Tuli Kokko, ei pitänyt lakko

Ladataan...

Neljän viikon takainen vatsahommeli on pistänyt elämäni monella tavalla uusiksi. Ensinnäkin tajusin että nyt pitää stressata vähemmän ja nukkua enemmän. Sen myötä elämääni ovat tulleet esimerkiksi säännölliset päiväkävelyt ja ruusunjuuriuute (mahtikamaa!).

Ja toisekseen juon nykyään tosi vähän viiniä enkä ollenkaan kokista, ja ryystän teetä enkä geeteetä. Intialaisessa ravintolassa joudun tilaamaan kanan korma-kastikkeella. Jos et ole koskaan syönyt korma-kanaa, kuvailenpa sinulle nyt, miltä se maistuu: ei miltään. 

Mutta ylivoimaisesti isoin ja vaikein asia oli se, että jouduin lopettamaan kahvin juomisen.

Kahvitipatonta jatkui kuuliaisesti 24 päivää, kunnes kohtasin voittajani. Sen nimi oli Café Kokko ja se avautui juuri Helsingin Katajanokalle.

Café Kokon takana on aiemmin Johan&Nyströmin tiskin takaa tuttu Pasi Kokko, ja Johan&Nyströmistä tuttua on moni muukin - astiat, raakakakut ja paikan henki.

Kävelin paikasta ohi ja ajattelin, että piipahdan vain kurkkaamaan miltä siellä näyttää. Viisi minuuttia myöhemmin istuin pöydässä edessäni cappuccino ja ajattelin, että jos sitä nyt yhden...

Jos olet kahvinjuoja, joka on joskus joutunut olemaan pitkiä aikoja ilman kahvia, minun ei tarvitse kuvailla miten hyvältä eka cappuccino melkein kuukauteen maistui. Jos taas et ole, joudut kuvittelemaan, koska en osaa, siis kuvailla.

Tai no, sanotaan että teki mieli mennä huutamaan viereiseen pöytään että KAI TE MUISTATTE ARVOSTAA TÄTÄ, TAJUATTEHAN TE NYT MITEN ONNEKKAITA OLETTE, TAJUATTEHAN?!

Lääkekuurini loppuu huomenna ja kysyin jo lääkäriltä, saanko enää koskaan juoda kahvia. Kuulemma saan, vähän, kuulostellen. 

Olen tehnyt kahvinjuontistrategian: lopetan päivittäisen kahvinjuonnin, mutta juon kahvia silloin tällöin, kun käyn paikoissa, joista saa tosi hyvää kahvia. Café Kokko on yksi niistä.

Joku muuten kyseli juuri kommenttiboksissa, mikä on se halpa mutta oikeasti hyvä kahvila, jonka olen joskus maininnut blogissa. Luulen, että kyseessä on ehkä Kaffecentralen, jolla on Helsingissä useampikin toimipiste. Se on enemmän italialaistyyppinen pystybaari kuin kahvila (ruokaa ei ole, eikä juuri istumapaikkojakaan). Nappasin Korkeavuorenkadun pisteestä usein aamukahvin mukaan entisessä elämässäni aamukahvinjuojana.

Tosin seuraavan kerran kun uskallan juoda aamukahvia aion hakea sen Kaffa Roasterysta, koska Sara kehui sitä kaupungin tai ainakin kaupunginosan parhaaksi. 

Mutta! Seuraavan kahvini juon ehkä maailman rakkaimmassa kahvilassa, Café Artissa, sillä päätin juuri hetken mielijohteesta siirtää etätoimistoni Aurajoen rannalle. Terkkuja junasta, junaverkko toimii!

Café Kokko / Kanavaranta 7 B, 2. kerros, Helsinki

Share

Kommentit

Eeva Kolu

Pikaista paranemista! 

TurunPiia (Ei varmistettu)

Kormasta on pakko olla jyrkästi eri mieltä. Se maistuu ihanalta, lempeältä, eksoottiselta ja samaan aikaan turvalliselta <3.

