Terveisiä saaresta

Minä ja punainen nenäni tuomme terveiset Espoon Suvisaaristosta. Nenän punaisuus ei tosin johdu saaristolaisittain akvaviitin naukkailusta, vaan siitä, että käräytin naamani - takakesä meinaans otti ja yllätti. 

Mitkä kelit! Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, makoilimme bikineissä laiturilla vielä iltakuudelta ja ramppasimme saunan ja meren väliä - ihan hullua.

Tätä viikonloppua tulen muistelemaan marraskuun loskassa. Silloin kerran syyskuussa Suvisaaristossa...

Kerron nyt teille asian, jonka toivoisin, että joku olisi kertonut minulle jo 10 vuotta sitten. Olen aina ollut vähän (eli paljon) kade kavereille, joiden suvuilla on jokin peritty saarimökki - tai saari. 

He hyppäävät villapaidoissaan veneisiin toukokuussa ja palaavat syyskuussa kasvot tervettä saaristolaishehkua rusottaen.

Mutta nyt seuraa se asia, jonka olisin halunnut oppia jo kauan sitten. Ei tarvitse olla perintösaarta eikä pappaa, joka kalastaa viidennessä sukupolvessa. Ei tarvitse olla syntynyt onnekkaiden rannikkolaistähtien alla, koska oman saaren voi vuokrata. Esimerkiksi tätä kuvissa näkyvää Estholmenin saarta vuokraa Finlands svenska publicistförbund.

Illallisella venevajassa valojen virkaa toimittivat kynttilät ja viihdykkeen tarjosi taustalla kuutamossa kimmeltävä meri. Onko tällainen paikka edes totta?

Ohjelma oli selvä: pitkä pöytä katettiin joka ilta täyteen yksinkertaista mutta hyvää ruokaa. Sopivasti kylmää cavaa ja kuumia hiiliä - kesän viimeiset grillailut taisivat olla tässä.

Kuinka monta koiraa tarvitaan kermavaahdon vatkaamiseen? Vastaus on kolme: kaksi kytikselle ja yksi kerjäämään säälipisteitä lamaantuneella retkottamisellaan.

Pikkuinen saaristolaiskammarini. 

Aamulla heräsin aina muita aikaisemmin ja loikoilin tunnin sängyssä lukemassa kirjaa. Yhtenä aamuna käppäilin aamukahville kallioille ja minua tuli moikkaamaan kuusihenkinen joutsenperhe.

Vedestä lentoon nousevista joutsenista lähtee upea ääni. 

Laiturilta oli hyvä näköyhteys muihin saariin. Bongailimme pari aika hienoa hiekkarantaa. Lämpimämpänä päivänä niille olisi voinut uida Estholmenista. Joinain iltoina jänikset kuulemma uivat.

Jonkun mielestä rannoista tuli mieleen se Leonardo-leffa The Beach. Saattaa kuulostaa vähän kaukaa haetulta verrata Espoota ja Thaimaata, mutta yhtäläisyyksiä löytyy: pikeepaitojen, golf-neuleiden ja muiden espoolaiskliseiden sijaan Estholmenissa oli varsin hippi meininki.

Voi, kyllä meillä oli mukavaa. Saunasta mereen, merestä laiturille, laiturilla lasi valkkaria - toistetaan, kunnes tulee pimeä ja on aika taas laittaa illallista.

Ymmärrän, miksi jotkut katoavat saarilleen koko kesäksi. 

Tosin kaikella riemulla on aina hintansa, väittävät. Tällä kertaa lystin hinta oli tiskivuori, jonka taltuttamiseen tarvittiin kaksi ihmistä, puolitoista tuntia ja jokainen Spotifysta löytynyt remix-versio Whitney Houstonin I Wanna Dance With Somebodysta.

Kiitos Suvisaaristo! Veikkaan, että nähdään toistekin.

Share

Kommentit

Saarus (Ei varmistettu) http://silentsurfer.blogspot.fi

Hei Eeva!
Halusin sinua lähestellä kommentilla ja kiittää blogistasi! Sen parissa olen viihtynyt kuin hyvän kirjan, elokuvan tai kauniin maiseman kanssa. Sinulla on kaunis mieli. Keep it that way.
Halusin myös kertoa, että linkitin blogisi omaan uuteen runoblogiini (silentsurfer.blogspot.fi), tervetuloa tunnelmoimaan!
Kaunista syksyä!

Eeva Kolu

Kiitos Saarus, kiva kuulla, että olet viihtynyt juttujeni parissa :)

Tiiuli (Ei varmistettu)

Vau.♥

AnniKk (Ei varmistettu)

Just tollasta paikkaa mä kaipaisin! Meillä on kaveriporukoitten kanssa tapana mökkeillä mutta tunnelmallisista, lähellä sijaitsevista paikoista on pulaa. Pitikö tuonne mennä omalla veneellä vai mikä oli systeemi?

Eeva Kolu

Sieltä tulee herra hakemaan! Tosin varmasti omalla veneellä saa mennä myös :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ah, luulin ettei mikään saisi minua hymyilemään niin että sattuu kaikkien näiden tenttikiireiden ja kahden työn kanssa. Sitten näin saaristokuvasi ja varsinkin kommenttisi I wanna dance with somebody remixeistä ja suupieliin sattuu <3.

Anna F (Ei varmistettu)

Myös Tove Janssonin saaren Porvoon Pellingissä voi vuokrata itselleen :) On muuten aika karu ja kaunis paikka, sijaitsee oman saarimökkini lähellä ja on tullut vierailtua siellä pari kertaa. Saaren omistaa nykyisin Pellingin kotiseutuyhdistys, joka vuokraa sitä välillä yksityishenkilöille...http://veneilijanporvoo.fi/veneily/nahtavyydet/klovharu/. Mökki on alkuperäistilassa, Toven ja Tuulikki Pietilän tavaroilla sisustettu. Siinäpä ensi kesälle vähän erilainen lomapaikka !:)

laurettta (Ei varmistettu)

Ihana tunnelma kuvissa. Hauska kirja myöskin kammarin yöpöydällä, sain sen matkalukemisiksi kun lähdin pienelle reissulle yksin Pariisiin viime keväänä. Kävin elokuvissa (Fading Gigolo oli just tullut ensi-iltaan) pienehkössä teatterissa, mutta harmillisesti en törmännyt teatterin omistajaan :)

Kommentoi