvittää: mikä on lattialle paras käsittely, jos perheemme saa nelijalkaisen, kuolaavan jäsenen? (Yksi kaksijalkainen, kuolaava jäsen löytyy jo. Jätän teidät jännitykseen sen suhteen, kumpi meistä se on.)

 

Vitivalkoiseksi maalattu lautalattia. On se vaan niin kaunis. Alunperin sanoin, että "meille ei sit tuu tommosta vaikka se on kuinka hieno, se on ihan liian trendikäs ja siihen kyllästyy kahden vuoden sisällä".

Mutta itse asiassa valkoinen lautalattia on hyvinkin perinteikäs. Meidänkin asunnossa parketin alta löytynyt alkuperäinen 20-luvun lattia oli osassa huoneista maalattu valkoiseksi. Ja klassikoihinhan ei tunnetusti kyllästy...

Tässä sama vähän kulahtaneempana, harmaaseen sävytettynä. Kaunis - mutta vähän kylmä.

Vaikka valkoiseksi maalattu lattia on upea, niin kuitenkin ehkä tykkäisin siitä, että puun syyt näkyisivät. Se toisi lämpöä yleisvaikutelmaan, joka tulee meidät tuntien olemaan jo muutenkin hyvin valkoinen. Tässä mielessä se kuultovahaus tai -maalaus voisi sittenkin olla kivempi vaihtoehto.

Ja sitten on vielä tämä asia nimeltä koira ja puulattia. Lattia kärsii koirasta joka tapauksessa, sen suhteen olen realisti - mutta kumpi olisi parempi vaihtoehto, öljyvaha vai maali ja lakkaus? Vaha kuulemma kyllä kolhiintuu helpommin, mutta joustaa, kun taas lakkaan tulee kynsistä reikiä.

Vahakäsittely täytyy uusia useammin kuin lakkaus, mutta toisaalta se on verrattain iisi tehdä itse eikä vaadi suuria lattian hiomisoperaatioita.

Päätös täytyisi nyt kuitenkin saada kerralla nappiin, koska ymmärtääkseni jos lattia on kerran öljyvahattu, sitä ei enää myöhemmin voi käsitellä lakalla, jos mieli muuttuu.

Olisi kiva kuulla teidän kokemuksia puulattian käsittelystä, olipa teillä sitten vahattu tai maalattu ja lakattu lattia. Etenkin koiranomistajilta!

Kaikki kuvat siis Fantastic Frankin blogista.

 

Share

Kommentit

J

Nämä ovat kysymyksiä joiden kanssa painin usein kotiasiakkaiden kanssa. Olen aina kiinnostunut kuulemaan kokemuksia!

Jos minulla olisi nyt itselläni tilanne jossa laittaisin kotiini puulattian, valitsisin pintakäsittelyksi ehdottomasti öljyvahan. Kuten sanoitkin, se vaatii toimia huollon osalta useammin mutta huoltotoimet ovat varsin paljon vähäisemmät kuin lakkauksessa. Ja lattia kuluu kauniimmin. Lattiaa voi myös paikkailla paikallisesti niistä kohti jossa koira on revitellyt tai pedannut (yleensä aina tietyt kohdat kuluu). Lakatussa lattiassa tämä ei onnistu vaan lattia on hiottava ja lakattava kokonaan uudelleen.

Mitä puuta lattia on? Paljon riippuu myös puumateriaalista. Yhdellä asiakkaalla lattia oli lakattu KUUTEEN KERTAAN ja oli aivan järkyttävän näköinen koiran kynsien jäljiltä jo parin vuoden päästä. Puulaji oli pehmeä, tosin en enää muista mikä puu se oli. Venelakkaa (esim. Unica super) hehkutetaan kaiken kestävänä mutta ei ole omakohtaista kokemusta kuin sen verran että tukkii puun täysin, tekee siitä muovimaisen. Toki tavallaan kaikki lakat ja maalit tekevät saman muodostaessaan puun pinnalle kalvon. 

Hanski (Ei varmistettu)

Pahoitteluni, että kommenttini ei liity lainkaan tämän postauksen aiheeseen, mutta ajattelin laittaa kuitenkin kysymykseni tähän uusimpaan postaukseen.
Eli, mainitsit jossakin aiemmassa postauksessa, että olet lukenut sitä "Minä, Zlatan Ibrahimovic"- kirjaa, niin millainen se on ollut? (Siis jos voit lyhyesti jotain mainita).
Joskus aikoja sitten näin sen kirjakaupassa, mutta en edes katsonut sitä tarkemmin, mutta nyt kai jalkapallon EM-kisat saivat aikaan sen, että se tuli taas mieleen, niin mietin vaan, että onkohan hankkimisen arvoinen. (Täältä "maalta" ei löydy kirjastosta ja jostain syystä sain jonkun hingun, että se olisi saatava mahd. pian).

Jos vielä kysyn, että osaatko näin äkkiseltään mainita jotain elämäkertakirjoja joista olet tykännyt? Siksi kysyn, kun olen vasta "löytänyt" elämäkerrat, kun pitkään pidin niitä jotenkin epäkiinnostavina, niin en ole yhtään kiinnittänyt niihin huomiota...

