Tosi kiva kirja onnellisuudesta (ei sis. meditaatiota tai vihermehua)

Ystävältä lainaamani Gretchen Rubinin The Happiness Project on nököttänyt kirjahyllyssäni ties kuinka kauan. Jotenkin en kamuni kehuista huolimatta osannut tarttua siihen, koska (kuten ehkä muistatte), olen viime aikoina alkanut kyseenalaistaa ajatusta jatkuvasta itsensä kehittämisestä.

Kirjan nimi, onnellisuusprojekti, tuntui viittaavan juuri sellaiseen "onnellinen vaikka hampaat irvessä" -meininkiin. En siis avannut Rubinin kirjaa siitäkään huolimatta, että jopa kirjaguruni, asioihin hyvin fiksusti ja kriittisesti suhtautuva toimituspäällikkö Toivanenkin kehui The Happiness Projectia.

Päätin kuitenkin ottaa kirjan mukaan lomalle, koska leppoisat lomat ovat otollista aikaa lukea onnellisuudesta. Edellisellä aurinkolomallani luin Elizabeth Gilbertin paljon parjatun Eat Pray Loven - ja puuduttavaa Intia-osiota lukuunottamatta tykkäsin kirjasta tosi paljon. Mietin edelleen usein Gilbertin pohdintoja dolce far nientestä, kun huomaan vaikka lounaspöydässä miettiväni, että tässä pitäisi nyt samalla olla jotain tekemistä. Nyt täytyy kuitenkin heti mainita, että The Happiness Project on ihan erilainen kirja kuin Eat Pray Love, vaikka kirjoittajien päämäärä onkin sama.

Toisin kuin Gilbert, joka erosi ja lähti vuodeksi maailmalle etsimään itseään, Rubin halusi "muuttaa elämänsä muuttamatta sitä". Toisin sanoen lisätä onnellisuuttaan vaihtamatta uraa, miestä tai asuinpaikkaa. Toisin kuin Gilbert, Rubin oli alun alkaenkin melkoisen tyytyväinen elämäänsä - hän vain halusi päästä eroon elämää synkistyttävistä asioista, kuten väsymyksestä, nalkuttamisesta, tiuskimisesta, turhasta huolesta, syyllisyydestä. Siispä hän aloitti vuoden mittaisen onnellisuusprojektin, jonka aikana hän kokeili vähän kaikkea kuntosaliharjoittelusta nalkutuskieltoon ja traagisten elämäkertojen lukemiseen.

Kirjassa onnellisuutta lähestytään varsin käytännönläheisestä näkökulmasta (luovu turhasta rojusta, nuku tarpeeksi, syö enemmän vihanneksia, älä ole ilonpilaaja, palkkaa naapurin teini ajamaan nurmikko). Mahtavaa! Tästä kirjasta saa paljon irti sellainenkin, jolle tietoiset läsnäolot ja universumit ja vetovoiman lait ja henkiset kasvut tuntuvat kovin vaikeastiymmärrettäviltä ja -lähestyttäviltä käsitteiltä. Pidin myös siitä, että vaikka Rubin kehittääkin projektissaan nimenomaan itseään, hän kirjoittaa paljon nimenomaan siitä, miten ihmissuhteet sekä se tapa, jolla itse on muiden seurassa, vaikuttaa paitsi omaan, myös muiden onnellisuuteen.

Rubin on lukutoukka ja kompulsiivinen muistiinpanojen kirjoittaja, mikä näkyy kirjassa - se on täynnä filosofien, kirjailijoiden, tiedemiesten ja pari sataa vuotta sitten eläneiden katolisten pyhimysten ajatuksia onnellisuudesta sekä Rubinin pohdintaa niistä. Tämä tekee kirjasta virkistävän poikkeuksen niiden pelkkään kirjailijan omaan horinaan tukeutuvien onnellisuusoppaiden keskellä.

Niin paljon kuin The Happiness Projectista tykkäsinkin, pelkäsin koko ajan, että no niin, kohta tulee se kohta kun se sanoo, että kaiken avain oli kuitenkin henkistymisessä ja meditoinnissa. Voitte siis kuvitella hihkaisuni kun yhdessä luvussa Rubin yrittää meditointia, mutta toteaa, että se nyt vain ei ole kaikkia varten. Meillä kaikilla on siis toivoa.

Yksi kaverini aina nauraa naisille, jotka saavat oivalluksia lukiessaan Coelhoa tai elämäntaidon oppaita tai mitä ikinä, mutta siitäkin huolimatta joudun nyt sanomaan, että itselleni The Happiness Project oli yhtä oivallusten sarjatulta. Välillä oivallukset olivat innostavia, välillä suorastaan kauhistuttavia. (Tommonenko mäkin oon? Kyllä! Voi ei!)

