Mikä syksyssä ja pimeässä on hyvää?

Saisinko kysyä teiltä yhden kysymyksen?

Olen nimittäin tässä seuraillut päivien lyhenemistä, ja vaikka yleensä pimeä ja syksy on minusta ihan jees, tänä vuonna tuntuu jotenkin aikaisempaa pahemmalta. En tiedä. Olen viime aikoina ollut jotenkin pelottavan tietoinen ajan kulumisesta, ehkä se johtuu siitä...

Kirjoitan tällä hetkellä Trendiin aiheeseen liittyvää juttua, ja tuli mieleen kysyä teiltäkin:

Mikä syksyssä ja pimeässä on kivaa, hyvää ja ihanaa?

Valakaa uskoa! Miten kaamosmasennus pidetään loitolla?

Avaan pelin vastaamalla, että teen juominen ja leipominen nyt ainakin on syksyllä kivempaa kuin kesällä. Eilen tein tämän makean porkkanaleivän. Eiks vaan tullutkin nätti ja kovin syksyinen? Ohje löytyy täältä. 

(En ole vielä ihan varma, millainen jutusta tulee, mutta vastauksia saatetaan lainata valmissa jutussa, jos ne jotenkin nätisti siihen istuvat!)

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Syksyssä parasta on se, ettei syksylle aseta samanlaisia ja samalla tavalla odotuksia kuin kesälle. Kesä tuntuu Suomessa aina niin lyhyeltä (sitähän se onkin), että joka vuosi kesää odottaa, sille asettaa (epärealistisia) toiveita ja odotuksia, vaikka useimmiten huomaa että odotuksiin nähden kesä olikin pienoinen pettymys. Ei kukaan ikinä syksystä sano, että "Tästä syksystä tulee paras ja ikimuistoisin ja rakkaudentäyteisin syksy KOSKAAN!"

Valo syksyllä on jotenkin paljon kauniimpaa ja pehmeämpää kuin kesällä, vaikka sitä onkin vähemmän. Pienestä viimasta punoittavat posket näyttävät kauniimmilta kuin posket, jotka kesäisin punoittavat suojakertoimen unohtumisen vuoksi. Tietää, että yövuoron jälkeen saa nukuttua hyvin iltapäivään asti, kun ei tarvitse murehtia sälekaihdinten välistä liian kirkkaasta auringonpaisteesta. Villasukkien neulomisesta tulee ajankohtaista.

RN (Ei varmistettu)

Syksyssä on ihanaa värikkäät lehdet, raikas muttei vielä liian kylmä ilma, tunnelmalliset katulamput ja sateen tuoksu. Syksy on lempivuodenaikani, ja sen ainut huono puoli on se, että sitä seuraa talvi.

Feline (Ei varmistettu) http://merensininen.blogspot.com

Kerrospukeutuminen!! Ja ylipäätään monipuolisemmat vaatevalinnat, tuskailin kesällä enemmän kuin kerran sitä, että teki mieli kuoriutua ulos ihosta kuumuuden takia. Nyt odotan ilmojen viilenemistä ihan innoissani kun pääsee käyttämään muutakin kuin hellevaatteita! Myös pinkki ziperall-haalari ja anopin kutomat sateenkaarivillasukat saavat syysfiiliksen ihan uudelle tasolle (:

Hmm taidankin sytyttää kynttilän ja keittää kupposen teetä vaikka ulkona lienee ainakin +15 astetta...

ninsku (Ei varmistettu)

Kävelyt on kivoja. Ei valu auringonpaisteessa pitkin katuja vaan ilma on semmosta täydellisen kirpeetä. Ja musiikkia samalla kuunnellessa on tietty kiva leikkiä olevansa jossain melankolisessa leffakohtauksessa...

nansk

Hyvää, kivaa, ihanaa? Ei mikään. Pitäisin ikuisen kesän, jos vain voisin. No okei, korkonilkkurit on vähän kuumat kesällä, ja tykkään syystakeista. Mutta siihen se sitten loppuukin!

Liisuli (Ei varmistettu)

Teen juominen ja kynttilöiden sytyttäminen, vaikka jo keskellä päivää :) Tuoksut ulkona, luonnon värikkyys, raikas ilma. Takit ja huivit, kevyet trikoopipot. Tennarit ja saappaat. Puolukat ja kaaliruuat. Valolla sisustaminen. Kirkkaat yöt ja tähtitaivas.