Toivottavasti tulet pian kuntoon!
Piia

fia.j (Ei varmistettu)

Minä en koskaan ole oppinut teenjuojaksi, vaikka sitä on ihan kiva siemailla kipeänä ja mummolassa. Silloinkin ajattelen että "Tämä ei ole kahvia". :D

Oranssinen

Kohtalotoveri kahvisäännöstelyssä nuuskuttaa nenäänsä tuoksuja ja nieleskelee.

Itse jouduin luopumaan päivittäisistä kahvinautinnoista (jne.) jo viime kesänä ja kyllähän se vaati aikansa totuttelua. Varsinkin kun myös mies rakastaa hyvää kahvia ja kotikaupungissa on vielä jumalaisen herkullisia kahveja myyvä pieni kahvi-/teekauppa. Meillä siis tuoksuu milloin minkäkinmoinen jauhatus keitettynä milloin pressopannulla, milloin mutteripannulla. Itsejauhetuista pavuista keittää herra suodatikahvinsakin saatikka perinteiset pannukahvit.

Kärsin nykyään nauttia pari kuppia kahvia viikossa - jos en tee sitä joka viikko. Mutta kesäillan kahvinautintoa katukahvilassa ei enää kultaa parin sentin Limoncello, sitä ei vatsa suostu vastaanottamaan.

 

IdLe (Ei varmistettu)

Mä koitan sinnitellä kovasti etten joudu koskaan samaan tilanteeseen. Yleensä stressin pyörteissä ja hurjan viikonlopun aikana alkaa vatsa reagoida eikä siinä vaiheessa edes valkovenäläisiin siirtyminen enää yleensä auta. Onko tuo vatsahaavaa vai mitä? Voiko olla että jollei nyt ala löysätä niin jossain kohtaa tulee toppi ja olen kuin olenkin samassa tilanteessa vai voiko horjua läpi elämän reunalla? Paheneeko asiat siis vanhetessa myös tässä asiassa?

Eeva Kolu

En ole lääkäri, mutta sen verran tiedän, että ihmistä ei ole suunniteltu jatkuvan stressin alla elämiseen vaan luontaisesti sinällään hyödyllisen stressireaktion jälkeen kuuluisi aina palautua. Jos stressi on jatkuvaa ja pitkäkestoista, jossain vaiheessa kroppa, pää tai todennäköisesti molemmat prakaavat. Eli ei, en usko että elämän läpi voi horjua reunalla :) Ja miksi toisaalta haluaisikaan? Suosittelen siis, että hölläät tahtia hyvän sään aikana, voi kunpa olisin itsekin tajunnut jo aiemmin - kroppa kyllä kertoo, sitä kannattaa oikeasti kuunnella. Parempaa vointia!

hako (Ei varmistettu)

Tsemppiä paranemiseen ja ex-vatsahaavaisen kanssa seurustelevana vinkki: watsakahvi. On kuulemma paljon lempeempää mahalle kuin tavallinen sumppi. :)

karoliiiiiiiiiiiina (Ei varmistettu)

<3 kanakorma <3

vaiva (Ei varmistettu)

Olen suuri vain hyvän kahvin ja sillontällön juomisen ylistäjä! Mun työpaikalla kun on NIIN PAHAA KAHVIA, hämmentävästi väheni juominen ja nykyään juon kahvia ehkä pari kertaa viikossa. Onnellisena sillon maksan Artin kahvien hinnan. Myös kahvittoman elämäni aikana oon oppinut rakastumaan chailatteihin ja aavikkokerma roibokseen. Ohalala. Kyllä se siitä. Kahvistakin tulee upeaa luksusta juomista vähentämällä.

Eeva Kolu

Sepä se onkin vaikeaa, kun se päivittäinen kahvihetkikin tuntui aina mielettömältä luksukselta ja etuoikeudelta siitä huolimatta, että join kahvia päivittäin. Mutta eikös ole tosiaan hullua, miten paljon työpaikoilla juodaan ihan kamalaa kahvia! Sinänsä tämä tilanne tuli siunauksena, loppui se turhan sumpin ryystäminen :)

I May Say (Ei varmistettu)

Mä en ole kahvinjuoja, ellei lasketa sitä sun uuden elämän kahvinjuontistrategian mukaista kahvinjuonti: ainoastaan laadukasta kahvia, mukavassa ympäristössä. Silloin minäkin tykkään kahvista! Ja Pasin kahvila on ihana!
Hyvää Turkuilua!