Tätä kirjaa uskallan suositella kaikille kroonisille murjottajille ja niillekin, joita kaikki tämäntyylinen kirjallisuus yleensä ärsyttää. Kirja on kirjoitettu todella maanläheiseen tyyliin, hauskasti ja viihdyttävästi, eikä siinä kehoteta ketään tekemään hengitysharjoituksia, lähtemään hiljaiseen retriittiin tai juomaan vihermehua (paitsi jos haluat - Rubin itse juo light-kolaa ja treenaa punttiksella, mutta muistuttaa koko kirjan läpi, että eri asiat sopivat eri ihmisille). Ja toisaalta suosittelen tätä ehdottomasti myös niille perusonnellisille ihmisille, joiden elämässä kaikki on hyvin.

(PS. Tätä juttua kirjoittaessani tietokoneeni on tiltannut kolme kertaa. Normitilanteessa olisin jo saanut yhtä monta raivaria, mutta koska The Happiness Project on tuoreessa muistissani, huomaankin yhtäkkiä ajattelevani, että toisin kuin ennen luulin, raivoaminen ei itse asiassa helpota vaan kasvattaa ärsytykseni tietokoneeseen satakertaiseksi. Sen sijaan päästän siis suustani yhden hyvin harkitun perkeleen ja sitten menen juomaan vettä siksi aikaa, kun kone miettii. Liian monta Eeva vs. elektroniikka -raivaria todistanut poikaystävä ei takuulla usko tätä.)

(PPS. Sori Pinja, sun kirja on ihan käpristynyt aurinkorasvasta ja merivedestä.)

(PPS. Sori Hanna, ylläoleva pätee sun espadrilloihin myös.)

Share

Kommentit

moo_na

Voi, että olipa kiva postaus! Mainoksen uhrina, pitääpä ehkä kyseinen kirja lukaista :)

S @ Ladies Who Brunch (Ei varmistettu) http://lwbrunch.blogspot.fi

Mielenkiintoista! Itsekin inhoan kaiken maailman self help -oppaita, eikä meditoiminen Intiassa tai ayurvedinen ruokavalio herätä minussa minkäänlaista innostusta. Mutta tämän kirjan voisin lukea!

S @ Ladies Who Brunch
http://lwbrunch.blogspot.fi

Sini / Nautiskellen (Ei varmistettu) http://nautiskellen.blogspot.com

Hmm, kuulostaa mielenkiintoiselta, pitää lainata kirjastosta! Olen jo jonkin aikaa lukenut Sara K:n blogia, jossa käsitellään vähän samanlaisia juttuja (onnellisuutta jne), ja tykkään siitä kovasti, suosittelen tsekkaamaan! :)

Tuulee tuulee

Ääääää ei tietoista läsnäoloa voi niputtaa samaan jonkun vetovoiman lakien sun muun kanssa! Tietoinen läsnäolokin on fiksujen ihmisten järkihommaa, sitä et kun sä oot suihkussa niin sä kans oot suihkussa tai kun sä syöt banaanin ni sä vittu syöt banaanin niin että maistatkin siitä jotain etkä niin et mieli harhailee jo huomisen deadlineissa. Pieniä konkreettisia hyvinvointiin vaikuttavia asioita sekin! Nii! :D Muuten kuulostaa kyl oikein hyvältä - oon tainnut lukea tuon naisen blogia joskus, täytyypä ottaa kirja silmäiltäväksi!

Emma2 (Ei varmistettu) http://ankkuripaikka.blogspot.com

Kuulosta todella mielenkiintoiselta! Itse en myöskään perusta kaikenmaailman meditointi harjoituksista ja muusta "huuhaasta". Olen viime aikoina pyrkinyt juuri tekemään elämästäni onnellisempaa suhtautumalla asioihin positiivisemmin. Pitää ehkä lukaista tuo kirja, niin saan ehkä vielä uusia vinkkejä. :)

Hosuli
Hömppäblogi

Tuo kirjahan kuulostaa just mun jutulta. Tuommoisia asenneasioita oon yrittänytkin harjoitella. Kiitos vinkistä! Kirjastoon tai kirjakauppaan on mentävä.

Eeva Kolu

Am, en mää missään vaiheessa sanonut, että nuo luettelemani asiat eivät olisi fiksujen ihmisten hommaa :) Ja siis viittasin tuossa käsitteiden nimiin, en niiden sisältöön. "Hyväksyvä tietoinen läsnäolo" on sanayhdistelmänä sellainen, että varmana pelottaa monet pois, vaikka kyse on oikeastaan aika simppelistä jutusta. Rubinin kirjassa mindfulnessistakin puhutaan kivan arkisesti ja helpostilähestyttävästi. (PS. pisteitä sanan "vittu" käyttämisestä tietoisen läsnäolon konseptin kuvailussa :D)

Muille, kiva jos tätä kautta löydätte kirjan ja vielä kivempi, jos tykkäätte siitä!

