On tuolla tuhannet maailmat, ja yksi niistä meidän on

Oi maailmankaikkeus, sinä huumorintajuinen paskiainen. Juuri kun julistin että tästedes aion olla nainen, jolla on aikaa, pukkasit kalenteriini menoja allekkain, sivuttain ja päällekkäin.

Viime viikot ovat olleet poikkeuksellisen kiireisiä. Nakutan ratikassa sähköposteja, juoksen pää kolmantena jalkana ympäri kaupunkia ja pidän kadunkulmissa puhelinpalavereita.

Mutta tällä kertaa tämä on hyvää kiirettä. Innostavaa, ei ahdistavaa. Ja jotain stressi-Kolun henkisestä kasvusta kertoo, että löydän kiireestä huolimatta nykyään kalenteristani tilaa urheilulle ja nukkumiselle ja ystäville. Ymmärrän nykyään omat rajani ja tajuan, mitä tarvitaan, jotta oikeasti jaksaa.

(Tosin tämä makeanhimo! Ilmestyy aina tyhjästä käsi kädessä stressin kanssa. Vielä kun joku kertoisi, millä vinkuintialaisella zen-meditaatiolla siitä pääsee eroon niin arvosanani stressinhallinnassa alkaisi hipoa kiitettävää.) 


Tänään mietin ratikkapysäkiltä kotiin päin kävellessäni että maailma, kosmos, jumala, buddha, joulupukki, hohoi! Kuka ikinä siellä kuunteleekaan, anna mulle merkki.

Anna merkki, että olen menossa oikeaan suuntaan. (Siis elämässäni. Surullisenkuuluisasta suuntavaistostani - tai pikemminkin sen puutteesta - huolimatta olen kahdeksassa kuukaudessa oppinut kävelemään ratikkapysäkiltä kotiin. Useimmiten...)

Ja kotiovea avatessani päässäni alkoi ihan yhtäkkiä soida se Vicky Rostin euroviisu. Ekaa kertaa tajusin sen UPEUDEN. Oletteko ikinä ajatelleet?

kun sata aurinkoo meille paistaa,
ja laiva valmis on nousemaan

minä turvaan vien tämän rakkauden,
ja me löydämme uuden maan

Siinä se oli, merkki suoraan jos nyt ei jumalalta niin Virve Rostilta. 

Nyt pitää takoa, touhottaa ja vouhottaa, jotta pian laiva on valmis nousemaan. Ja on luotettava siihen, että kun on tarpeeksi touhotettu ja vouhotettu, voi asettua mukavaan asentoon laivan kannelle ja tilata rinkin.

Pitää vain muistaa korkea suojakerroin - sinne laivan kannelle paistaa sentään sata aurinkoa.

Share

Kommentit

Kristaliina
Puutalobaby

Mä oon aina tykännyt noista sanoista! Kröhöm ja koko biisistä :)

Sonjasofia (Ei varmistettu)

Tässä on itsekin jos jonkinmoista merkkiä tullut odoteltua milloin mistäkin suunnasta, mutta Vickyä en ollut vielä tajunnut! Mahtavaa, kiitos :)
Ja kuten Krista yllä, tää biisi on ollut munkin lemppareita lähes aina. Kolmisenkymmentä vuotta sitten lauloin sitä "minä turvaan viel tämän rakkauden", mutten tähän päivään mennessä ole keksinyt miten se rakkaus turvataan :)

Kristaliina
Puutalobaby

PS. Voihan korvamato sentään. Täällä sitä lauletaan. Joel kommentoi, että "oho, scifi-teemainen post-apokalyptinen iskelmä."

Ajattelin pitää kiinni tuosta hyvä kiire -ilmaisusta. Juuri nyt kun musta kalenteri täyttyy värikoodatuista menoista ja hype on korkealla, iskee Helsingin ylle sade, joka laukaisi laiskan melankolian. On ilmeisesti teetauon paikka, jonka jälkeen innostus hiipii väistämättä ja puolihuomaamatta takaisin. Ihanaa tiistai-iltaa, Eeva!

Sata Salamaa! Yksi suosikkimuistojani on, legendaarisessa Herculeksessa, tanssilattialla hyppiminen ja kertsin laulaminen about sadan muun tyypin kanssa. Oih. Ja sitten siitä vuosien päästä tuli se aika, kun pakkasin kimpsuni, astuin laivaan ja vilkutin kannelta rakkaalle Helsingille moikka. (harmittavasti se oli sellainen rahtilaiva, jossa ei tarjoilla drinkkejä kannella. Onneksi muutin viinitilojen viereen :D) Kippis Eeva!

eviela
NOT A Wonderland

Kiireitä on totta tosiaan erilaisia. Itsekin olen välillä todella kiireinen, mutta toisenlaisista nousee stressitasot yli taivaan ja toisista jopa nauttii.

Jos saat/ löydät parannuskeinon tuohon stressin tuomaan makeanhimoon, saa vinkata! ;)

kao kao
Kao Kao

Mun makeanhimo väheni (ei loppunut) kun olin keväällä herkkulakossa muutaman kuukauden. Dieetillisesti lakko ei ollut kovin toimiva (puputettiin kaikkea muuta kun karkkia ja pullaa ei saanut, et paino ennemmin nousi). Mut sen aikana jo maustetut jogurtit sun muut alkoi maistua ihan sikamakealle ja nyt riittää pienempikin määrä herkkua (ja harvemmin) makeanhimoon. 

En tiedä toimisiko sulla.