(Sanoinko jo että syksy on lempivuodenaikani :) )

Varpunen (Ei varmistettu)

ensimmäisenä tulee mieleen valot; katulamput sateessa, lyhdyt puutarhassa, valaistu Aurajoki...

Käsityöt ovat myös syksyllä ihan erityistä puuhaa, onko ihanampaa tapaa viettää syysilta kuin kutoa lämpöisen ihanaa kaulahuivia tulevaa talvea varten..

Juhlat ovat syksyllä parhaita. Ja kahvittelu ja leipominen ja tee ja joulun ja uuden vuoden sun muun odottaminen tietysti se pukeutuminen. Syksyssä on vain se tietty tunne <3

Minnn (Ei varmistettu)

Kuumien ruokien tekeminen! Kesällä ei yhtään tee mieli ahertaa keittiössä, vaan popsii helppoja ruokia, kuten salaatteja ja mansikoita. Nyt kirpeiden ilmojen myötä on ihana paneutua ruuanlaittoon ja tehdä pitkään haudutettuja uuniruokia. Ja juustofondueta! Kerran yritettiin kesällä tehdä fondueta, ei jeesus mikä hiki siinä tuli. Ja punaviinikin on kyl kaikkeint parasta syksyisin iltojen pimentyessä.

Unia

Ensimmäinen kommentoija esittikin jo tärkeimmän pointin: syksyssä ei ole paineita, saa rauhassa pysyä kotona villasukat jalassa jos siltä tuntuu. Toisaalta syksyssä on sellaista uuden alun tuntua ja energisyyttä, kesät kun menee aina sluibaillessa. Nuorempana aina uskoin/toivoin aloittavani seurustelun juuri syksyllä lehtien pudotessa ja niinhän sitten kävikin! Syksyllä voi käyttää kumppareita, käydä sienimetsässä, kahlailla pudonneissa lehdissä, käydä kahviloissa yksin tai kaverien kanssa, jumittaa kirjastossa, you name it. 

Mutta rehellinen totuushan on, että syksy on ihanin syyskuussa ja lokakuun alussa. Siitä eteenpäin se on silkkaa luisua talven synkkyyteen, eikä siltä pelasta mikään. Mutta siksi nautinkin syksyn parhaudesta silloin kun se on meneillään, enkä vielä kiirehdi murehtimaan tulevaa. 

Syksyssä parasta on pimenevät illat ja kynttilät niitä valaisemassa! Ihanaa on myös arkeen palaaminen: turvalliset rutiinit, säännölliset jumppatunnit ja lauantaisaunat. Ja kerrospukeutuminen on ihan mahtavaa! Pakko myös ehkä ostaa uudet nilkkurit.

Suvi55

Kaikkina menneinä vuosina olen ollut ehdoton syksynvihaaja, mutta tänä vuonna olen kääntänyt kelkkani ja uponnut kerrospukeutumisen ihanaan maailmaan. Parasta syksyssä siis kerrospukeutuminen, hiljaisesti soiva syysfiilistä luova musiikki, hyvä kirja sekä kupponen teetä. Kaamosmasennus pysyy loitolla näillä eväillä, mutta ensimmäisten pakkasten ja lumikinosten iskemään masennukseen minulla ei valitettavasti ole lääkettä.

Saa pukeutua lämpimiin neuleisiin ja huivieihin sekä käyttää nilkkureita tai saappaita! Syysmuoti (eli muiden maiden talvimuoti) on mielestäni jotenkin monipuolisempaa ja muutenkin vain kivempaa kuin kesämuoti, mutta ehkä se on vain oma mieltymykseni. Kesällä kärsin usein vaatekriiseistä, syksyisin en koskaan.

Syskyllä ei tule paineita mennä ulos nauttimaan säästä, voi ihan hyvällä omalla tunnolla köllötellä sisällä ja vaikka sitten leipoa, lukea tai vain katsoa telkkaria.

Syskyllä on paremmat lenkkeilysäät kuin kesällä tai talvella.

Moni asia alkaa syksyllä: koulu, TV-sarjat, työt alkavat melkein kuin uudelleen pitkän loman jälkeen.

