Onko elämää ilman Woody Allenia?

Ladataan...

Elän elämääni (mielestäni ihan rationaalisen) pelon vallassa. Mietin nimittäin vähintään kerran viikossa, milloinkohan Woody Allen kuolee.

En osaa kuvitella elämää ilman tasaista Woody Allen -elokuvien virtaa. Ehkä siksi, etten ole koskaan joutunut - ukkeli kun on suoltanut uusia pätkiä tasaisella tahdilla koko olemassaoloni ajan ja jo kauan ennen sitä.

Woodylla oli pitkään nihkeä kausi, kunnes tuli loistava Match Point. Sen jälkeen Woody on noudattanut kaavaa yksi loistava elokuva, yksi tai kaksi heikkoa, yksi loistava, yksi tai kaksi heikkoa.

Koska edellinen, Midnight in Paris, oli mahtava, kaavan mukaan odotin, että To Rome with Love olisi korkeintaan keskinkertainen.

Ja sellainen se olikin.

Mutta Woody Allenin elokuvissa on sellainen jännä piirre, että silloinkin kun ne ovat keskinkertaisia tai jopa huonoja, ne ovat silti ihania. Niissä on aina ihana musiikki ja mielenkiintoiset, usein ajankohtaiset näyttelijät. Se sama fontti alkuteksteissä.

Sekä tietysti se woodymainen dialogi ja yleensä neuroottinen Woody esittämässä itseään. Vain roolihahmon nimi ja vaimo vaihtuu, mutta sama tyyppi se aina on.

Taidan siis olla jäävi arvostelemaan Woody Allenin elokuvia. Mutta onko sillä oikeastaan edes väliä - nämä Woodyn "välielokuvathan" on suunnattu juuri minunlaisilleni katsojille.

Teitä on siellä muitakin. Te katsotte tämän, haukuttiin tai kehuttiin. Ja kun elokuvateatteri pimenee, musiikki alkaa ja se tuttu fontti ilmestyy valkokankaalle, te hymyilette. 

Share
Ladataan...

Kommentit

Helmi K
sivulauseita

Ei ole.

Katsoin viime viikolla Sisäkuvia, ensimmäisen (ja ehkä ainoan) Woodyn jossa ei ole yhtään vitsiä. Kertaakaan en edes hymyillyt. Mutta hieno se oli.

Ooo, oon niin samaa mieltä sun kanssa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Apua Match Point on yks huonoimmista koskaan katsomistani elokuvista, niin huono etten edes kunnolla muista (halua muistaa)sen tapahtumia. Enkä edes tiennyt sen olevan Woodyn leffa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Komppaan edellistä vierailijaa, en pystynyt katsomaan Match Pointia edes ihan loppuun asti. Huh! (Enkä minäkään tiennyt sen olevan Woodyn käsialaa)

Eeva Kolu

No, onhan siitä jo 7 vuotta kun Match Point tuli enkä ole sitä sen jälkeen nähnyt, mutta mä kyllä muistelisin että se oli oikein hieno, intensiivinen trilleri, joka nosti Woodyn takaisin kehään väsähtäneiden komedioiden putkesta. Mutta enpä muista koskaan kirjoittaneeni täällä leffasta, joka ei jonkun mielestä olisi maailman kaikkien aikojen surkein :)

Cecil (Ei varmistettu)

Woody <3 Ja aina sama fontti alkuteksteissä <3 Eihän tämä kamalan hyvä ollut, mutta ihan hyvin viihtyi sen parituntisen silti. Jossain oli just juttua näistä Woodyn eurooppaleffojen puvustuksesta: pellavaa ja silkkiä, löysiä paitoja, huolettomuuden tuntua. Toimii.

Vierailija (Ei varmistettu)

Match Pointhan on todella hieno elokuva.

Woody Allen tuntuu kyllä tiukasti jakavan ihmiset kahtia. En haluaisi myöntää tätä, mutta jotenkin alitajuisesti ajattelen, että Allenin elokuvia inhoavissa ihmisissä täytyy olla jotain vikaa. Ja toisinpäin, Allen-fani ei voisi koskaan olla täysin paha ihminen. Lapsellista kenties, mutta näin se vain menee.

Woody Allen on luonut oikeastaan ihan oman elokuvagenrensä. Ehkä siksi se ei uppoa moniin - jos ei ole automaattisesti oikealla taajuudella, voi olla vaikea ymmärtää homman jujua. Asiaan perehtymättömille on vaikea selittää mistä niissä leffoissa on kyse: "no se on niinku romanttinen komedia mut ei silti yhtään tyhmä vaikka se saattaa vaikuttaa siltä vaan oikeasti tosi fiksu ja ihana".

Iisa

Jep, Eeva. Täällä ollaan. 

Ja loistavahan se Match Point oli.