Petra__ (Ei varmistettu) http://www.pingurun.com

Voi ei apua. Otan osaa! Jos alat superzeniksi epästressaajaksi ja syöt vaan biodynaamista fennovegaani-raakaruokaa, joogaat joka aamu kuudelta, teet vapaaehtoistyötä ja ajattelet vaan hyviä ajatuksia, niin ehkä sun maha sitten kestää kahvia joka päivä. Joka tapauksessa, voimia tähän raskaaseen aikaan <3

Eeva Kolu

Mulle tuli hirveä stressi ajatuksesta, että alan "superzeniksi epästressaajaksi ja syöt vaan biodynaamista fennovegaani-raakaruokaa, joogaat joka aamu kuudelta, teet vapaaehtoistyötä ja ajattelet vaan hyviä ajatuksia" :D :D :D 

linn (Ei varmistettu)

Oi,tiedän niin tunteen! Yksi piinaavimmista muistoistani on,kun samaiseen mahahommeliin sairastuttuani pääsin pitkästä aikaa Turkuun ja Arttiin, ja (kiitos lääkärille kuuliaisen herraseuran) jouduin tilaamaan vain Baristan kaakaon,kun tarjoolla olisi ollut myös MM-baristan valmistamaa cappuccinoa.. (ei se kaakaokaan pahaa ollut,mutta aika laiha lohtu Joonan valmistamiin kahveihin verrattuna!)

Eeva Kolu

Mä oon kanssa joskus mielenhäiriössä tilannut sen kaakaon ja koko ajan sitä ryystäessäni mietin, että tämä ei ole cappuccino...

MerjaK (Ei varmistettu)

Kiitos ihanasta blogistasi. Cappuccino näyttääkin ihanalta! Mitä kirjaa luet, yritin päätellä takakannen pienestä palasta joka näkyy, ei onnistunut...

Eeva Kolu

Heippa, tuo on sellainen kirja kuin Finding Your Element. En oikein osaa vielä sanoa onko se hyvä vai ei :)

Kunpa mulla rajoittuisi närästys ja vatsaoireet vain kahviin, mutta ei - mm. omena, raaka porkkana, rasvainen / mausteinen ruoka, alkoholi, vuorotyö ja stressin ollessa päällä myös tumma suklaa ja kaakao aiheuttavat poltetta. Yleensä sellaisen tasaisen perusarjen ollessa vallallaan siedän kaikkia em. asioita hieman paremmin satunnaisen Rennien kera, mutta stressatessa pitää aloittaa happosalpaajakuuri. Kahvi kuuluu mullakin vain satunnaisiin herkkuhetkiin ja yövuoroon. Lohdun sana: ongelma ei ole niin harvinainen miltä vaikuttaa, eikä etenkään nuorten naisten keskuudessa. :) Naisilla tuppaa ilmeisesti tahti kiihtymään vähän liikaa opiskelun, töiden ja kodin kanssa, varsinkin jos omaa hieman perfektionistin ja ylianalyytikon piirteitä, kuten minä. Itse en näe happosalpaajakuurin aloitustakaan mitenkään lannistavana - järkyttävän poltteen ja kivun alkaessa helpotus on tärkeintä. Sitä paitsi, pakkohan asiaa on hoitaa, ettei pääse kärjistymään. :) Ihmiset reagoi stressiin eri tavalla, oma tapani on valitettavan somaattinen ja konkreettinen.

Ps. Pääpointti unohtui, eli I feel you ja tsemppiä! Kun pääpiirteittäin pitää ruokavaliotansa vatsaystävällisenä, voi hyvin mielin (ja vatsoin) juoda välillä hyvän cappuccinonkin! :)

Petra2 (Ei varmistettu) http://suolistovammaiset.blogspot.fi

Mä vietin alkukeväästä 8 viikkoa ilman kahvia, koska juuri diagnosoitu suolistosairaus ja lääkekuuri. Se ensimmäinen kahvi tuon kahdeksan viikon jälkeen... ei pysty sanoin kuvailemaan. Ai että. Taivas aukesi ja enkelikuorot lauloi. Niin että ymmärrän tuskasi!