J

Mikäli haluat ahdistua lattia-aiheesta ja vaihtoehtojen kirjosta vielä lisää, suosittelen esim. rintamamiestalo.fi -foorumia. Sieltä löytyy kosolti tee-se-itse -ihmisten kokemuksia eri käsittelyistä :)

tiia_ (Ei varmistettu)

Meidän huushollissa mietitään ihan samoja kysymyksiä. :) Itse suljin lakkauksen vaihtoehtolistalta pois, lähinnä vaan sen takia, että uusiminen on niin työlästä sitten kun sen aika tulee, kuten J tuossa jo kommentissaan mainitsikin. (Meillä on kans lemmikkejä ja lattia tulee kulumaan nopeasti.)

Tällä hetkellä maalaus on mun ykkösvaihtoehto, ehkä sen takia, että kulunutkin maali miellyttää mun silmää. Maalauksessa mua kuitenkin huolettaa juuri toi sun mainitsema "trendikkyys"... mutta toisaalta olen kuitenkin lähes satavarma siitä, että olen aina tykännyt maalatusta lattiasta, eikä tämä mun kohdalla olis mikään trendiratkaisu. Tätä kaikkea ei tietenkään helpota se, että mun mieli muuttuu vähintään kerran päivässä. :)

Anna-Mari (Ei varmistettu)

Noh... vaikka eka kommentoija olikin päinvastaista mieltä, niin minä olisin mieluummin lakan kannalla. Ainakin jos lattiasta tulee tummepaan sävytetty. Meillä on keittiössä 15 vuotta vanha lattia, joka on sävytetty ruutukuvioiseksi kahdella ruskealla Kiva-petsilakalla, ja sen päälle lakattu kahteen tai kolmeen kertaan Bonan Home-lattialakalla. Naarmuja on ja kolhuja, mutta ne ei haittaa, eikä näy kuin jos valo peilaa tietyllä lailla. Tietysti se ruutukuviointikin häivyttää, vaikka ruudut onkin aika isoja (n. 30 cm). Olkkarin lattia tehtiin vasta kaksi vuotta sitten ja siihen laitettiin ruskea Osmo Color-puuvaha, ja se on jo ihan järkyttävän näköinen viisikiloisen koiran jäljiltä! Kaikki kynnen jäljet näkyy vaaleina jälkinä pinnassa, ja vahan pintakin on jotenkin "lähmäinen", eikä kiillä yhtään niinkuin keittiön lattia. Tarttis tehdä jotain, en tiedä saisiko siihen pintaan jonkun kovemman vahan. Molemmat lattiat ovat mäntyä.

Mutta vaaleista sävyistä ei sitten olekaan kokemusta... ne voi käyttäytyä ihan eri tavalla.

P.S: Sun jutut on ihania, tosi mainio kirjoitustyyli! Tykkään! ♥

nielkono (Ei varmistettu)

Noh, tässäpä nyt muutama kommentti vahalattiasta, en ole asiantuntija mutta osaan kertoa omista kokemuksista. Meidän perheessä on siis Osmo Colorilla vahattu parkettilattia, jota ahkerasti kuluttaa myös pieni koira.

Lattiaan tulee suhteellisen helposti naarmuja, jos vaikka tuolin jalka on terävä ja satut sitä vahingossa raahaamaan pitkin lattiaa, niin saat kyllä niitä naarmuja ihailla loppuelämäsi. Meillä on melko paljon mattoja, mutta mielestäni lattia ei ole mitenkään puhkikulunut myöskään niistä paikoista missä mattoja ei ole. Ainoastaan eteisen jälkeisellä alueella huomattiin puolen vuoden jälkeen tosi paljon naarmuja, ja hankittiin siihen sitten matto suojelemaan vähän lattiaa.

Naarmuja lattiaan siis tulee yllättävän helposti. Koiraa en kuitenkaan voi naarmuista syyttää, vaan usein ne tulee juuri huonekaluista ja kivistä kengän pohjissa. Koiran kynnet eivät ainakaan meillä ole lattiaa pilanneet, eikä lattia ole naarmuuntunut pahasti edes niistä kohdista joita koira mielellään rapsuttaa.

Mutta vaikka naarmuja lattiassa onkin siellä sun täällä, niin en niitä arkielämässä huomaa. Meillä lattia on vahattu juurikin valkoiseksi niin että puun syyt näkyvät. Pahimmat naarmut hukkuvat siis sinne syiden joukkoon, toisin kuin valkoiseksi maalatussa lattiassa. Siitä olen kyllä yllättynyt, miten hyvin lika ja roskat näkyvät valkoisella lattialla :) Jotenkin kuvittelin että ei kai se nyt niin paha voi olla, mutta kyllä se näköjään on...

Meillä todennäköisesti tulee käymään niin, että kun parketti eteisessä kuluu tarpeeksi pahasti, me poistamme sen ja pistämme tilalle valkoista laattaa. Tämä parketti on ihana kaikkialla muualla, mutta kieltämättä eteisessä se joutuu niin kovalle koetukselle, että joku muu materiaali on sinne ehdottomasti parempi.