Syksyssä on lukemattomia hyviä puolia, mutta kyllä se saisi talveksi muuttua jo marraskuun aikana.

Syksyissä ei ole tähän mennessä ollut ikinä pimeyden takia yhtään mitään hyvää, mutta tämä syksy on poikkeus. 4,5 vuoden odotuksen jälkeen saamme tammivauvan. Syksy menee siis valmistautuessa nyt jo niin rakkaan perheenjäsenen tuloon!

Mimosa.
Mimosa

Kynttilät! Kynttilöiden polttaminen kesällä on mälsää ja tylsää, mutta syksyllä ihan parasta. Meillä on tällä viikolla mennyt jo paketillinen kynttilöitä, kun joka ilta niitä poltetaan.

Lisäksi syksyssä ihanaa ja kivaa on kirpeät aamut, kerrospukeutuminen eli neuleet ja nahkatakit, leipominen ja hyvän ruuan laittaminen. Kesällä haluaa kaikkea kevyttä ja nopeaa, syksyllä voi keskittyä tekemään hyvää ruokaa huolella.

Myös putoilevat lehdet ovat ihania. On hauskaa potkia lehtikasoja ja kerätä sekä kuivattaa vaahteranlehtiä.

Ivanka (Ei varmistettu)

Syksyssä parasta on:
-punaiset lehdet, etenkin vaahteranlehdet
-harmaa ja myrskyävä meri, joka on niin jylhänkaunis
-kynttilät
-punaviini
-erilaiset pataruoat, jotka sopivat hyvin yhteen sen punaviinin kanssa
-sienet
-syksyiset kynsilakkavärit
-saappaat
-huivit

Kärsin kaamosmasennuksesta, joten todella yritän kovasti keskittyä noihin syksyn hyviin puoliin. Kirkasvalolamppu tulee käyttöön viimeistään lokakuun alussa, samoin yritän urheilla mahdollisimman paljon jotta mieli pysyisi korkealla.

karoliin (Ei varmistettu)

Alkusyksyssä nyt ei muuta olekaan kuin kaikkea kivaa... Kaunis sää, luonto ja valo; se, että saa pukeutua taas normaaleihin, koko ruhon peittäviin vaatteisiin ilman että ne on hiestä märkänä jo aamumetroon astuessa; ylipäätään se, että lämpötila on just sopiva. Alkusyksy on yhdistelmä haikeutta ja innostusta, seesteisyyttä ja tarmoa.
Loppusyksy loputtoman pilkkopimeine kosteankylmine katuineen ja niljaisine lehtineen onkin sitten haastavampi. Silloin on hyvää se, että sisällä istumisesta ei tule huono omatunto. Jo mainitut teen (ja glögin!) juonti ja kynttilöiden valossa sohvannurkkaan käpertyminen.
Jotenkin mä myös pidän kaupungin tunnelmasta pilkkopimeään vuodenaikaan... Katuvalot, valaistut näyteikkunat, kotien lämpöä tulvivat ikkunat, räikeät mainosvalot. Korkojen kopina märällä asvaltilla ja raitiovaunun ääni avoimesta ikkunasta kuultuna. Kesä on kepeä ja menevä, syksy hyvällä tavalla melankolinen ja vakava. Ei tietty konkreettisesti - sillä se on myös lämmin nurkka jossain kivassa kuppilassa, naurua hyvässä seurassa viinilasi kädessä kaukana siitä mustuudesta ja niistä lehdenniljakkeista.

Romantisoinnin vastapainoksi on kyllä sanottava että onhan ne marraskuiseen pimeään aamuun liian aikaisin heräämiset perseestä. Mutta on pimeään herääminen perseestä joulu- tammi- ja helmikuussakin, joten enpä tiedä sitten mitä johtopäätöksiä tästäkään voi vetää.

:)

tiinamarina (Ei varmistettu)

Ehkä syksyssä on ihaninta se mikä siinä on myös kamalinta: pysähtyminen, pieni kuolema. Edelliset kommentoijat ovatkin nostaneet esiin monta hyvää pointtia siitä miten syksylle ei aseta paineita ja voi vain olla, nauttia kynttilöistä ja teestä. Minulle syksy on saattohoitoa. Haikeaa, onnellista, surullista. Olen kiitollinen menneestä kesästä mutta samalla tietoinen siitä, että se on auttamattomasti ohitse. "Tässäkö se oli? Oliko tosiaan kesä 2013 tässä?" Sama hetki valtaa minut taatusti vanhuuden kynnyksellä (jos sinne saakka elän). "Tässäkö oli pieni elämäni?" Syksyllä lopettan taistelun, alistun viiman alle ja kääriydyn niihin torkkupeittoihin koska mitä sitä enää tappelemaan.