Testi toimitettiin kliinisessä toimistoympäristössä ja sen aikana vahingoitettiin pullahiiriä. Pullahiiret oppivat olemaan syömättä pullaa joka päivä.

Mh (Ei varmistettu)

Valitettavasti se makeanhimo talttuu sillä ettei syö makeaa. Sitten sitä ei tee mieli. Tylsää.

I May Say (Ei varmistettu)

Hassua, nukuin yöni levottomasti stressin takia ja nyt luen tätä. Sata salamaa ei nyt auta tähän kiireeseen, ainoastaan töiden purkaminen sieltä kiireemmästä vähemmän kiireempään auttaa nyt. Viime viikonlopun naistenreissu on enää kaunis muisto.
Makeanhimon taltuttamiseksi suosittelen totaalikieltäytymisen 1-2 kuukaudeksi. Sitten sitä ei enää himoitse. Ota vaikka lakko jouluun saakka, saatpa nähdä että on vähäsuklainen joulu.
Tsemppiä sinne kiireen keskelle.

lottlur (Ei varmistettu)

Sä tiiät, oot mainioin! Ihanaa stressi-syksyä :)

ElinaPK
Sataman valot

Makeanhimoon auttaa pelottavan tehokkaasti magnesium. Olen aina ollut todella perso makealle ja etenkin suklaalle, mutta lisättyäni magnesiumia ruokavalioon sain juuri ja juuri yhden suklaapalan syötyä eikä enempää maistunut. Se oli outo tunne tällaiselle suklaan suurkuluttajalle.

mmmmi (Ei varmistettu)

Eeva, sait mut nauramaan ja annoit vielä sävelmän kaupan päälle! Kiitos näistä ja tsemppiä puurtamiseen. :)

mmm. (Ei varmistettu)

Makean himoon tosiaankin auttaa magnesium, jos otat purkista, ota illalla ennen nukkumaan menoa sillä se syventää ja parantaa untakin. Ja osta luontaistuotekaupasta. Ruuista esim viikunoissa ja taateleissa on paljon magnesiumia, ja tahinissa myös ja niistähän saakin ihanan aamiaisen jukurtin kanssa tai lisäkkeitä salaattiin.

Ann_turman (Ei varmistettu)

Makeanhimoon (ainakin allekirjoittaneella) on auttanut tosiaan Magnesium ; itse käytän magnesium-sitraatti 300'sta purkista (luontaistuote,saa ostettua Sokokselta tai LIFE'sta) ja sen lisäksi tämä mahtava magnesiumpitoinen kuuma juoma on auttanut tosi paljon , korvaan sillä kakkupalan nykyään :) eli: makeuttamatonta kaakaojauhetta 1rkl kupilliseen kuumaa vettä sekoitettuna , ja sekoita joukkoon vielä 1tl kookosöljyä (ja halutessasi maitoa / kookosmaitoa 1-2rkl) = loistava apu makeanhimoon! ja tosi terveellistä.

nyymi (Ei varmistettu)

Mä mutustan suolasenhimoon näkkäriä ja makeanhimon taltutan purkkipersikoilla, mieluiten sokeriliemessä lilluvilla. Ja onneks oon niin laiskakin, etten jaksa ihan asioikseni lähteä kauppaan ostamaan herkkuja :D

HeidiP (Ei varmistettu)

Täällä on niiiiin sama homma... Stressiä pukkaa ovista ja ikkunoista niin ettei tupaan meinaa enää mahtua ja samanaikaisesti meikä huolehtii siitä, et lähikaupan karkkiosaston hyllyttäjillä piisaa duunia. Ihan järjetöntä!!! Täytyypä kokeilla tuota magnesiumia, mistä kanssasisaret ovat vinkanneet... Kaunista syksyä sinulle Eeva!

Iloinen kulkuri (Ei varmistettu) http://iloinenkulkuri.blogspot.fi/

Eeva, kuten tiedätkin, merkit tulevat vääjäämättä. Ne pitää vain tajuta:)

Eeva Kolu

Kiitti kaikille vinkeistä!

Oma makeanhimoni liittyy nimenomaan stressiin ja kiireeseen, ei siis auta vaikka en ole tätä ennen kuukausiin syönyt karkkia tai juuri muutakaan makeaa. Magnesiumiakin käytän säännöllisesti.

Ehkä pitää oikeasti alkaa meditoimaan...

Hyvällä tavalla kiireistä syksyä, kamut! Pus!

Miia. (Ei varmistettu)

Makeanhimoon voisi auttaa joku luonnostaan makea tee. Esimerkiksi itse ostin juuri Clipperin detox-teetä, ja kun googlettelin sitä jälkikäteen, sain selville, että ainakin joiltakin bloginkirjoittajilta tämä tee on makeanhimoa vähentänyt. Eikä se siis mielestäni maistu mitenkään erityisen sokeriselta tai sellaiselta ällöltä.

Tästä siis puhun: http://kauppa.ruohonjuuri.fi/detox-tee/CLIPPE-5021991888168/dp
... ja näköjään tuotekuvauskin lupailee karkkipussilta pois pysymistä.

Ainakin Jyväskylässä tätä tarjoaa Punnitse & Säästä, luultavasti siellä teilläkin.

tyrniä ja tyrskyjä sarppu (Ei varmistettu)

Makeanhimoon minulla ei auta pelkästään magnesium vaan kromi, eikä minään pikkuannoksina vaan viissatasena. Täydellisen makeanhimottomuuden saa aikaan tuolla totaalikieltäytymisellä, mutta se on aika raadollista, jos stressiä ei kuitenkaan jatkuvasti pukkaa ;). Koitapa kromia.

Kommentoi