Overall, suosittelen kyllä itse vahakäsittelyä - naarmuja tulee herkästi, mutta ne eivät näy lattiasta kovin pahasti. Koiran kynnet eivät niitä kuitenkaan aiheuta, ja lattia kestää hyvin muutakin normaalia elämää.

phocahispida

Vanhemmillani on puuparketti, mäntyä. Se oli alun perin lakattu, mutta kolmen lapsen legotornien kaatamisien, potkumopoilla ajelun ja aikuisten pudottelemien keittiön tarvikkeiden sekä takapihalta sisään kulkeutuneiden kivien jäljiltä melkoisilla kuopilla ja erittäin naarmuinen. Lakkapinta myös suojasi jotenkin erityisen huonosti vedeltä, pienikin vesi meni parkerin koloihin ja sai sen rakoilemaan. Voi toki olla, että lakkaus oli huonosti tehty, mutta kyllä se kolmeen kerrokseen oli laitettu.

Kolmisen vuotta sitten lattia hiottiin ja maalattiin puolikiiltävällä valkoisella. Haju oli kamala ja kuivamisaika pitkä, mutta nyt lattia on hieno! Meidän koiramme on siellä käymässä 1-2 kertaa viikossa ja juoksee lattialla hulluna kun sen kanssa leikitään, enkä ole huomannut että olisi naarmuja tullut. Eikä esim. ruokapöydän tuolien alka lattia ole ainakaan kolmessa vuodessa vielä kummemman näköiseksi mennyt.

K (http://www.lily.fi/palsta/ilman-sinua-olen-lyijya)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mäntyhän on tosi pehmeä materiaali, joten siihen tulee helposti kolhuja ja naarmuja. Maali/lakka tekee pinnasta tietysti hieman kestävämmän, mutta jos esim. tuoli naarmuttaa lattiaa, näkyy siinä naarmut ehkä selvemmin. Oletko ajatellut lipeäkäsittelyä + öljyä? Sekin on tietysti ollut melko trendikästä, mutta veisi männyn keltaisuutta pois ja öljy säilyttäisi puun pehmeyden.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä remontoin juuri vanhan lautalattian. Keittiön lattian maalasin öljymaalillan harmaaksi ja loput lattiat käsiteltiin lipeällä ja vahalla. Kaunis vaalea väri, ei kellastu ja on raikas. Mutta kuten mänty on, on pinta pehmeä ja en suosittele lapsi- tai koiraperheille. Keittiö maalattu lattia on paljon kestävämpi, joten sille pisteet. Mutta ihana tuo lattia on ja joka päivä sitä tulee ihailua. Ja toisaalta kuluminen kuuluu elämään ja saahan sen hiottua uudelleen. Meillä hioannan, lipeättämisen ja vahauksen tekivät ammattilaiset kahdessa päivässä. Itsellä siihen olisi mennyt varmasti kaksi viikkoa ja monta pulloa punkkua. :)

Anna8 (Ei varmistettu)

Meillä on asunto 20-luvun talossa, jossa alkuperäinen puulattia. Edelliset omistajat ovat maalanneet sen harmaaksi n. 6 vuotta sitten. Heillä oli koira, kuten meilläkin on. Muutamassa kohdassa on raapimisjälkiä (heidän koiransa), muuten en ole kiinnittänyt huomiota, että meidän koirasta jäisi erityisesti jälkiä maalattuun lattiaan. Maali on kuitenkin pysynyt hyvin lattiasa, eikä ole kulunut kuin edellisten asukkien työtuolin (?) alta. Jos jälkiä on/tulee, meitä se ei haittaa, talo on vanha ja elämisen jälkiä saa olla. Lattia "elää" muutenkin ja rakoilee.

Vierailija Annika (Ei varmistettu)

Valkoiseen ei kyllästy, ja oljypohjaisella Betolux maalilla maalattuna kestää kovemmankin menon nelijalkaisten karvakoneiden kanssa.

Tai näin ainakin meillä. Kun maalin antaa rauhassa kuivua hyvin (vähintään 2 viikkoa) on lattian kanssa eläminen ollut hyvin ongelmatonta. Täällä kuitenkin hepuloi 2 kappaletta bullterriereitä. Toinen painaa 25 kg ja toinen 34 kg.

Mulla on myös meneillään uudessa asunnossa kaiken alas repiminen, ja uudelleenrakennus...lankkulattiaa myöten. Se tullaan sielläkin maalaamaan valkoiseksi. Koska valkoinen lautalattia on paras! Mulla se on ollut paras jo viimeiset viisi vuotta eikä kyllästytä yhtään. :)

Anna-Mari (Ei varmistettu)

Ai niin, se maalilattiakin oli vaihtoehto. Meillä on kuistilla harmaaksi maalattu lattia, enkä kyllä millään muista millä se maalattiin, mutta jotain vesiohenteista lattiamaalia se oli. Oksat alkoivat kuultaa läpi hyvin äkkiä, mutta ne ei haittaa kovin paljon. Muuten maali on kestänyt kymmenisen vuotta ihan hyvin, kuistille tulee kumminkin hiekkaa sun muuta, joka siellä sitten hieroutuu jaloissa, ja onhan se kuluttanut lattiaa, mutta ei ne naarmut siinä hirveän paljon näy. Muutaman vuoden kuluttua tulee uudelleen maalauksen aika.