Ja sehän siinä onkin niin hienoa. Luovuttaminen. Irti päästäminen. Muutoksen hyväksyminen. Kuolemasta talven kautta kevääseen, ylösnousemukseen.

Ehkä joitakin ahdistaa kuoleman kohtaaminen, sillä sitähän syksy on. Luonto kuolee pois. Minä taasen olen niitä romantikkoja, jotka nauttivat. On hienoa, että ihmisillä on tässä maailmassa vielä jotain täysin hallitsematonta.

Tiittis (Ei varmistettu)

Kliseistä tai ei, mutta kynttilät, THE punkkukausi ja alkavat tv-sarjat. Aloitetut (ja nopeasti unohdetut) harrastukset ja rutiinit. Kalenterin innokas ja järjestelmällinen täyttö, joka kestää korkeintaan jouluun ja jonka jälkeen almanakan käyttökin unohtuu. Pataruoat. Ja ennenkaikkea ei tarvitse teeskennellä menevää, aamutunneille asti mielellään ulkoilevaa rämäpäätä.

Hei, ei hätää Eeva! Tästä syksystä on nimittäin tulossa just se paras syksy koskaan. Sen vaan tuntee.

Syksyssä on parasta raikkaus. Saa happea ihan eri tavalla kuin kesällä. Syksy vihjaa salaisempaa ja suurempaa lupausta kuin kaikessa kirkkaudessaan sen vastapari kevät. Onkin vääryys, että syksyssä huomataan vain pitenevät varjot ja valtaava pimeys, sillä syksyllä nimenomaan valo on ihanan herkullinen. Vähän oranssihtava, armollinen ja vielä lämmin kesän jäljiltä. Ja on siinä pimeydessäkin: saa verhota itsensä rauhassa harmaaseen ja mustaan, kun koko muukin maailma ympärillä hiljalleen tummuu.

 

(Oikeastaan ainoa huono puoli on se, että sitä seuraa talvi...)

SC (Ei varmistettu)

Opettajaopiskelijana vastaan, että syksyssä parasta on koulun alku: Uudet kalenterit, vihkot, kynät, penaalit, reput. Elokuun lopussa aamuisin tuoksuu kouluaamu ja ilmassa on tuhansia mahdollisuuksia: Juuri tänä vuonna aion saada matikasta ysin, kirjoittaa gradun, aloittaa uuden alan opiskelun 50-vuotiaana. Kampuksilla syyskuun alku on juhlaa! Kaikkien ankeat kesätyöt ovat vihdoin ohi ja aikaa riittää haalaribileille, fuksiaisille ja sitsaamiselle. Pääsee taas parantamaan maailmaa yliopiston kirjaston kahvilaan ja puheenaiheena on vihdoinkin jotain muuta kuin typerät kesätyöt ja tyhmät asiakkaat! Ja heti kun syksy alkaa tuntua kamalalta, harmaalta ja rutinoituneelta, voikin jo alkaa odottaa joulua :))

Vaiva (Ei varmistettu)

Ooooi, syksy on PARAS! Parasta aikaa pukeutumiselle, ruuanlaitoille (!!), uusille harrastuksille, punkulle, ohjelmien uudet tuotantokaudet alkaa, kirjoja on parasta lukea villasukat jalassa sadepäivänä, kynttilöitten polttaminen on aiheellista, jos omistaa kylpyammeen niin sinne sadepäivän jälkeen uppoaminen on UPEAAAA, syksy on parasta aikaa tehdä matkoja, ruissalossa ruskakävelyllä olo on kuin olisi sadussa, kahviloissa voi hyvällä omallatunnolla viettää kokonaisen päivän ystävien kanssa kahvia ja muuta juoden, lautapelien kuningasaika on saapunut ja viimeisimmäksi syksyllä on parasta pussailla sateenropinassa: PARASTA.

