se on mitä se on, ainakin välillä

Ladataan...
Kaikki mitä rakastin

Kuinkahan monta postausta voi kirjoittaa aiheesta minulla ei oikeastaan ole tänään mitään sanottavaa, mutta hei, tässä kuva siitä, mitä päälläni oli eilen? Sen sijaan, että lykkäisi vain kuvat nettiin, sitä yrittää vaikka väkisin keksiä niistä jotain sanottavaa.

Olen viimeisen vuoden ollut ostamatta kanaa (tai siis broileria), kun se on niin kamalan epäeettistä. Tänään marssin hetken mielijohteesta lihatiskille ja tilasin grillatun broilerin rintaleikkeen. Kotona en vaivautunut siirtämään sitä edes lautaselle, vaan söin sen suoraan paperista paljailla sormilla kuin barbaari konsanaan. Lopuksi nuolin sormeni ja rytistin paperin ruttuun.

 

Asiaa ei voi kaunistella mitenkään. Se ei ollut huolella valmisteltu ateria, joka nautitaan kaikessa rauhassa kaikkia aisteja käyttäen. Se ei ollut puhdasta, luomua tai lähiruokaa. Se ei varmaan ollut enää edes lämmintä.

 

 

Olen kirjoittanut kolumneja niin kauan, että osaisin löytää henkevän perustelun mille tahansa valinnalle tai teolle. Hän kutoo punaisia villasukkia harmaiden sijaan? Ehkä hän joutui aina koulun joulunäytelmässä olemaan poro, eikä koskaan saanut olla veikeä tonttutyttö. Hän unohtaa joka ilta käyttää hammaslankaa? Kenties hän on kyllästynyt vanhojen asioiden kaiveluun.

 

 

Mutta joskus on perustelemisen sijaan ihan hyvä myöntää, että toisinaan asiat ovat mitä ovat. Aina ne eivät ole kauniita, ja niistä on turha väkisin yrittää tehdä mitään sen suurempaa tai merkityksellisempää. Se broilerin syöminen oli hetken mieliteko, jonka tein, koska tuntui siltä. En ole siitä ylpeä, mutta tein sen, ja tekoani on turha perustella ihmissuhdehistoriallani, äitisuhteellani tai yhteiskunnan ilmapiirillä.

 

On itse asiassa aika vapauttavaa ymmärtää, että toisinaan me teemme valintoja koska tänään musta tuntui siltä, ilman loogista tai moraalista puntarointia tai historiallisia yhtymäkohtia. Toisinaan me olemme pelkästään.... pinnallisia.

 

Joskus päivän asu on vain päivän asu, eikä yhtään sen enempää.

 

 

Joten tänään myönnän auliisti: minä en valinnut päälleni tuota hametta, koska se muistuttaa lapsuudestani, enkä tuota takkia, koska se herättää minussa turvallisuuden tuntemuksia, joita kaipaan nykyisessä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Laitoin päälleni tuon hameen, koska se oli ainoa, joka ei kiristänyt mistään, ja tuon takin, koska Tampereella oli kylmä.

 

(Mutta huomaatteko - en edelleenkään osannut lykätä näitä kuvia nettiin keksimättä sanottavaa siitä, kuinka minulla ei ole mitään sanottavaa. Ehkä kolumnistius on ajattelun häiriötila, josta ei parane.)

Share

Kommentit

Aliisa (Ei varmistettu)

Mistä tuo ihana pappatakki on?:o

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Heips Aliisa, takki on Zarasta.

AnnaIhkuttaja (Ei varmistettu)

Hehee! Tää oli just paras <3

Laura (Ei varmistettu)

tuli mieleen tää nicole kidmanin lainaus josta tykkään tosi paljon:

"I’m not sure what the future holds but I do know that I’m going to be positive and not wake up feeling desperate. As my dad said “It is what it is, it’s not what it should have been, not what it could have been, it is what it is”."

- (Ei varmistettu)

Ihana kynsilakka! Voitko vinkata mikä merkki ja sävy?

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Laura: hienosti sanottu! Tuon kun muistaa toistaa itselleen tasaisin väliajoin. Yhtäkkiä sitä saattaakin olla enemmän aikaa käsillään, kun ei käytä sitä jossitteluun :) ************* -: lakka on OPIn ja sävy I'm Suzi And I'm A Chocoholic :)

Peora (Ei varmistettu)

Ehkä sun kevyt syyllisyytesi tuosta broilerista johtuu juuri yhteiskunnan ilmapiiristä.. :D
Mutta oikeassa olet, kaikkea ei kannata analysoida puhki.

