torstai kuvina

Kaikki mitä rakastin

Nelivuotisen blogihistoriani eniten toivottu postaus on varmaankin tällainen päivä elämässä -juttu. Muistin ja jaksoin kerrankin kantaa kameraa koko päivän mukana, joten sitä saa, mitä tilaa...

 

Noin kello 9 herään tähän näkyyn. Ennen kuin luulette minun asuvan jollakin leirillä, niin kerrottakoon että omistan kyllä sängynkin. Se on ruhtinaalliset 80 senttiä leveä, joten poikaystäväni ollessa Tampereella nukumme patjoilla lattialla. Ylellistä. Olo on ihan himppasen hutera, koska edellisenä iltana olen ollut viinitastingissa, jossa on kaadettu astetta anteliaampia lasillisia. Mutta ei auta, ylös on mun noustava ja suihkuun mars.

 

 

Jos minulla koskaan on lapsia tai muita vaikutteilleni alttiita pieniä ihmisiä, aion opettaa heille, miten tärkeää elämässä on hyvät suihkugeelit ja saippuat. Aamu lähtee parhaiten käyntiin jollain ihanan tuoksuisella. Tällä kertaa käytössä L'Occitanen Verbena.

 

 

10.00 Päivän pakollinen (ja ainoa) dataushetki. Tsekkaan sähköpostit enkä juuri muuta.

 

 

Aamupala jää poikkeuksellisesti väliin, koska kaapissa ei ole mitään. Sen sijaan hyppäämme laina-autoon ja lähdemme hakemaan kuvauksiin tarpeellista rojua kierrätyskeskuksesta ja rakennustarvikeliikkeistä.

 

 

12.30 Bingo! Täydellinen sään kuluttama trukkilava löytyy puutavaraliikkeestä. Ahkera avustajani rahtaa sen auton perään. Minä kannustan vieressä.

 

 

13.00 Autossa alkaa olla sen verran nälkäkiukkuinen avustaja, että koen parhaaksi ottaa suunnan kohti keskustan lounastarjontaa.

 

 

 

 

Tiemme käy kauppahalliin, jonka ranskalainen lounasravintola on yksi ehdottomista suosikeistani Tampereella. Tänään tarjolla on naudan ulkofilettä. Se on hyvää, mutta katson silti vähän kadehtien vieressäni istuvan sedän kyyttömakkaraa...

  

 

14.00 Kotona yritän karistaa puutarvikeliike-habitukseni vaihtamalla vaatteet ja sutimalla vähän meikkiä naamaan.

 

 

Käytän vartin laukkujen pakkaamiseen ja toisen vartin siihen, että tönin hereille poikaystävää, joka on minun pakatessani kaikessa hiljaisuudessa hiipinyt ulkovaatteet päällä peiton alle nukkumaan....

 

 

 

Sitten hypätään takaisin trukkilavojen täyttämään autoon ja otetaan suunta kohti Helsinkiä. Autossa kuuntelemme Yle Puhetta, joka on ainoa oikea automatkaradiokanava. Ei mainoksia, ei ärsyttäviä juontajia, ei ärsyttäviä radiohittejä. Puheohjelmien kuuntelun lisäksi käytän automatkan hyödyksi lukemalla valokuvauskirjaa, ja poikaystävä menettää hermonsa vain noin kolme kertaa yrittäessään selittää minulle jotain kameran mekaniikkaan liittyvää juttua.

 

 

15.30 Pikavisiitti vanhempien luokse Vantaalle.

 

 

 

Päivä on tuulinen, ja kuvat sen mukaisia...

 

16.30 Ruoholahdessa, matkalla Bestsellerin showroomille palauttamaan kuvauslainoja.

 

 

17.00 Kyytini jatkaa Kallioon, joten hyppään itse autosta Espalla pois. Kivaa olla pienen tauon jälkeen Helsingissä.

 

 

 

Hyörin vähän aikaa pitkin Aleksanterinkatua, sillä minulla on hieman luppoaikaa ennen kuin...