Vierailija (Ei varmistettu)

Syksyssä on aina ihanan paljon uusia alkuja: uusi lukuvuosi (näkee taas kaikkia ihania koulukamuja!), uusi harratus, talven bilekauden avajaiset, ensimmäiset sitsit kesän jälkeen jne. Ihan paras vuodenaika! Nyt pystyy taas käyttää kaikkia vaatteita mitkä oli liian synkkiä kesällä.

Madelen (Ei varmistettu)

Syksyssä on paljonkin ihanaa! Ihanalta tuoksuva kirpeä syysilma. Pimenevät illat, kun voi sytyttää kynttilöitä. Kaikki kivat syysvaatteet ja taas alkavat TV-sarjat. Villasukat. Syyssateet. Kävelylenkit iltaisin pimeässä. Syksyllä on paljon enemmän intoa leipoa ja laittaa ruokaa.

Kotona on jotenkin kotoisampaa, kun ulkona viilenee ja pimenee. Syksy on ainakin itselle yksi mieluisimmista vuodenajoista, vaikka ymmärrän, että juuri tuo viileys ja pimeys joitakin ahdistaa. Mutta jos löytää edes yhden kivan jutun syksystä, niin uskoisin että se sujuu paljon mukavammin. Kliseisesti: paljon on kiinni asenteesta!

Vierailija (Ei varmistettu)

Pidän syksyssä niistä tavanomaisista asioista, mutta myös pimeydestä, sateisista säistä sekä loppusyksyn loppusyksyn rauhallisen ruskeasta sävymaailmasta.

AnniH (Ei varmistettu)

Filosofisestihan tähän vois iskeä että pimeällä valot näkee kirkkaammin. Ihan kaikilla tasoilla, mutta tietty myös ne kynttilät ja kaikki muut valot, kaupunki kimmeltää iltaisin.

Ja siis hei, missä on päivän asukuva???? :)

Nekkutyttoe (Ei varmistettu)

Syksyssä on parasta tuoksu. On raikasta, kosteaa ja torilla tuoksuu omenoilta. Jotenkin näin alkusyksyllä on ihan eri tavalla energiaakin kuin kesällä. Syysillat on parhautta <3

animaagi (Ei varmistettu)

Syksyllä kesäinen keveys, olemisen helppous ja ajatusten yksinkertaisuus vaihtuu joksikin syvemmäksi. Syksyisin palaan takaisin itseeni, kaivaudun ja käperryn aika ajoin pohtimaan suuntaani ja sitä kuinka maailma rakentuu. Välillä se ahdistaa, välillä voi ajatusten tuloksena syntyä jotain uutta ja suurempaa, mikä korvaa kaiken löytöä edeltäneen ahdistuksen. Syksy on otollisinta aikaa oppia uutta, kaivella esiin maagisia puoliaan, koetella rajojaan ja tutkia, minne mielikuvitus voi johdattaa. Kaikki uuden luominen houkuttaa ihan eri tavalla, kun kesän kirkkaus vaihtuu vähän mädäntyneeksi, utuiseksi kirpeydeksi. Kun luonto valmistuu levolle, myös oma liikehdintä rauhoittuu.
Jos syksyä ei olisi, eläisin vuoden ympäri helppoheikkinä, ja palanen itsestä puuttuisi. Syksy on yhtäaikaa äärettömän murheellinen ja opettavainen kausi ja ihan oma lukunsa vuodenaikojen joukossa.

O. (Ei varmistettu)

Syksyn pimeydessä on ihanaa se että viitsii taas polttaa kynttilöitä, kukaan ei ihmettele miksi nököttää sisällä viltin alla lukemassa, pimeässä ei pölyt näy niin helposti :D Jos on joutunut tarpomaan oikein kurjassa säässä niin on ihanaa riisua märät vaatteet ja juoda kuumaa kaakaota ja syödä paahtoleipää samalla kun kkunasta katsoo ulkona vihmovaa sadetta.

wiuk (Ei varmistettu)

En osaa selittää, miksi rakastan syksyä, mutta ehkä siksi että silloin on sopiva ilma, en pidä kesästä. Voi kyllä, en kerta kaikkiaan voi sietää kesäilmoja, en hellettä en suoraa paistavaa aurinkoa, jolloin ajatukset ei kulje, eikä mieli todellakaan lepää, olen aina pimeässä huoneessa ja odotan että koska olisi siedettävämpää käydä lenkillä. Yleensä ei ole.

