työhuoneella

Viime päivinä olen ollut ihan hiljaa sekä netissä että oikeassa elämässä, koska tiedän, että suustani tai näppikseltäni ei olisi tullut mitään muuta kuin kitinää siitä, kuinka luonto on meidät pettänyt.

 

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että säästä valittaminen on turhinta ikinä, koska sille ei kukaan meistä mitään mahda (tai jos mahtaa niin soitelkaa, maksan hyvin) - mutta hemmetti, kyllä veti hartiat lysyyn nähdä jo kertaalleen täysin sulanut Turku lumipeitteen alla.

 

 

Olen siis hukuttanut sääperäisen masennukseni töihin, jotta kesän oikeasti koittaessa olisi vähemmän tehtävää ja enemmän aikaa lojua. Eilen istuin iltayhdeksään asti työhuoneella, tänään olin siellä jo seiskan jälkeen aamulla. Saan outoa tyydytystä kirjanpidon tekemisestä ja kuittikasojen keskellä istuskelemisesta. Jopa proteiinipatukoiden syömisestä lounaaksi, koska lähellä ei ole yhtään kauppaa ja yhteiskeittiön jääkaappi näyttää siltä, ettei sinne tee mieli laittaa mitään, mikä on tarkoitus syödä. Ja tietysti siitä, että minulla on vihdoin se oma työhuone, josta olen haaveillut vuosia!

 

Saksin seinälle kuvia, jotka inspiroivat, innostavat, kuvaavat jollain tavalla päämääriäni tai muuten vaan pomppaavat positiivisella tavalla lehdistä tai mainoskatalogeista esiin. Sellaisia, joista tulee syystä tai toisesta hyvä fiilis. Tuijottelen niitä mieluummin kuin tyhjää Word-tiedostoa silloin, kun päässä ei liiku yhtään kirjoittamisen arvoista ajatusta. Juuri nyt seinällä on tyttöjä ja heppoja. Usein niitä on tosin myös lattialla, tuossa seinässä kun ei meinaa pysyä mikään teippi.

 

 

Ikkunalaudalla on parhaat päivänsä nähnyt narsissi. Ei kovin hyvää fengshuita. Muistilappu itselle: osta uusi kukka.

 

 

Raahaan nykyään muotilehdet suosiolla työhuoneelle - niitä voi selailla paussia pitäessä eikä kanssa-asukki saa hermoromahdusta sängynreunalla horjuvien lehtipinojen kanssa.

 

 

 

 

Karkkipurkki on tyhjä. Tietty.

 

 

Löysin kuin löysinkin sen vuosia etsimäni laadukkaan mustan nahkalaukun! Yritän muistaa kertoa siitä teille enemmän toiste.

 

 

Asiateoksen vieressä vastapainoa tuomassa Keri Smithin tuhoamispäiväkirja Wreck This Journal - ihan parasta terapiaa. Kirja kehottaa repimään ja töhrimään sivuja sekä pomppimaan kirjan päällä. Toimii.

 

Aurinkoista tiistaita kamut, taisi se sääkin sitten lopulta leppyä!  

Share

Kommentit

hanksi (Ei varmistettu)

Nuo kuvat seinällä on kiva idea sisustuksessa! Unelmien teippaaminen seinään on lisäksi hyödyllistä, sillä kun näkee muistutuksen unelmistaan edes lähes joka päivä niin alitajuisesti myös suuntaa enemmän niitä kohti :)

Mirja (Ei varmistettu)

Olen itsekin valittanut säästä eilen ja tänään, vaikka valittaminen ei asiaa muutakaan. Mutta lumipyry vaihtui jokin aika sitten auringon paisteeksi täällä Helsingissäkin! :D Se kohotti mielialaa nin paljon, että taidan juhlistaa sitä pesemällä lattiat! :D

Anna (Ei varmistettu)

Työhuone on hyvä haave ja onneksi se on toteutunut. Mun haaveena on palkallinen kesäloma oman alan duunista.

Eeva (Ei varmistettu)

Hanksi: varsin totta! Veikkaan, että tuo kanssa-asuja ei ehkä katsoisi hyvällä, jos alkaisin teippailla mainoskuvia pitkin kämppää, mutta työhuone on just hyvä tällaiseen :) Tai jos se ei ole mahdollista, niin vaikka vaatehuone, kaapin ovi tai työpöydän ympäristö :) ********** Mirja: mä yritin olla valittamatta mutta masentumiselle en mahtanut mitään. Mut nyt helpottaa jo, onneksi! ********* Anna: unelmia kohti! Toi palkallinen kesäloma on yksi unelma, josta olen itse haikein mielin jo luopunut, kun päätin tänne Åboon jäädä. Mutta no, onhan tässäkin puolensa. Saa pitää lomia just sillon kuin haluu! (Eli oikeasti ei koskaan.)