 

 

 

 

 

... klo 17.30 treffaan ihanaisen Jennan Café Engelissä. Viime näkemästä on aikaa, joten vaihdamme nopeasti kuulumiset alta pois ja keskitymme sen jälkeen siihen, minkä osaamme parhaiten: pohtimaan sitä, mitä tässä elämässä oikeastaan pitäisi tehdä.

 

 

19.00 Café Engelin vessassa juuri ennen kuin suuntaamme Kluuvin kauppakeskuksen avajaisiin. Jenna lisää huulipunaa, minä lähden yhtä homssuisena kuin aikaisemminkin. Kluuvin ovelta löydämme kolme tuttua naamaa, ja kahden hengen seurueestamme tulee viiden hengen seurue.

 

 

19.30. Samppanjalasi kädessä ja hymy herkässä. Yleensä en kovin ahkerasti käy tämäntyyppisissä tilaisuuksissa, mutta koska poikaystäväni on jotenkin mukana Kluuvin kauppahallin suunnittelussa, on tämänkertainen ihan must. Kiertelen liikkeissä ja mietin, kuinka kauan kohteliaissyistä on viivyttävä, jotta on ansainnut tiskillä tarjotun macaronin.

 

 

 

Maistelen kauppahallin herkkuja (parasta on porosalami ja vuohenjuustojäätelö), ihmettelen perunakellaria ja jauhomyllyä sekä salaattien hintatasoa... Silloin tällöin törmään tuttuihin, mutta en ole verkostoitumistuulella - uskon vakaasti, että koko kemujen parhaat tyypit ovat jo seurassani. Ihastun Filippa K:lla puuterinväriseen villapaitaan ja himoitsen Ivana Helsingin valkoista neulemekkoa. En osta mitään. Syön macaronin joka kerta kun sellainen osuu näkökenttääni. Seuraan silmät lautasten kokoisina, kun Torrefazionen pojat keittävät kahvia jollain ihme härvelillä. Jenna juo elämänsä ensimmäisen kokonaisen kahvikupin, joten ilmeisesti ihme härvelillä tulee aika hyvää kahvia.

 

 

22.30 Pari minihampurilaista ja kuplivaa lasia myöhemmin joku ehdottaa kotiinlähtöä - seuraavan aamun kello 8 aamupalaveri mielessäni suostun enemmän kuin mielelläni. Otamme ratikan kohti Helsingin tukikohtaamme, eli pariskunta Issuesin olohuoneen lattiaa.

 

 

 

23.30. Päiväni ensimmäinen näky oli lattialla patjalla dataava mies, ja samaan näkyyn päiväni päätttyy. Hyvää yötä!

 

 

Share

Kommentit

Jemina (Ei varmistettu)

syytän sinua liian suurista odotuksistani elämän suhteen.

www.koemaistaja.fi (Ei varmistettu)

<3 Yle Puhe. Ehdottomasti paras automatkan radiokanava.

www.koemaistaja.fi (Ei varmistettu)

Mihinköhän mun kommentti katosi tuosta yltä... Enivei. <3 Yle Puhe on ehdottomasti paras automatkan radiokanava.

mailis (Ei varmistettu)

ihana postaus näitä lisää!

Kami (Ei varmistettu)

Mahtava kuvatarina, kiitos!

tannttu (Ei varmistettu)

Tosi kiva postaus, minakin toivon lisaa! :)

Magdaleena (Ei varmistettu)

Minä tahdon samanlaisen elämän.

Mipa (Ei varmistettu)

Siis jonkun kodissa on oikeasti valkoiset lakanat! :O

riikka (Ei varmistettu)

Olipas tosi kiva postaus ja aika vauhdikas päivä taisi olla..

Riikka

Vieno (Ei varmistettu)

Hei, mulla on samanlainen meikkipussi! Kiva postaus noin niin kuin muutenkin.

Line (Ei varmistettu)

Valkoiset lakanat on ihanimmat! Mullaki on.