Rakastan sitä että voin kulkea ja on sopiva ilma ja tunnelma vain no - olla. En tiedä, miksi syksyssä pitäisi olla jotain ihmeellistä, mutta minusta se on yksinkertaisesti kaunis. Ehdottomasti lempivuodenaikani, ja minusta se on liian lyhyt, kesää en todellakaan tarvitse.

Näistä ajatuksista ei varmasti saa mitään selvää :D

Snana (Ei varmistettu)

No tietysti villasukat jalassa pussailu!

Sessi (Ei varmistettu)

Aikatauluttamattoman ajan suhteellisen osuuden kasvu. Kierroslukumittarin viisarin laskeutuminen järkevälle tasolle (ja usein sen allekin eli fiilis kääntyy kyllä välillä tylsyyden puolelle). Ajan kulun hidastuminen. Siistimpi koti, kun ehtii vähän puunatakin. - Mutta melko paljon helpompi olisi vastata kysymykseen: Mikä syksyssä ja pimeässä on synkkää, kurjaa ja ankeeta?

Mariiari (Ei varmistettu)

Kirpsakat aamut, muhkeat kaulahuivit, värikkäät lehdet, pulla, kaakao kermavaahdolla, pataruoat, villasukat, sienimettä, kynttilät, viltit... Muisto kesästä ja lupaus tulevasta talvesta!

Londra (Ei varmistettu)

Tiedän olevani vähemmistössä, mutta tykkään syksystä muun muassa siksi, että kesä on ohi. En tykkää kuumasta, joten nyt on helpottunut olo kun tietää, että niitä tuskaisen hikisiä hellepäiviä ei tarvitse sietää pitkään aikaan. En ahdistu pimeydestä tai kylmästä, kun mulla on kotona kuitenkin valoisaa ja lämmintä ja ulos mennessä voin laittaa tarpeeksi lämmintä päälle ja kaupungissa on katuvalotkin. Eli syksyssä tuottaa iloa se, että pystyn paremmin hallitsemaan lämpötiloja, mun on paljon vaikeampi paeta sitä kesän kuumuutta. :)

SannaP. (Ei varmistettu)

Syksy on ollut lähes aina lempi vuodenaikani. Ensin pidin siitä kapinamielessä, mutta lopulta opin rakastamaan sitä oikeasti.

Mietitäänpä. Kesään ladatut hurjat odotukset ovat osoittautuneet (usein) kasaksi suurta hattaraa ja talvesta kukaan ei enää ehdi haaveilla tämän maailman työtaakkojen alla. Syksy on jotain siinä välissä. Se tavallaan arkisuudessaan pääsee yllättämään aina. Tiedät sen olemassaolon, mutta unohdat sen mahdollisuudet.

Rakastan hetkeä jolloin tajuan syksyn tulleen. Sen tuoksu käy ensi kerran ilmassa jo ehkä heinäkuussa jonain kylmänä iltana, mutta lopullisesti tiedät sen saapuneen, kun pikkutyttöjen hiukset ovat letillä ja naapurin pojalla on uusi r-collectionin huppari.Koulu on alkanut. Vasta terotetut puuvärit, kumisaappaat ja villasukat, villasukat ja kotihousut, kotihousut ja teekannu. Teekannu kaivetaan esille aina elokuun puolessa välissä, samaan aikaan, kun pikkuisista putiikeista hamstrataan postikortteja ja haaveillaan permanentista. (En tiedä haaveileeko kukaan muu koko planeetalla syksyisin permanentista, mutta minä sairastan tätä lähes pakonomaista permanenttimaniaa aina syksyisin). Syksyllä rakastutaan, kävellään käsikädessä ja kylvetään yhdessä. Silloin seisotaan sateella risteyksissä ilman sateenvarjoa ja odotetaan kiihkeästi kutsua teelle. Syksyllä syödään vispipuuroa ja omenapiirakkaa uusien ihmisten kanssa, sillä silloin on paras aika tutustua vieraisiin. Katsos, kun pimeällä kenenkään ei tarvitse siivota ja aikaa jää siihen elämiseen.