Laura Raninen

Woody tuntuu vaan jotenkin olevan samalla aaltopituudella, elokuvia katsoessa tulee tunne että joku muukin ajattelee elämää samalla tavalla. Se on jotenkin todella lohdullista :)

Mutta elokuvissa todella on tasoeroja, To Rome with Love oli ok, mutta esimerkiksi juuri katsomani Hannah ja sisaret aivan mahtava! Sitten on niitä myötähäpeäelokuvia, kuten Scoop, josta en tiedä oliko se hyvä, sillä katsominen oli pakko lopettaa kun Woody ja Scarlett joutuivat lukituiksi sinne soitinhuoneeseen..

Eeva Kolu

"En haluaisi myöntää tätä, mutta jotenkin alitajuisesti ajattelen, että Allenin elokuvia inhoavissa ihmisissä täytyy olla jotain vikaa. Ja toisinpäin, Allen-fani ei voisi koskaan olla täysin paha ihminen. Lapsellista kenties, mutta näin se vain menee."

Tää oli osuvasti sanottu, Vierailija! Nauratti oikeen, koska tajusin ajattelevani itse samalla tavalla :D

Ja hei tuli mieleen että kun teitä kerran on täällä, niin rakkaat Woody-fanit, kertokaa, mikä on teidän lempparileffa (siis Allenin tuotannosta)!

Omani on Kaikki sanovat I Love You. Elokuvana tuo ei ole Woodyn parhaimmistoa, mutta jostain syystä vaan rakastan sitä kaikista eniten :)

lindak (Ei varmistettu)

Hei ihanaa, Kaikki sanovat I Love You on mahtava. Siinä on kaikki mitä elokuvassa pitää olla. Näin sen vasta tänä kesänä mutta siitä tuli mun uusi lempielokuva (ja edellinenhän oli Isabel Coixetin Elämäni ilman minua).

Lilla Lady

Voi Eeva, kirjoitan tätä Kööpenhaminasta käsin. Reissu on ollut hieno, vaikka Tanska on omituinen paikka. Kärsin tänään vatsakivuista, joten luin tuoreita blogikirjoituksia sängyllä maaten ja tämän luettuani mieleni tekee (taas) halata sinua! Olet raikas ja kotoisa tuulahdus tälle matkalaiselle. (Luin blogiasi myös Madeiran lomalla, kun oli koti-ikävä ikävä omaa sänkyä.) 

Haluaisin olla ihminen, joka pitää Woody Allenista sekä hänen elokuvistaan. Olen katsonut Vicky Cristina Barcelonan kahdesti. Midnight in Parisin keskeytin, koska kävi sääliksi Owen Wilsonia. Pari aiempaa Allenia olen myös aloittanut, mutta keskeyttänyt sitten.

Tein ahaa-elämyksen jokin aika sitten, ettei minun tarvitse pitää joogasta, vaikka haluaisin. Jos en pidä, en pidä. Piste. En kuitenkaan tuomitse Allenin leffoista tykkääviä tai joogaavia... ;) Itse etsin yhä  omaa liikuntalajiani ja pidän Wes Andersonin elokuvista.

Helmi K
sivulauseita

Hannah ja sisaret. Tai Manhattan. Mahdotonta valita vain toinen.

Vierailija (Ei varmistettu)

Katsokaahan myös Husbands and wives!

Eeva Kolu

Lindak, mikä oikea kesä löytää tuo elokuva, oi! Itse liitän sen jotenkin kyllä aina jouluun, ja joulun aikaan aina katsonkin sen.

Lilla Lady, tiiän tunteen, mäkin yritin vuosia tykätä joogasta, mutta kun en vaan tykkää :D Mukavaa loppureissua, toivottavasti olo paranee pian!

Helmi K, Manhattan kuuluu myös mun lemppareihin! Siitä on jo aikaa, kun olen nähnyt Hannahin ja sisaret. Pitääpä ehdottomasti katsoa se tässä pian, en oikein enää edes muista koko elokuvaa.

Esteri (Ei varmistettu)

Lempparini Allenin elokuvista on juurikin tuo Match Point. Se on uskomattoman taitavasti rakennettu ja samalla koskettava. Tai no maalikamerassa samalla viivalla on kyllä Hannah ja sisaret: "nobody, not even the rain, has such small hands".

Hauska tuo Allen-kaava. Minä kuitenkin nostaisin paremmaksi You Will Meet a Tall Dark Stranger:in näistä viimeisimmistä elokuvista. Midnight in Paris oli enemmän minusta välielokuva, vaikka siinä olikin ihanaa Pariisi-kuvausta ja symppis tunnelma. Oikein mukiinmenevä sekin oli.