Vierailija (Ei varmistettu)

Heippa!
En osaa noista käsittelyistä mitään sanoa, mutta valkoiseksi maalatun ja sitten lakatun lankkulattian entisenä omistajana on pakko vain todeta sen epäkäytännöllisyys. Lattia oli todella kaunis, mutta vain jos se oli siisti. Siinä loisti jokainen pölypallero ja roska kilometrin päähän, ja itse koin, että se olisi pitänyt imuroida/luututa vähintään pari kertaa viikossa, jotta se olisi näyttänyt hyvältä. Itse en tosiaan sitä olisi jaksanut tehdä, mutta pakko oli :D Joten voisin todeta, että tuollainen vähän läpikuultava vahaus on luultavasti aika paljon armeliaampi pienten sotkujen suhteen. Mutta jos jaksaa siivota, niin onhan se valkoiseksi maalattu lattia upea!

Turhat jorinat

Kulumisesta en tiedä sanoa, mutta vahattu lattia tuntuu paljaan jalan alla 100 x paremmalta, kuin lakattu.

Titta K. (Ei varmistettu)

Ei ole puulattiaa saatikka omaa kotia, mutta haluan vaan ensimmäisen kommentin innoittamana sanoa, että älä vaan käytä ainakaan sitä venelakkaa. Se on venelakkaa syystäkin, niissä on (tai ainakin oli ennen) ihan hirveät myrkyt ja lopputulos todellakin on muovimainen. Ihan hirveän ruma. Kestävää se toki on.

Jännityksellä jään seuraamaan projektinne jatkumista. Unelmana on parin kolmen vuoden päästä omistaa itsekin vanha kivitaloasunto. Tai puutalo. En ole vielä päättänyt ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on kotona ollut puulattialla vaalea kuultovaha, mutta vuosi sitten vaihdettiin maaliin. Suosittelen. Vaha meni keittiössä heti tosi rumaksi, näkyi polut jääkaapille ja maton paikat. Joulusiivouksessa siitä lähti puolet pois kun hinkattiin tahroja. Maalipinnasta lähtee helpommin lika ja tähän mennessä pysynyt aika siistinä lapsiperheessä :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Meillä on yhdeksän vuotta sitten pellavaöljymaalilla maalattu lautalattia ja yhdeksänkiloinen koira. Lattia näkyy esimerkiksi tässä jutussa: http://www.lily.fi/juttu/kenen-huone-se-siella. Lattiamme näyttää aika lailla samalta kuin tuossa yllä olevassa kuvassa, jonka lattiaa kuvasit kylmäksi.

Nämä on aika lailla makuasioita, mutta omasta mielestäni juuri tämä hieman harmaalla sävytetty maalipinta on se kaunein. Maalattu lattia on kyllä hyvin perinteinen, enkä aivan ymmärrä pelkoasi liiasta trendikkyydestä, sillä itse pidän noita kuultovahoja enemmän trendituotteina, joihin voisi kyllästyä nopeasti.

Yhdeksän vuoden käytön jälkeen maalaisimme lattiat edelleen samalla sävyllä, jos siihen olisi tarve. Pellavaöljymaali kuluu kuitenkin sen verran kauniisti, ja kolhut ja naarmut kuuluvat asiaan, että ei tässä ole mitään tarvetta maalata lattioita uudelleen vielä pitkään aikaan.

Valkoiseksi tai lähes valkoiseksi maalattu lattia on myös sisustuksellisesti helpompi kuin jokin puun sävy. Silloin voit valita huonekaluihisi minkä tahansa puun, eivätkä huonekalut riitele lattian värin kanssa.

phocahispida

"Lattia oli todella kaunis, mutta vain jos se oli siisti. Siinä loisti jokainen pölypallero ja roska kilometrin päähän, ja itse koin, että se olisi pitänyt imuroida/luututa vähintään pari kertaa viikossa, jotta se olisi näyttänyt hyvältä."

Hah, meillä pikaimuroidaan 3 kertaa viikossa ja otetaan kunnon imuroinnit kerran viikossa eli 4 kertaa ja silti lattialla on aina koirankarvaa. Voisi kokeilla seuraavalla kierroksella karvatonta koiraa. ;) Valkoinen laminaatti siis. Mutta kauneudesta pitää kärsiä...

K ((http://www.lily.fi/palsta/ilman-sinua-olen-lyijya))

J

Tommi K: Nämä on aika lailla makuasioita, mutta omasta mielestäni juuri tämä hieman harmaalla sävytetty maalipinta on se kaunein. Maalattu lattia on kyllä hyvin perinteinen, enkä aivan ymmärrä pelkoasi liiasta trendikkyydestä

Makuasioita todellakin! Ei ole olemassa yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Ja ihan totta mitä sanot maalauksesta. Se on perinteinen menetelmä. Olen samaa mieltä myös tuosta harmaalla sävytetystä. Tuo yleensä tosi kauniisti kalusteet ja muut esiin. 