Oli muuten pakko keittää kahvit tämän postauksen lukemisen jälkeen.

Eeva Kolu

:) Nauti! 

Eiksjoo
(pikkuseikkoja)

Tiedän hyvin, miltä cappuccino kuukauden jälkeen maistuu - aivan unelmalta =) Olen jo pitkään joutunut toteuttamaan samanlaista strategiaa eli nautin about kerran viikossa kunnon kahvin jossain laatupaikassa, kun kerta harmillinen vatsani ei kahvia päivittäin kestä. No ainakin osaan ihan oikeasti iloita pienistä asioista tätä kautta!

Minnielle (Ei varmistettu) http://minnielle.blogspot.fi

Minä lopetin myös kahvin juomisen vajaa vuosi sitten ihan kokeillakseni, voisiko vatsani paremmin ilman. Sen lisäksi, että masu tykkäsi, huomasin odottamattomana sivuvaikutuksena myös, että nukuin paljon paremmin. Se oli varsin yllättävää, sillä en ennenkään juonut kuin aamulla mukillisen kahvia enkä muuten yhtään. Nykyään saatan silloin tällöin juoda kahvia, juurikin jos esimerkiksi jossain kahvilassa on erityisen hyvää sellaista, mutta muuten juon lähinnä teetä. Voin kaikin puolin paremmin näin, joten en oikeastaan kaipaa kahvia.

[tbd]

Itsekin yritän vähentään kahvinjuontia. Kaverini kanssa pohdittiin, että jos sitä joisi vain silloin tällöin kahviloissa (ei enää kerran viikossa vanhentuvaa maitoa kun ei sitä muuten juo!) ja joisi vain hyvää kahvia, ei mitään Juhlakökköä. Töissä "joudun" kuitenkin litkimään juhlamokkaa, muuten pyrin vain hyviin kahveihin, hyvien ihmisten tai kirjojen seurassa.

Eeva Kolu

Kiitos kaikille kommenteista, korman- ja kahvinrakastajat! :) xx

paula s (Ei varmistettu)

Ihana löytää kohtalotoveri ja sanoa, että mä täysin ymmärrän sun tunteen siitä kun kahvi riistetään tai yritetään riistää elämästä, se on kamalaa.. Mä olen taistellut vatsan kanssa vuodesta 2007 kun lopetin opiskelun ja aloitin työt. Mä rakastastan kahvia ja luulen että vain toinen kahvin rakastaja voi ymmärtää miten hienoa ja voimaa antavaa elämässä on päivittäinen kahvihetki... Nyt olen löytänyt elämääni nescafen cappuccinon ( kun Watsakahvit ja muut on kokeiltu, ei toimi, kuten ei monet ruoka-aineetkaan). Ennen kutsuin niitä nescafelitkuja kurakahveiksi, mutta niitä voi tuunata, lisää maitoliraus ja vähän tavallista nescafejauhetta mukaan ja yllätten siihen on tottunut. Kokeile! Nykyään suodatinkahvi maistuu jo pahalta. Kunnon jauhetut pavut ja siitä tehty espresso, sitä ei kyllä voita mikään - juhlahetkiin

Vierailija (Ei varmistettu)

Jee, tuuletan täällä niin onnellisena, en tietenkään sairautesi takia vaan siksi, että palailet Turkuun, toivottavasti jatkossa pysyvästi. Helsinki ei vaan sovi kaikille, toteaa hän, jolle 3 vuotta Helsinkiä oli kylliksi ja joka palasi Aurajoen rannoille, rakkaaseen kotikaupunkiin. Kaikkea hyvää ja nauti kesästä! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Heh, ei kai nyt lyhyt reissu Turkuun tarkoita paluuta sinne, tai sitä ettei Helsinki sopisi Eevalle :)

Vierailija (Ei varmistettu)