Olisi kiva kuulla, jos joku jo kirjan lukenut on tehnyt oman happiness projectin!

Vierailija (Ei varmistettu)

Onkohan tästä tulossa suomennettua versiota? Olisi kiva suositella niillekin, joilta ei englanti taivu niin sujuvasti. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Joo englannin kielistä opusta en kyllä varmasti ala siristelemään. Ymmärrän puolet asioista ihN väärin kuitenkin. :D

(Ei varmistettu)

Kiitos Eeva tästä vinkistä! Mä just varasin kirjastosta suomenkielisen version! "Onnellisuusprojekti" :)

Eeva Kolu

Kiitos vikalle Vierailijalle tiedosta, en ollut kuullutkaan, että tästä on tullut suomennos!

Eeva Kolu

(Hiukan tosin jänskää, onnistuuko Gretchenin kiva ja rento kirjoitustyyli välittymään käännökseen, vai meneekö ihan makeiluksi ja lässyttämiseksi. Mut semmost se aina on!)

Elsis
In The Mood For Run

Kiitos tästä: olen hypistellyt kirjaa Akateemisessa, mutten ole ollut varma, kannattaako satsata. Ja nimenomaan siksi, kun välillä tuon kategorian teokset ovat niin huuhaata. Tämän analyysin jälkeen uskallan ostaa.

Vierailija/Eeru (Ei varmistettu) http://cheaphonesty.blogspot.fi/

Mun varmaan tarvisi lukaista tuo kirja kun tässä juuri havahduin siihen, että murjotan kolmatta päivää putkeen :-( ilman mitään sen suurempaa syytä...

hanko (Ei varmistettu)

Tämän viikon lukuisten enemmän tai vähemmän pienten vastoinkäymisten ja angstailujen jälkeen tää saattais olla just sitä, mitä kaipaan. Kiitos vinkistä. :)

Katje (Ei varmistettu) http://sixribbons.blogspot.nl/

Aloitin kylla kirjan, mutta en jostain syysta paassyt koskaan loppuun asti. Loysin kylla monta hyvaa vinkkia, mutta nyt voisin etsia kirjan kasiini taas, kiitos muistutuksesta!

Gedomino (Ei varmistettu)

"Jos vain luopuisimme yrityksestä olla onnellisia, meillä voisi olla aika mukavaa" -Edith Wharton.

Näin olen aina elänyt enkä ole koskaan tuntenut tarvetta lukea tällaisia kirjoja. Mulle riittää, että olen tyytyväinen, vaikka onhan se tylsää kun pitäisi koko ajan hehkuttaa onnellisuutta ja samalla tuomita valittajat/murjottajat/onnettomat.

FFFifi
Fitness Führer

Minäkin olen tosi kyllästynyt jatkuvan itsensä kehittämisen paineeseen. Mutta kirjaan aion tarttua, siitä tuli mieleen A.J. Jacobsin projektit elää vuosi Raamatun ohjeiden mukaan (Raamatullinen vuosi) ja kaksi vuotta niin terveellisesti kuin mahdollista (Kunnon mies) sekä lukea tietosanakirja alusta loppuun (The Know-It-All). Kirjoitin ko. kirjoista täällä.

Myös Elizabeth Gilbertin Kuinka päädyin naimisiin on oikein hyvä, kannattaa lukea jos EPL:sta tykkäsi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Luin itse vähän aikaa sitten Oliver Burkemanin The Antidoten jonka kansitekstin slogan on "happiness for people who hate positive thinking". Suosittelen lukemaan, sain itse aika monta Oivallusta siitä. The Guardianin sivuilta löytyy pieni maistiainen joka antaa aika hyvän kuvan kirjasta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Parasta mitä kirjalle voi tapahtua ;) Nauti!

-Pinja

Eeva Kolu

Kiitos kommenteista taas kaikille!

Gedomino, "vaikka onhan se tylsää kun pitäisi koko ajan hehkuttaa onnellisuutta ja samalla tuomita valittajat/murjottajat/onnettomat." Joten päätit sitten itse tuomita kaikki tän tyyppiset kirjat ja niiden lukijat ;)

FFFifi, ai kauheeta, kuulostaa aika extremeltä! Täytyy kuitenkin ehkä tutustua :) Aloitin tuon Gilbertin toisenkin kirjan joskus, mutta en oikein päässyt siinä eteeenpäin. Ehkä aihe ei vain ollut itselleni riittävän kiinnostava tuolloin, nyt asuntolainaisena aikuisena voisi kokeilla lukea uudestaan :D

Vierailija 21:44, kiitos vinkistä, koetan tutustua!

Pinja, pus!

omppupomppu (Ei varmistettu)

Pakkohan tämä kirja oli jo käydä hakemassa ja ainakin alku vaikuttaa lupaavalta. :)

Kommentoi