Eeva Kolu

Esteri, ilmeisesti en siis ole kuvitellut Match Pointin mahtavuutta :) Voi jännä, mun mielestä You Will Meet a Tall Dark Stranger oli ihan höpölöpöä, siis ihanaa Woody-höpölöpöä tietysti, mutta kuitenkin. Midnight in Parisissa sen sijaan oli mietitty, kantava ja tärkeä teema, jota (yllättävää kyllä) ei ole kauheasti käsitelty elokuvissa aikaisemmin. Woody onnistuu minusta parhaiten silloin, kun se yrittää sanoa elokuvillaan jotain. (Match Point oli mielestäni kanssa tällainen, muistelisin. Että miten ihminen on valmis epätoivoisiin tekoihin pitääkseen yllä tietynlaisen kulissin. Jos siis nyt muistan koko elokuvaa edes oikein.) 

Hannah ja sisaret, no hitsi, muistan, että se oli huippu, mutta juuri muuta en muista. Täytyypä ottaa se taas pian katsottavien listalle.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä kirjoitus, täysin samaa mieltä. Manhattan ja Whatever works on mun suosikit.

Mimesis (Ei varmistettu)

Annie Hall. Ikuisesti. Myös Mighty Afrodite, vaikka tätä mieltä ei ilmeisesti saisi olla, mutta Mira Sorvino ja kreikkalainen kuoro.
(Olen joskus herännyt keskellä yötä siihen samaan kylmään hikeen: "mitä jos se kuolee ennen kuin ehtii saada seuraavan leffansa valmiiksi??")
Näitkö taannoisen Woody Allen-dokkarin (joka täällä pyöri teattereissa ehkä viikon)? Se oli ihana.

Shoegal (Ei varmistettu)

Olen kyllä nähnyt useampia Woody Allenin leffoja, parhaiten silti tunnen (tai ainakin muistan) näitä viimeisen 10 vuoden aikana tulleita. Niistä Vicky Cristina Barcelona on koskettanut eniten, koska mun pään sisältö on niin täysin sekoitus leffan amerikkalaistyttöjen ajatusmaailmaa :) Enemmän tykkään näistä komedioista, mutta Match Point on tietenkin hieno omalla tavallaan, sitä vaan pilaa se, että olen nähnyt sen ekan kerran saksaksi dubattuna! Kun sitten näin sen normaalina versiona (eli englanniksi with subtitles) ymmärsin, että olin tajunnut tarinan oikein. Siis sen lopun korunheittojutun tms.

Midnight in Paris nyt vaan on niin ihana muistutus siitä, että elämää pitäisi elää tässä hetkessä ja ne kaikki kulttuuriviittaukset, joista en edes kaikkia tajunnut ekalla kerralla. Tykkään myös muista lähivuosien Allen-leffoista ja aivan varmasti tykkään tästä uusimmastakin.

sari - vierailija (Ei varmistettu)

mulla on dilemma: luettuani mia farrown elamankerran vuosia sitten tunnen nykyaan aina jotenkin huonoa omaatuntoa siita etta pidan allenin elokuvista, koska farrown kuvauksesta jai niin vahva olo siita etta woody allen on vahintaankin epailyttava persoona, ellei ihan taysin moraaliton ja vastenmielinen ihminen.

ei saisi ottaa selvaa taitelijoiden henkilokohtaisesta elamasta niin ei olisi naitakaan ongelmia.

Vierailija (Ei varmistettu)

Olipa ilo lukea tätä kommenttiboksia! <3

Jeba
Tuuliajolla

Terppa!

Tämä ei nyt liity millään tavalla Woody Alleniin ja pahoitteluni siitä, mutta haluaisin kysyä, että oletko jo löytänyt mutteripannuun toimivaa adapteria jotta se toimisi myös sillä ihanalla induktioliedellä? :)

ii-na (Ei varmistettu)

Midnight in Paris oli ihana myös siksi, että se oli ikään kuin kepeä elokuvaversio Hemingwayn Nuoruuteni Pariisista, joka taas on yksi ihanimmista Pariisiin sijoittuvista kirjoista koskaan. Siksi elokuva on yksi Woody-suosikkejani. Listalla ovat myös lyömätön Annie Hall, Deconstructing Harry ja suloinen Everyone Says I Love You. Myös Manhattan on ihana, vaikka jotkut kuvakulmat ovatkin vähän turhan kokeilullisia. Siinä se Woodyn nuori rakastajatar muuten muistuttaa hieman sinua Eeva. :)

_ande (Ei varmistettu)

Manhattanin murhamysteeri, ihan ehdottomasti! Pidän elokuvan temmosta ja - ehkä jopa vielä enemmän - siitä, miten se on kuvattu. Kaikki ne lähikuvat ja heiluva kamera, oih! Elokuva ei ehkä ole Woody Allenin parhaimmistoa, enkä siedä Diane Keatonia missään muissa kuin Allenin elokuvissa, mutta tätä elokuvaa rakastan.