Jos syksy olisi esine, se olisi kumisaappaaseen piilotettu pyöränlamppu. Syksy on loistava aika saada sakkoja valoitta ajamisesta ja pitää kolme kuukautta yksiä ja samoja kenkiä.

rrige (Ei varmistettu) http://nonocontrol.blogspot.fi/

syksy on kivaa koska: voi pukeutua muuhunkin kun sortseihin & toppiin, tietää että kohta alkaa glögikausi, syksyllä on kivaa ruokaa (metsästyskausi alkaa!), saa hyvällä omalla tunnolla hengailla sisällä ja juoda paljon kaakaota/teetä ja syksy on raikastava kausi kesän jälkeen!

mma (Ei varmistettu)

On lupa kohta puoliin alkaa odottamaan joulua. Ensilumi sataessa pitää keittää ensimmäiset glögit ja se hetki saattaa olla ajankohtaista jo kuukauden päästä! (ehkä ei tänä vuonna kuitenkaan jos kattoo syyskuun lämpötiloja...)

bore (Ei varmistettu)

oo syksyn värit, tunnelma ja pimeys. kaikki ihanat syysvaatteet ja on mukavan viileä, mutta silti lämmin. ja mä aloitin jo glögikaudenkin, kun löysin kaapin periltä viimetalvista glögiä ja flunssa vaati kuumaa juotavaa =)

Riikka / Vatsasekaisin Kilinkolin (Ei varmistettu) http://vatsasekaisinkilinkolin.blogspot.fi/

R niin kuin syyskuu! Eli syyskuussa saa taas alkaa syödä simpukoita! Simpukoita, viiniä, maalaisleipää... mmm!!

Vierailija (Ei varmistettu)

Maailma ei ehkä pyöri mun navan ympärillä mutta silti syksyssä on parasta mun synttärit. Aina on jotain kivaa odotettavaa. :)

Mminna (Ei varmistettu) http://www.mannapuuroajamansikkaa.blogspot.com

Kynttilät, uunissa hautuvat padat, pysähtyminen. Ruska ja kirpeys. Lupa kääriytyä villahuopaan ja katsoa lempisarjaa telkkarista (kesähelteellä tästä tulee pieni morkkis, koska pitäisi olla rannalla, torilla tai pyöräilemässä).

MiaB (Ei varmistettu)

Mä koen pimeyden ulkona rauhoittavaksi ja turvalliseksi. En harrasta verhoja, vaan tykkään, kun näen sisältä ulos pimeyteen. Enkä välitä, vaikka uteliaat ohikulkijat katselisivat sisälle. Poltan syksyisin älyttömän määrän kynttilöitä ja ripottelen täyteläisen värisiä, siis luumunliiloja, viininpunaisia ja tummia oransseja tyynyjä ja torkkupeittoja ympärilleni. Olen selkeästi syksyinen pesänrakentaja ja nautin siitä.
Kiitos muuten erinomaisen oloisista resepteistä Ruoka-torstaissa! Viikonloppuna testailen vähän kanttarellireseptejä. Ja nautin tuotokset kynttilän valossa ;-)

Tuittupiä (Ei varmistettu)

Villasukat! Voi pitää ilman selityksiä aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Heti on lämpimämpi, turvallisempi ja sympaattisempi olo villureissa :) Hyvää syksyn jatkoa ja kiitos erittäin hyvästä blogista!

Asukuva onkin ehkä yöpuku, heh ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Syksy ja pimeys ovat armollisia kaikessa siinä suojaavuudessaan ja periksiantamisessaan.
Toisin kuin kevään vaativa, ylenpalttinen ja kaikenpaljastava valo syksyn hämärä antaa luvan rauhoittumiselle ja turvalliselle joutilaisuudelle.
Tove Jansson on sanonut kaiken olennaisen ”Muumilaakson marraskuussa”:
"Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeää ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät. Ne haparoivat ovia ja etsivät aukkoa josta päästä sisään, mutta se ei onnistu, kaikki ovet ovat lukitut, ja niitten takana istuvat ne jotka ovat ajoissa osanneet pitää varansa ja nauravat lämpimässä ja yksinäisyydessä".