Heevi (Ei varmistettu)

Aika leppoista. :S

lyhyet pituudet (Ei varmistettu)

Ihana postaus!
Tahdon kuitenkin kohdistaa sinuun pientä ärtymystä, tuon sinun ihanan hiusjutun jälkeen. Luettuani postauksesi on pikku hiljaa mieltäni alkanut valloittaa .. lyhyet hiukset!! Minä joka olen ikuisesti niitä yrittänyt lapsuuden polkka-jutun jälkeen niitä kasvattaa ja hoitaa, tasoittanut latvoja, ostanut kalliita latvojen hoitojuttuja. Oi miksi sait nuo lyhyet hiukset näyttämään noin kauniilta? Tänään hairahdin jo katselmaan hiusmalleja kasvomallilleni. Yhyy.

Hanna-Katariina (Ei varmistettu)

Kauniita kuvia, ihana postaus! Oliko mainitsemasi kahvinkeittohärveli sellainen lasinen ja tiimalasimainen asia? Meidän taloudessa on tehty selväksi, ettei elämä jatku ilman sitä.. asiaa. Taisteluni perinteikkään Bialettin puolesta jatkuu.

Vuohenjuustojäätelö?!

www.hannakatariina.com/blog

Lapa (Ei varmistettu)

Moi! Kysymys ei liity millään tavalla postaukseen mutta liitämpä sen silti tänne. Muistaakseni keväällä (?) tuskailit asuntoasioiden kanssa ja postasit siitä tännekin. Kuvina käytit muistaaksi jonkin sisustusblogin kuvia. Vai esiteltiinkö siinä tunnettujen ihmisten koteja, en muista. Mikä nimi tuo blogi oli?

Salla (Ei varmistettu)

Paras postaus, tämmösiä lisää!

vaillaelämää (Ei varmistettu)

"# 07

Minä tahdon samanlaisen elämän.
2011-10-15, 19:23 Magdaleena "
voi, minä myös! Hienoja kuvia, haluan oppia kanssa kuvaamaan :D

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Jemina: ei elämässä kannatakaan olla liian alhaiset odotukset :) **************** Koemaistaja: täysin samaa mieltä. Ainoa oikea valinta! **************** Mailis, Kami & Tanttu: kiva kuulla että tykkäsitte tämänkintyyppisestä postauksesta. Ehkä teen moisen joskus toistekin :) ************** Magdaleena: mä uskon että jokaiselle on sopivin sellainen juuri omannäköinen elämä :) ***************** Mipa: mäkin ostan nykyään vain valkoisia lakanoita, niistä tulee ihanan ylellinen olo! :) *************** Riikka: kiitos, kiva kuulla :) *************** Line: samaa mieltä! ************ Heevi: joo, tällä kertaa ei nyt ollut tuskaa ja kärsimystä, harmi :D ************* Lyhyet pituudet: en voi puhua tietenkään kuin omasta puolestani, mutta mun mielestä tämä hiusten leikkaaminen oli paras päätös, jonka olen hetkeen tehnyt. Suosittelen siis tosiaan pohtimaan sitä mahdollisuutta, jos se yhtään tuntuu kutkuttelevalta :)

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Hanna-Katariina: siinä oli kaksi sellaista pallon muotoista lasijuttua, ja alimmassa taisi kiehua vesi ja jossain oli joku liekkikin...? Selkeä selitys, tiedän :D Ja haha, oikeasti se oli vuohenMAITOjäätelöä, mulla on käynyt pieni ajatusvirhe tuota kirjoittaessa... mutta se itse asiassa kyllä maistui ihan vuohenjuustolta! :) ************* Lapa: uskoisin, että blogi, jota tarkoitat, on The Selby. Kannattaa tsekata, superinspiroiva! ******************* Salla: pidetään mielessä, kiva että tykkäsit! **************** Vaillaelämää: kannattaa kyllä opetella kuvaamaan jos yhtään kiinnostaa, se on huippukivaa ja kiinnostavaa :) Suosittelen aloittamaan ihan perusasioista, kuten valotuksesta ja kameran perustoimintojen perusteellisesta opiskelusta :)