miian
Minä ja Elain

Minulla on valkoisella betoluxilla kahteen kertaan maalattu parkettilattia. Hyvin on koiraa kestänyt, ainoat ongelmat tulevat painavien tuolien siirroista, siitä meinaa jäädä jälkiä. Suosittelenkin maalaamaan kolmeen kertaan kahden asemasta. Koiran pisautukset ja muut vahingot on helppo siivota raottomasta lattiasta, ei imeydy minnekään. Uskon, että seuraavassakin asunnossani on valkoinen lattia, niin ihanasti se antaa mahdollisuuksia muuttaa sitten kaikkea muuta sisustusta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on valkoisella Betoluxilla maalattu vanha lautalattia (mänty). Maalia sudittiin kaksi kerrosta, joissakin huoneissa kolmekin, ja niiden annettiin kuivua riittävän kauan. Puolisen vuotta maalaamisen jälkeen meille tuli koiranpentu, joka on nyt aikuisena noin 50 kg kokoinen. Parissa vuodessa maalipinta on kulunut todella paljon. Lattia on täynnä jälkiä koiran kynsien pois raapimasta maalista, erityisesti olohuone-keittiö-eteinen alueella. Koira viettää kyseisissä huoneissa eniten aikaansa ja spurttailee ovelle tervehtimään kotiin tulijoita. Koiran koko vaikuttaakin varmasti aika paljon siihen, minkä verran vaurioita lattiaan tulee.
Myös tahrat, roskat ja koirankarvat näkyvät valkoiseksi maalatussa lattiassa kovin hyvin, vaikka vanhaan puulattiaan kuuluvat raot hieman vievätkin huomiota pois roskista. heti siivoamisen jälkeen se on kyllä kaunis, ainakin makuuhuoneissa, joiden maalipinta ei ole niin kulunut.

Laitoimme viime kesänä kesämökin uuteen lautalattiaan valkoista läpikuultavaa öljyvahaa, joka on todella miellyttävä jalan alla. Se on myös kaunis, ja hieman armeliaampi siivoamisen suhteen. Lisäksi kulumien paikkaaminen on huomattavasti helpompaa. Jos voisin nyt valita kotimme lattian pinnoituksen uudestaan, laittaisin sitä myös kotimme lattioihin.

Kris (Ei varmistettu)

Mun vanhemmilla on westieleidi, joka on tuhonnut 10v sitten asennuksen yhteydessä lakatun mäntylankkulattian täydellisesti. Heillä on lankkua vain parissa huoneessa, kaikkialla muualla on tehdasvalmiina ja lakattuna ostettua pyökkiparkettia, joka on kestänyt tassut paljon paremmin. En sitten tiedä, olisiko lakatut lankut pelastettavissa uudelleenlakkauksella...

Itselläni on kokemusta ainoastaan tehdasvalmiista lattioista, mutta niissäkin vahattu on kestänyt kahden 25-kiloisen koiran juoksenteluja lakattuja paljon paremmin. En ole vielä saanut valita lattiaa mihinkään itse, mutta sitten kun saan, tulen varmaankin valitsemaan erikoisvalmisteisen, kovaa käyttöä sietämään suunnitellun lankun (jonkalaista myy esim trinitylattia.fi), sillä ymmärtääkseni puun kovuudella on lattian keston kannalta paljon enemmän merkitystä kuin pintakäsittelyllä. Etenkin näiden isompien koirien kanssa.

SariS
Talo42

Meillä on maalattu lautalattia ja terrieri joka sudittaa pallon perässä siinä ihan surutta. Yläkerrassa toisen huoneen lattia on itse valkoiseksi maalattu ja toistaiseksi hyvin kestänyt. Hiominenahan siinä oli suurin homma! Alakerrassa vanhat maalipinnat jotka sieltä täältä hieman irtoilee, mutta koiran kynnet ei taida kuitenkaan olla se pahin ongelma, vaan lähinnä pehmeä lauta ja huono pohja.

Mutta on se valkoinen maalattu lattia vaan niin kaunis. :) Tsemppiä remonttihommiin!

pienisisko
Spin off

Moikka,

Loppuu justiinsa läppäristä akku eli kovin pitkästi en kerkiä kirjotella :) Mutta meillä vanha lautalattia hiotutettiin ammattilaisilla ja vahattiin ite öljyvahalla. Koiran kynnet jätti aikamoisia skraaduja mutta luovuin niitten ressaamisesta aika nopsaan. Elämän jälkiä vaan.

PS. En muista oonko jo käyny vinkkaamassa mutta täällä : http://kajo.legendat.org/2011/10/remppakuvat/ on kuvia meiän rempparojektista viime kesältä. Usko loppu monesti mutta tuli siitäkin melko valmis! Paitsi ne hemmetin jalkalistat on VIELÄKIN laittamatta...

 

Eeva Kolu

Herraisä mikä määrä kommentteja täällä,

kiitos kaikille!

Tosin nyt on vähän sellainen olo, että tulinkohan mää hullua hurskaammaksi, kun kummassakin lattiassa taitaa siltikin olla puolensa ja puolensa :)

Erittäin hyviä vinkkejä ja pointteja, ja luen nämä kaikki vielä moneen kertaan ajatuksella läpi kun vetäydyn johonkin luolaan tekemään päätöstä lattiasta :)

Eeva Kolu

Niin ja Zlatanin kirjasta kyselleelle - en ole vasta lukenut kirjasta kuin ihan alun. Mutta uskoisin, että jos tykkäät Zlatanista persoonana, tykkäät kirjasta. Jos taas et, niin kirja lentää takuulla seinään ekan kolmen sivun kohdalla :) Zlatan on Zlatan kirjassakin... Elämäkertoja en oikein osaa suositella kun tosi vähän olen niitä itsekin lukenut. Paitsi Geri Halliwellin elämäkerran, joka oli aivan ihana :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Itselläni on kokemusta sekä osmocolorilla valkoiseksi vahatusta että valkoiseksi maalatusta, lakatusta lattiasta terrieriin yhdistettynä!:) vahattuun lattiaan tulee toisaan helpommin kolhuja ja viiltoja, mutta jos pitää rennosta tyylistä -itseni mielestä hieman kulunut lattia on viihtyisä, kunhan on vielä kunnossa- pikkukolhut yhdistettynä kauniisti läpihohtavaan puupintaan näyttää ihan kivalta:) maalissa ei ainakaan meillä näy pahempia jälkiä ainakaan kynsien jäljiltä, joskin jossain kovalla käytöllä olevilla kohdilla se taas saattaa lähteä kulumaan ihan kunnolla vaikka olisi tehty kuinka hyvin. (esim. keittiössä pesualtaan kohdalla, suosittelen jotain nättiä lautaan sopivaa kaakelia tms. niin kestää..:)