Saaraaraas (Ei varmistettu)

Näin tänän Turussa ihan Allenin näköisen sedän. Se ylitti kirjaston kohdalla suojatietä trenssin liepeet lepattaen, kädet hieman täristen. Woodyn kaksoisolento ehkä. Kadonnut kaksoisveli.

Kaikki, jossa Allen viittaa ikoniinsa Ingmar Bergmaniin, ovat elokuvahistorian parhaimpia satiirielokuvia. Kesäyön seksikomedia, Love and Hate, Sisäkuvia (viittaus Bergmanin Syyssonaatti-elokuvaan) ja Hannah ja Sisaret. Mielenkiintoisa on myös Allenin vähän tunnettu Toinen nainen. Kuten Chaplin, Allen ymmärtää, että elämä on päältäpäin komediaa, tarkemmin tarkasteltuna tragediaa. Tässä komiikan ja tragedian tarkastelussa Allen yltää huikeisiin suorituksiin, kuten elokuvassa Zelig.

SanniK (Ei varmistettu)

Komppaan kirjoitustasi täysillä paitsi että mielestäni Midnight in Paris oli enemmän taas sitä Allen-keskiluokkaa. Odotukset Rooma-leffasta ei ole kovat, mutta tulen sen näkemään, samanlainen woodyilija kun olen.

All time leffalemppari on Annie Hall. Myös Manhattan ja Manhattanin murhamysteeri ovat hurmaavia, kiitos ihanan nuoren Diane Keatonin! Myös vanhemmat komediat kuten esim. Kesäyön seksikomedia on hulvaton!

Hyvässä Seurassa (Ei varmistettu)

Ihan piti tänään käydä vuokraamassa tuo Match Point kun en ollut varma olenko sitä katsonut aiemmin. Aivan huippu elokuva! Pitääkin käydä vilkaisemassa onko lähivuokraamossa enempikin Alleneita. Annie Hallin ja Manhattanin ainakin haluaisin nähdä seuraavaksi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Luotisade Broadwaylla on yksi mun Allen lemppareista. Yhtenä syynä Jennifer Tilly. Annie Hall ja Hannah ja sisaret ovat myös korkealla listalla.

iitalainen (Ei varmistettu)

Mulle tuli tästä keskustelusta sellainen olo, ettei olisi ollenkaan paskempi idea pitää syksyn pimetessä itsekseen aina välillä Woody-leffaputkia. Ehkä löytäisin uuden lempparin!

merikukka (Ei varmistettu)

Midnight in Paris oli kyllä loistava.
Mulle sattui tuossa viikko sitten mahtava sattuma. Nähtiin Woody Allen ihka elävänä kuvaamassa elokuvaa San Franciscon Chinatown:ssa. Mukana oli Cate Blanchett, muita näyttelijöitä en tunnistanut. Minäkin ihmettelin hänen ikäänsä ja ajattelin, että hän näyttää ihan samalta kuin parikymmentä vuotta sitten.

J / www.skipped-heartbeats.blogspot.fi (Ei varmistettu)

Olen melko varma, että tämä viimeistään aiheutti varausjonoja kirjaston Alleneihin. Pitäisi laittaa itseni myös siihen jonoon, sillä hävettävän vähän olen varsinkin nähnyt niitä vanhempia tyypin elokuvia. Ehkä en ole vain pitänyt Allenia leffajumalana sen jälkeen kun näin Scoopin. Tuli tunne, että tältä tyypiltä voi tulla vähän huttuakin. Mutta tuotanto on tosiaan niin kirjavaa, että pari huippuakin löytyy. Itsekin pidin kovasti Match Pointista, ja en ollutkaan aiemmin kuullut kenenkään mainitsevan sitä erityisen hyväksi! Siispä yllätyin useastakin tunnustuksesta! Midnight in Parisista en ole varma mitä mieltä olen, sillä vaikka Hemingwayn Nuoruuteni Pariisi ja tuohon aikaan kuuluvat henkilöt kiinnostavia ovat, niin en siitä täysin hullaantunut. Uusiksi toki voisin ottaa, mutta seuraavaksi kenties tämä uusin.

annamariakaroliina (Ei varmistettu)

Hannah ja sisaret, Manhattan ja Annie Hall.. lemppareita.

Katoin Alleneita ekana amk-vuotena, kaikki mitkä sain käsiini. Lähinnä vanhempia kuitenkin.. Niissä on jotain. Kaikki ei todellakaan ole hyviä, mutta sitten on niitä hirmuhyviä.. Pahimpia pettymyksiä ehkä Hollywood Ending ja sit joku mis oli Leonardo di Caprio ja se leffa oli niin hirvee etten muista es nimee.

Kommentoi

Ladataan...