R (Ei varmistettu)

Tuli mieleen kysymys lyhyestä tukastasi, kun siitä kerran oli jo täällä kommenteissa puhe. Eli joudutko laittamaan kovasti tuota lyhyempää mallia? Mitä teet sille normaalisti aamuisin? Itse huomasin lyhyen polkkatukan kanssa, että omassa ohuessa tukassani polkka näytti kivalta vain silloin, kun olin juuri pessyt ja föönannut sen. Ja koska olen mukavuudenhaluinen, pesen tukan mielellään illalla, että aamulla ehtii nukkua, joten tukka oli aina väärään suuntaan vinossa ja lytyssä. Nyt olenkin kasvattanut pitkää tukkaa, kun sen saa helpommin hätänutturoille niinä päivinä, kun ei ehdi sitä juurikaan laittamaan. Mutta koska tämä pitkä tukkakin on näin ohuena aikamoinen liehuletti, mietinkin kumpi nyt sitten olis helpompi? Kummanko tukan sinä olet kokenut helpommaksi?

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

R: minulle lyhyt tukka on ehdottomasti helpompi, koska se on niin paljon helpompi ja nopeampi pestä ja kuivata. Minulla on siis aika paksut hiukset ja pitkien hiusten kuivuminen kesti tunteja, lisäksi ne olivat aina takussa. En oikeastaan tee tälle lyhyellekään tukalle aamuisin mitään, vaan pesen ja annan kuivua itsestään. En yleensä föönaa tukkaa, koska föönaaminen suoristaa hiukseni, jotka luonnostaan menevät vähän kiharalle. Föönaan vain silloin, jos aion suoristaa hiukset (silloin föönaaminen onkin vähän pakko, koska suoristetut hiukset kaipaavat paljon enemmän volyymia kuin kiharat). Kuitenkin nykyään tuo föönaaminenkaan ei tunnu työltä eikä miltään, kun siihen kuluu ehkä se 5 minuuttia entisen 15 minuutin sijaan. Mutta nämä on varmaan niitä juttuja, jotka riippuvat niin paljon hiuslaadusta, että se, mikä pätee jollain, ei välttämättä päde toisella. Tsemppiä sen oman parhaustukan löytämiseen! :)

http://www.lily.fi/palsta/jenna-k (Ei varmistettu)

Bongaa kuvista tyyppi, jolla oli seuraavana päivänä vapaata! (Vinkki: se on se ainoa, jonka kädessä on skumppa/mojito/tms-lasi. Muut joi tietty kahvea)

Toivottavasti viikonloppu oli ihana ja joudut tulemaan taas pian tänne töihin!

piikko (Ei varmistettu)

Huvittavaa huomata, että joku muukin alle 50-vuotias oikeasti kuuntelee Yle puhetta :D

S (Ei varmistettu)

Voisitko kertoa jossakin postauksessa hyviä ja huonoja puolia bloggauksesta? Eikö tunnu pelottavalta, mitä kaikkea tuiki tuntemattomat ihmiset tietävät elämästäsi (tunnistetaanko sua kadulla)? Onko bloggaus muuttanut sua tai ajatteluasi?

Sondi (Ei varmistettu)

Wonderful expalantion of facts available here.

sceqrowz (Ei varmistettu)

2ii493 bjhppbqgvxec

sceqrowz (Ei varmistettu)

2ii493 bjhppbqgvxec

sceqrowz (Ei varmistettu)

2ii493 bjhppbqgvxec

pzeyzgeevc (Ei varmistettu)

7sx4kP mejonwaxilum

Julissa (Ei varmistettu)

None can doubt the veracity of this airctle.

yhdbsh (Ei varmistettu)

Ou7DBe eitwxuwdenpt

yzycoavz (Ei varmistettu)

wLpfqt wnrdpfoolrby

yzycoavz (Ei varmistettu)

wLpfqt wnrdpfoolrby

Kommentoi