iidami
Bambino

-Punaviini. Se ei jotenkin vain maistu kesällä, mutta heti iltojen pimetessä mielessä alkaa pyöriä cabernetsauvignonit ja shirazit. Sama muuten pätee pataruokiin ja vastaaviin!
-Kynttilät. Tykkään niistä kesäiltoinakin, mutta mikään ei ole parempaa, kuin pimeä, sateinen syysilta kynttilänvalossa (sitä punaviiniä naukkaillen).
-Paluu yliopistolle. On siellä pari kertaa kesän aikanakin tullut poikettua, mutta ei se tunnu samalta kuin syksyllä, kun tuoreet fuksit valtaavat kampuksen. Ja bileet! En ole (enää) mikään party animal, mutta kesän aikana olen ikävöinyt yliopistokavereita ja opiskelijabileitä.
-Kirpsakat aamut ja syksyn tuoksu, niistä voi nauttia vaikka sinne yliopistolle krapulassa laahustaessa.
-Lempparisarjojen jatkuminen. Erityisesti How I Met Your Motherin viimeinen kausi!!!
-Syysvaatteet, kaikki ihanat neuleet, värikkäät sukkikset, nilkkurit.. Kyllä kiitos!
-Kumpparikelit. Mulla on maailman siisteimmät kumpparit, enkä todellakaan aio hukata ainuttakaan mahdollisuutta käyttää niitä.

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Oi syksy <3 jotenkin syksyllä tuntee enemmän elävänsä. Syksyssä on draamaa, kaikki tunteet tuntuvat suuremmilta. Katulamput ja viileät yöt. Mutta parasta on syysöiden tuoksu. Imppaan sitä ikkunasta, sukellan siihen kokonaan ja hartain toiveeni on saada sitä pullotettuna. Syystuoksu on paras tuoksu maailmassa.
Oi syksy <3

hannakoo (Ei varmistettu)

Syksy on kaunis. Tietty melankolia vallitsee ympärillä ja asioista on helppo inspiroitua. Tulee miettineeksi maailmaa ja elämää enemmän, syvemmin. Saa pysähtyä ja nukkua kesän univelat pois. Näkee värit ja katuvalot, osaa arvostaa päivän valoisia hetkiä. Selkeä tunne siitä, että asiat muuttuvat, voi päästää irti ja aloittaa jotain uutta. Hapekas ilma ja omanlainen energiansa. Sateessa juokseminen tai sateen katseleminen sisältä lämpimästä. Saunominen! Punaviini! Tee!

Syksy on hirmuisen hienoa aikaa, ellei jopa parasta :)

Vierailija Kate (Ei varmistettu)

-ei ole kuuma
-ei tarvitse stressata säärten ja kainalojen sheivaamisesta
-ei tarvitse hävetä kalpeita kanankoipia
-koira jaksaa lenkkeillä
-mies pääsee töihin (se on opettaja ja sillä on liikaa lomaa :D)
-kotimaiset omenat

sokeris (Ei varmistettu)

Punaviini ja kynttilät, mielellään yhdessä. Ja Acnen Pistolit. Ja ihmeellinen valo, joka tekee valokuvista kauniita.

bambula (Ei varmistettu)

Ainakin nuorempana oli ihanaa katsoa syysvaatteita postiluukkuun kolahtavista postimyyntikatalogeista ja ympyröidä potentiaalisia vaihtoehtoja :) Vaatekaappia voi myös hyödyntää monipuolisemmin ja trenssi päällä voi kulkea huolettomasti takki heiluen..saa käpertyä torkkupeiton alle, sytyttää kynttilöitä, katsoa uusia tv-sarjoja eikä ole paineita ulos menemisestä. Syksyllä tuntuu kuin kaiken voisi aloittaa puhtaalta pöydältä...itse lataan yleensä syksylle suurimmat odotukset - uusia kavereita, opiskeluahkeruutta, kuntosalilla käymisen...mutta yleensä odotukset ovat vähän turhan kovat. (Anteeksi myös tällainen negatiivisempi huomio.)

Vierailija (Ei varmistettu)

Syksy on paras vuodenaika! Ehdottomasti ! Kirpeät aamut ja nahkatakin käyttöönotto, pimeät illat ja kotona fiilistely, uuden alku ! Vaikka ensimmäisen luokan aloittamisesta on pian 20 vuotta aikaa, niin joka ikinen syksy tuntuu jollain tapaa siltä, kuin kääntäisi puhtaan a4sen omassa elämässään !

Pages

Kommentoi