Hei Eeva! Meillä on viime syksynä Uulan valkoisella pellavaöljypohjaisella maalilla maalattu puulattia. Lankut olivat sen verran vanhat ja kuluneet, että hionnasta huolimatta niistä ei olisi saanut kuultomaalin tai vahan kanssa edustuskelpoisia. Valkoinen lattia on tosi ihana siitä huolimatta, että varsinkin keittiössä se on super epäkäytännöllinen kun ihan jokaikinen muru näkyy. 

Mutta muutama juttu tuli silloin esille: 

1) Me halusimme laittaa puulattian päälle perinteistä maalia, joten Beneluxit suljettiin pois. Tosin Benelux on ilmeisen kestävää, jos maalaa usean ohuen kerroksen, mutta sen kuivumisaika tällöin on suunnilleen KUUKAUSI. Benelux Aqua kuivuu nopeasti, mutta luin useasta paikasta, ettei valkoisella Benelux Aqualla saa hyvää lopputulosta, sillä maali jotenkin nappaa oksakohdista värin ja tekee keltaisia läikkyjä. Sen lisäksi sillä pitää maalata tosi monta kerrosta, jotta saa peittävän. 

2) Päädyimme Uulan perinnemaaleihin ja valitsimme valkoisen pellavaöljypohjaisen lattiamaalin. Tämänkin maalinpurkin kyljessä sanottiin, että maali kestää kuivua KUUKAUDEN. Remppamiehemme maalasivat lattian muistaakseni kolmesti, parin päivän välein (tässä vaiheessa olimme jo melkein kaksi kuukautta aikataulusta myöhässä). Muuttokuorma kannettiin sisään ehkä kolmen (?) päivän kuluttue viimeisestä maalauskerrasta, pakko kun oli. Siinä vaiheessa maali oli pintakuivaa ja käveltävissä, mutta ei ollut tietystikään vielä saavuttanut lopullista kovuutta. ---> eli jos käyttää Uulaa, niin kannattaa varmaan maalata tosi ohuet kerrokset (3, jos vetelee valkoisella) ja antaa kerrosten kuivua kunnolla ennen seuraavaa maalauskertaa. Jostain luin, että jos alle jää kostea kerros, ei se kuivu ikinä. Meillä hutilointi näkyy jo alle vuoden käytössä: lattiassa on jonkin verran naarmuja ja kulumia, mutta ne olisivat varmasti estettävissä jos homma olisi tehty kerralla kunnolla. (Remppamiehet tekivät kaikinpuolin hionnan ja maalauksen tosi hutiloiden). 

Mutta, jos mulla olisi uusista lankuista tehty lattia, niin en varmasti raaskisi maalata sitä täysin peittävällä maalilla, niin kaunis kuin valkoinen lattia onkin. Jossain törmäsin joskus lipeällä käsiteltyyn lattiaan ja se oli tosi kaunis. Sellaisen olisin ensin itse halunnut! En tiedä kyllä millaiset käyttöominaisuudet lipeäkäsitellyllä lattialla on, kestäiskö pientä karvaista tuholaista. 

/Riikka | Vatsasekaisin Kilinkolin

Mikko (Ei varmistettu)

Mä olen miettinyt lattiaremppaa jo melkein vuoden enemmän tai vähemmän tosissani. Nyt on vähän kellertävää ja naarmuuntunutta oksaista mäntyä. Valkoinen lattia on hieno, mutta pelottaa että kämpästä tulee sitten ihan liian valkoinen. Enkä todellakaan aio pyörittää koko sisustusta uusiksi. Ja jos tekee vaikka lipeäkäsittelyn ja öljyää, niin jääkö puu liikaa näkyviin tai alkaako kellertää. Olisi hienoa jos eri vaihtoehtoihin voisi tutustua jossain LIVENÄ. Mutta tsemppiä vaan remppaan, kerro mihin päädyitte!

Tiina/Lakerilla (Ei varmistettu)

Meillä oli maitolakattu puulattiia juuri siksi, että puunsyyt näkyisivät. Valkoista kyllä kinusin pitkään, mutta ex-mies piti päänsä, ja hyvä siitä maitolakatusta tuli! Koitan kuollakseni muistaa, onko mulla blogissa siitä kuvia..

Kati Toivanen
Kaksi-nolla

Hei lattiapohtija, sinut on haastettu lukemaan kirja remontointitauolla. Hyvä kirja.

Ja lattiamielipiteeni on, että harmaa puulattia on nätein mahdollinen.