No ei niin. :) Tulkitsin vain konttorin siirtämisen pitemmäksi projektiksi. :) Mielestäni blogiin on tullut tummia sävyjä Helsinkiin muuton jälkeen ja mietin vain, että olisiko Eeva onnellisempi Turussa? Turusta muutetaan sankoin joukoin Helsinkiin, sillä siellä on paremmat työmahdollisuudet, mutta eläminen toisaalta on niin jumalattoman kallista, että turkulaisen on vaikea käsittää vuokria ja asuntojen hintoja. Hiljaa mielessäni toivon, että Eeva muuttaisi takaisin Turkuun, jossa hän selkeästi viihtyy. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen jo 30 min. suunnitellut koneen sulkemista, mutta nyt on vielä kommentoitava. Ensinnäkin saat sympatiani sisko. Voin varmaankin samaistua töyssyihisi tielläsi, sillä olen itse sairastanut nyt n. puolitoista vuotta, kolmea eri vaivaa, kaikki aika kinkkisiä. Opetellut paljon kärsivällisyyttä, uskoa, luottamusta...
Yksi vaiva liittyy suolistoon ja toinen vatsaan. Kahvia ei kukaan ole suoranaisesti kieltänyt multa, mutta tunsin kauan huonoa omatuntoa sen juonnista, sillä olen aina epäillyt, ettei se sovi minulle. Ensinnäkin mulla on aina ollut herkkä vatsa. Kahvi aiheuttaa yleensä automaattisen vessakäynnin. Ja kun terveys on kyseessä, ni pakkohan siitä oli luopua, ja kun syy oli painava, niin ei se nyt niin vaikeaa ollut. Mutta. Se palasi ajatuksiini. Päivän tylsinä hetkinä, tai hetkinä kun ei ole aterian aika, mutta kaipaisi jotain. Nyt olen alkanut taas ottamaan tosi pienen määrän, paljolla maidolla säästääkseni mahaa. Hyvä uutinen on, että olen huomannut, että pieni määrä ajaa saman asian kuin vähän isompikin. Mutta huono omatunto palasi myös. Parempi varmasti olisi, etten joisi yhtään. Mutta kun mä haluun mun huumeen :)! On se vaan niin kätevä päivän piristäjä...

Siiriviiri (Ei varmistettu)

Tee on hyvää! Ei se ole kahvia, semmoista "bensaa suoniin" (Pirkko Arstilan sanoin), vaan virkistystä, joka hiipii pikku hiljaa, samalla rauhoittaen mieltä.

Kaikille vatsahuolisille neuvoisin kokeilemaan paleo-ruokavaliota: http://www.helsinkipaleo.com/aloita-tasta/ . On todella kokeilemisen väärti. Paitsi että se parantaa vatsan, se antaa lisää energiaa muutenkin ja hyvää oloa. Eikä vaadi mitään ekstriimiä hihhuli-raakaruokameininkiä.

Workingonit
McINFJ

Mä tiedän miltä susta tuntuu! Itsehän jouduin lopettaa sairauteni takia mm. kahvin juonnin ja vuoteen en ole kahvia juonut. Kannattaa lisätä emäksisiä ruoka-aineita ruokavalioon ja välttää happamoittavia. Kannattaa tutustua Four Sigma Foodsin instant pikajauheisiin. Sinulle suosittelen erityisesti Reishiä, se alentaa kortisolia tehokkaasti. Paljon voimia, uskon että vatsahaavasi paranee kokonaan ja pääset vielä nauttimaan kahveja!

sylvi taimi

kuten yllä, voin itsekin suositella lämpimästi four sigman juomauutteita, pakuri on kuulemma erityisen hyvää vatsahaavaisille, mutta mun mielestä shiitake on niistä eniten 'kahvimaista' eli ei niin makeaa. itsellä on kahvittomuuteen syynä kofeiiniyliherkkyys, mutta rakastan kahvia ja kerran, pari vuodessa sorrun kuukausien unettomuuskierteen uhallakin kupilliseen oikein hyvää, vahvaa, tummaa espressoa... mmm. muuten tyydyn pihistämään muiden sumpeista hyvät tuoksut, mikä ei tietenkään ole läheskään sama. lohduttaudun sillä, että pahe on seksikkäämpää, kuin tapa.

Kommentoi

Ladataan...