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Peora: ei, kyllä mä uskon että se johtuu siitä, miten niitä broilereita tuotetaan. Ehkä me joskus tunnetaan syyllisyyttä siksi, että me ollaan oikeasti huonoja, eikä siksi, että se on yhteiskunnan vika.

Karoliina (Ei varmistettu)

Mun mielestä on vastuun ottamista omista teoistaan jos pystyy myöntään että teki jotain mistä ei oo ylpee eikä yritä keksiä mitään "lieventäviä asianhaaroja". Niitä voi keksiä loputtomiin jokaiselle teolle jossa rikkoo omaa moraaliaan/arvojaan vastaan laiskuuden, mieliteon tai muun yleisinhimillisen "heikkouden" vuoksi. Jos uskaltaa nähdä itsessään sekä huonon että hyvän, hyväksyä ne molemmat...ehkä sitten voi jotenkin kehittyä ihmisenä, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Niin että vaikka tää nyt lähti ehkä vähän korkeelentoseks siipikarja-asiasta, piti vaan sanoo et kiitos Eeva, hyvä teksti. :-)

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Karoliina: täysin samaa mieltä. Tuntuu, että nykyään meille hyvinvointivaltion kasvateille on turhankin luontevaa olla ottamatta vastuuta mistään, nähdä itsemme aina olosuhteiden uhrina ja pitää kaikkia heikkouksiamme yhteiskunnan, koulun, työelämän tai vanhempien vikana...

Jenni (Ei varmistettu)

Sun kolumnistius on just parasta sussa! Ihailtavaa, että joku keksii vaikka broilerin ostamisesta juttua ja saa sen vielä kuullostamaan mielenkiintoiselta!

Salla (Ei varmistettu)

Kylläpäs määrittelit kolumnistiuden osuvasti :P

mara (Ei varmistettu)

hei! mun on aivan pakko tulla kertomaan että rakastan lukea sun juttuja! en oo lukenut trendiä nyt pariin kuukauteen (tajusin sen vasta nyt, koska en oo saanu aikaseksi tehtyä osoitteenmuutosta ja näin ollen saatua sitä trendiä kotiin) joten en tiedä kirjoitteletko sinne vielä, mutta joka kerta kun oon lukenut sun kolumnin tai artikkelin tms. niin oon aina vaan ihmetellyt miten lahjakas ja ihana kirjoittaja oot! ja nyt eksyin sun blogiin ja pakko kertoo miten ihana mun mielestä oot. ei muuta!

Tessa (Ei varmistettu)

Ah, osuvasti kirjoitettu tuosta, että nykyisin on liian helppoa olla ottamatta vastuuta mistään. Niinhän se on. Just nämä "siisjoo onhan tehomaatalous kamalaa mutta ei se oo mun vika". Justjoo. Pitäisikö valtion kuitenkin muka päättää kaikesta yksilöitten puolesta?

Hmm, ihan hieman aiheeseen liittyen suosittelen tosi paljon Johanna Sinisalon vasta ilmestynyttä uutuutta, Enkelten verta.

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Jenni & Salla: kiitos kauniit :) ************ Mara: voi, olipas mukava lukea tuollainen kommentti tähän tiistaiaamuun. Kiitoksia kovasti ja tervetuloa tänne verkonkin puolelle :) *************** Tessa: kiitos kirjavinkistä, enpä ollut edes tietoinen, että Sinisalolta on tullut uusi!

Luna (Ei varmistettu)

Peora: ei, kyllä mä uskon että se johtuu siitä, miten niitä broilereita tuotetaan. Ehkä me joskus tunnetaan syyllisyyttä siksi, että me ollaan oikeasti huonoja, eikä siksi, että se on yhteiskunnan vika.
2011-10-10, 16:38 Eeva
Juuri näin, osuva kirjoitus ja osuva kommentti! Ja komppaan myös Maraa - sinun juttujasi on aina ihana lukea, koska ne ovat älykkäitä, empaattisia, rehellisiä ja hyvin kirjoitettuja.

Kommentoi

Ladataan...