Vimps (Ei varmistettu)

Mänty on niin pehmeä lattiamateriaali, että siihen tulee todella herkästi naarmuja, ihan juuri villasukanpohjissa kulkeutuvista hiekanmuruista lähtien. Entisessä kodissani, jossa keittiössä oli mäntylankkulattia, oli yksi kohta todella naarmuinen kiitos kahden kissan, jotka juuri siitä kohdasta ponkaisivat lisää vauhtia leikkeihinsä. Itseäni se ei harmittanut, sillä elämässä kuuluu olla jälkiä, ja sehän on vain lattia; karvaiset kaverit ovat sitä tärkeämpiä. Kissojen kynnet leikattiin kahden viikon välein.

Kokemusta on myös ammattilaisen asuntoon mittatilauksena palikoista rakentamasta upeasta tammiparketista. Palat olivat siis paljon kaupan myymiä parkettilautoja pienempiä, ja kuviokaan ei ollut se perinteisin. Lattia pelkästään vahattiin. Siitä tuli uskomattoman upea. Siellä ei kissaa koskaan elänyt, eli en tiedä, olisiko siihen jäänyt jälkiä - todennäköisesti ei juurikaan, koska tammi on mäntyä kovempi puulaji. Lapsiperhe-elämää - ja jopa punaviiniä! - se kesti hyvin.

Nykyiseen kotiini laitettiin tammiparketti, ja kodissa on kanssani asustanut koko ajan kissapoikani Dille. Parketti on niin kovaa, että kissan kynsistä ei ole jäänyt lattiaan jälkiä kahdenkaan vuoden asumisen jälkeen. Jälkiä jää ainoastaan, jos jotain todella kovaa tai painavaa putoaa lattiaan voimalla, mutta näinhän se on aina parketissa.

Summa summarum, jos koira olisi tulossa kotiin, valitisisin lattiaan vahan. Se on lakkaa kauniimpi ja sitä on helpompi myös itse lisätä tarpeen vaatiessa. Itse en edes pitä siitä, miltä lakattu lattia näyttää, mutta se on taas ihan eri juttu.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla on valkoiseksi maalattu lautalattia ja koira. Lattia on todella kaunis ja helppo pitää puhtaana. Minulla on pieni koira, joten esim.kynnen jäljet lattiassa jäävät minimiin. Ja jonkilaisia jälkiä lattiaan on saattanut tulla, mutta toisaalta se tuo kivaa fiilistä,jotenkin juuri sitä lautalattian tunnelmaa esiin omalla tavallaan.
Aluksi mietitytti valkoinen väri, mutten ole katunut sitä päivääkään. Ja se tuo mielettömästi valoa-suosittelen! :)

Koiruus (Ei varmistettu)

Meillä on ollut pitkään koira/koiria ja erisävyisiä parkettilattioita. Paras on mielestäni ollut tammilattia. Valkoisessa näkyvät koirankarvat, samoin tummassa pöly ja myös ne karvat, jos on vaalea koira. Mitä tasavärisempi lattia, sitä enempi näkyy naarmut, sellainen kulunut puu olisi ihan unelma. Vahatusta lattiasta ei ole kokemusta, mutta kyllä tuo lakattu puukin kärsii, kun siinä on koiran pissa muutaman tunnin, jos on tullut vahinko meidän poissaollessa. :/ Niin ja meidän puuportaiden kulma on myös järsitty, mutta elämä ja varsinkin koiraperhe-elämä on... On nuo otukset silti niin rakkaita, ja lattialistatkin on pääosin saaneet olla rauhassa pentuajan jälkeen. :)

Nurjajonna (Ei varmistettu)

Ensiksi kiitos tästä blogista, ilolla seuraan!

Sitten lattia-asiaan. Meidän 7 henkinen perhe remontoi parhaillaan 20-luvun taloa kodiksi ja jokaiseen alakerran huoneeseen päädyttiin maalaamaan lattia valkoisella Tikkurilan Betoluxilla. Haluttiin valkoiset, kiiltävät, lattiat ja tutkimisen jälkeen tuo vaihtoehto vaikutti ainoalta järkevältä. Meillä lattioissa on vanhat lankut, joissakin huoneissa maalatut, toisissa lakatut. Maalaaminen ollaan tehty ihan itse ja mielestäni se on sujunut oikein hyvin. Lattia on pesty, hiottu kevyesti ja pesty uudelleen ennen maalaamista. Kahdessa jo maalatussa huoneessa ollaan jo elelty tällä porukalla ja ratkaisu tuntuu yhä oikealta. Lasten ja aikuisten lisäksi perheessä on mäyräkoira, kaneja ja kissa, nekin elelee noissa huoneissa. Toki valkoista lattiaa saa olla pyyhkimässä jatkuvasti, mutta varmaan saisi olla olipa lattia väriltään tai pinnotteeltaan mikä tahansa.
Mietittiin myös Uulan pellavaöljymaalia lattiaan, mutta päädyttiin kuitenkin Betoluxiin. Luulen, että uuden, käsittelemättömän lattian maalailin pellavaöljypohjaisella maalilla. Pellavaöljymaali kuluu kenties kauemmin. Eikä ympäristöseikkojakaan kannata ohittaa!

Meidän vanhassa vuokrakodissa on muutaman vuoden vanhat lankkulattiat, jotka on kuultovahattu valkoisella. Lattia on omalla tavallaan hyvin kaunis, mutta minusta se näyttää aina vähän likaiselta ja kuluminen on ollut ihan tolkutonta varsinkin sellaisilta kodilta, missä liikettä on hurjasti. Keittiössä ja eteisessä varsinkin. Myös matojen kohdalle on jäänyt ns. läikät, mikä tekee lattiasta minusta melko epäsiistin näköisen.

helena-ihana (Ei varmistettu)

Minulla on aina ollut puulattia ja koiria. Lattiat ovat olleet tammea, pintakäsittelyinä ainakin valkolakka, peruslakka ( en tiedä mikä) ja tällähetkellä upouusi vahattu parketti. En ole koskaan nähnyt yhtäkään koiran kynnen jälkeä lattioissani. Kaikki jäljet ovat painavista/ teräväjalkaisista huonekaluista joita olen raahaillut ympäri kämppää silloin, aina, kun sisustusinto on iskenyt, ja apumies on ollut matkoilla. En oikein käsitä mistä tuossa puulattia ja koira ongelmassa on kyse. Valkolakatussa lattiassa tahrat näkyivät kyllä tosi helposti, tätä vahattua tammiparkettia on pesty alle 10 kertaa 2 vuoden asumisen aikana..niin, imuroin kyllä, mutta tietyillä natsi- säännöillä lattian saa pysymään ihan jees- kunnossa ilman jatkuvaa puunausta.

Vierailija m. (Ei varmistettu)

Kesälomalainen lukee tekstejäsi todella jälkijunassa. Minkähän valitsit :)? Painin aivan samojen vaihtoehtojen kanssa oman remonttimme kanssa pari vuotta sitten kun entisöimme omaa vanhahkoa kerrostalohuoneistoamme suojelukohdetalossa. Pari alle kymmenkiloista vilkasliikkeistä koiraa, kokkailuharrastus jne ja halu saada mahdollisimman klassinen, tyylikäs ja tarvittaessa fiksattavissa oleva lattia. Ja päädyin lakkaamaan lattian. Ja kyllä, naarmuja on jo, mutta silti olen sitä mieltä, että tämä kuuluu asiaan. Vahaa en laittais, en lipeäkäsittelyä, se kellertyminen kuuluu asiaan samoin kuin naarmuuntuminen, usko pois. Valkoinen maali olis toinen vaihtoehto, mutta se on tosiaan vähän trendiherkkä. Käsin solmitut matot näyttää kivammalta tällaisella lattialla, mun mielestä ainakin ;).

Vierailija (Ei varmistettu)

Minkäköhän valitsit, tätä utelen minäkin :) Osuin sattumalta blogiisi, meillä tismalleen sama ongelma. Vaihtoehtoja ovat 1) lipeäkäsittely + Osmo-vaha, tai 2) värillinen Osmo-vaha, tai 3) puulattiamaali. Meillä on siis uusi, leveä lankkulattia. Dilemmana on, että yritetään remontoida sekä entistäen että ekologisesti, ja tässä on pieni yhteentörmäys lattioiden kohdalla. Kaikissa puulattiamaaleissa näkyy olevan alkydiä, ilmeisesti kovuuden vuoksi. Meillä kuitenkin on tehty täysin ns. hengittävät lattiarakenteet.

Lipeä ja vaha tuntuisi hyvältä yhdistelmältä, mutta kun siitä tulee vaalea. Pitäisin myös tummemmasta lattiasta. Pohdin siinä Osmon värivahoja. Ainoa, mistä oikeasti en pidä, on lakka ja kellastunut männyn väri. Meillä on siis mäntylankkua. Muuten pidän sekä vaaleasta että tummasta, kunhan se ei siis taitu liikaa keltaiseen.

Mielenkiintoista olisi kuulla, mihin päädyitte!

Angielii (Ei varmistettu)

Täälläkin kiinnostaisi tietää lopullinen valinta. Itse olen koiran ja kissalauman omistajana päätymässä maalattuun lattiaan ja aivan erityisellä tavalla maalattuun. Täältä löytyi todella kiinnostava maalausohje puulattioille:
http://www2.pori.fi/smu/sivut/index.php?p=318

misse (Ei varmistettu)

Meillä on tuvassa lakattu mäntylautalattia, kammareissa peittävällä Betoluxilla valkoisiksi maalatut levästä lankusta tehdyt lattiat. Lattiaa ovat olleet kuluttamassa kahden aikuisen lisäksi kaksi koiraa, toisinaan neljäkin. Nyt on helppo verrata lattiassa näkyviä vaurioita: valkoisiksi maalatuissa lankkulaittioissa ei mitään, mutta tuvan lakattu lattia on täynnä naarmuja ja kauhean näköinen.

Valkoiset maalatut lattiat ovat todella ihanat. En ole koskaan katunut valintaamme se suhteen. Vaikka tietenkin roskat näkyvät siinä enemmän, niin ei ole minua ainakaan haitannut yhtään. Pikaimurilla saa tarvittaessa ne kätevästi pois. En ikinä kuuna päivänä tule haluamaan enää lakattua lattiaa. Sitä paitsi valkoinen antaa niin paljon valoa huoneeseen eikä riitele minkäänlaisen sisutuksen kanssa ikinä. Maalasimme itse nuo kammareiden lattiat kolmeen kertaan ja hyvin on maali kestänyt kauniina siinä nyt neljä vuotta. Eli--- ehdottomasti maali lattiaan, ei lakkaa!!!!

Kommentoi

Ladataan...