Maria (Ei varmistettu)

Ihania kuvia seinällä ! :) ja nyt taas paistaa aurinko, kyllä se kevät sieltä tulee vaikka antaakin odottaa itseään !

http://dejiss.blogspot.com

Idu (Ei varmistettu)

Oioi tuo laukku näyttää aika pitkälti juuri siltä, mitä olen itsekin metsästänyt lähikuukaudet kaupoista! Kerrothan pian kaikki taktiset tiedot ;)

Pee (Ei varmistettu)

Ihastelin laukkkusi kulmaa jo ensimmäisessä Nälkäpeli-postauksessa ja odotin innolla jatkoa! Luulin sen olevan Samujin Tori, mutta se taitaakin olla Marimekko, anyhow ihania molemmat! Ihanalta näyttää työhuoneesi, tykkään.

kedolla.blogspot.com (Ei varmistettu)

Oi työhuone, onnenpäivät! Elän harhakuvitelmassa, että omassa työhuoneessa työnteko tuntuisi samalta kuin istuisi kahvilassa juttelemassa ystävän kanssa. Jos tämä ei pidäkään paikkaansa ja työ on siltikin toisinaan tuskaista ja raastavaa, vaikka kynille ja lehdille onkin omat ihanat paikat, älä vain puhkaise vaaleanpunaista kuplaani ;)

Nna (http://hampaatirvessa.wordpress.com) (Ei varmistettu)

mullakin on tuollainen marimekon laukku, kylläkin ruskea koska suunnilleen kaikki muu omistamani asustus ja vaatetus on mustaa tai harmaata. se on ihanan rento ja käytännöllinen. malli on tosi samanlainen kyllä kuin tori, mutta olemukseltaan laukut ovat tosi erilaisia. tuo on kotoisampi ja rennompi ja tori särmikkäämpi.

Grace (Ei varmistettu)

Kesä tulee, laukku on hieno, onnea voitosta ja mutta ennen kaikkea: kun olet unelma-ammatissasi, mitä lukee englanninkielisessä käytsärissäsi? Onko se take care of vai mitä se on, kun huollat Prince Harry's muscels?

Tuuli (Ei varmistettu)

1) Kade! Tahtoo työhuoneen. Ei ole hyväksi ihmiselle istua kämäisessä opiskelijasoluhuoneessa (ulkomailla > yöks likainen kokolattiamatto) vuorokaudet läpeensä. 2) Mun ilmoitustaululla on sama punahameinen polkupyörätyyppi samasta syystä!

noora (Ei varmistettu)

ihanan valoisia ja kivoja nää sun kuvat:)

Saranda (Ei varmistettu)

Aivan ihana blogi, Eeva :) vaikka elätkin sellaista normaalia elämää, osaat kirjoittaa siitä mielenkiintoisella tavalla ja tuot esiin arjen kaikki pienet iloiset asiat (kuten esimerkiksi noi kuvat sun työhuoneen seinällä!) Haaveilen itekin blogin pitämisestä ja joka kerta kun luen tätä ajattelen "ehkä minäkin joku päivä"... Jatka samaan mallin :)

Kamicha (Ei varmistettu)

Voi ihanaa, Eeva - tämän blogin feed on alkanut toimia, eikä sieltä enää tule pelkkää tekstipötköä, vaan kuvat, kappalevälit ja kaikki! Takatalvimurheet jäivät nyt kakkoseksi!

Ihastuttava työhuone - ja pitääpä kuskata tänään kuivuneet tulppaanit roskiin ;-)

Unia (Ei varmistettu)

Niksipirkka täällä hei, oletko kokeillut sinitarraa kuvien ripustamiseen? Itselläni se ainakin pitää paremmin kuin mitkään teipit, ja jos kyseessä on rapattu kiviseinä niin ei jätä pahoja tahrojakaan. Mie haluan kans oman työhuoneen, ehkä sitten sekin gradu tulis tehtyä. :D

Eeva (Ei varmistettu)

Kiitos kamut kommenteista ja erityiskiitos Unialle sinitarravinkistä - meillä on kotona aina kielletty käyttämästä sinitarraa just noiden jälkien vuoksi, joten vuosikausiin en ole edes muistanut moisen olemassaoloa! Mutta tuohon seinään se ei varmastikaan jätä jälkiä, mahtavaa! :)

Sylvi (Ei varmistettu)

Haa, tosi inspiroiva työhuone, tykkään! Ruskeista ikkunanpokista myös. - Saako udella, että mitä teet työksesi? Ehkä olet sen kertonut, mutta olen missannut tiedon. Hyvää lomaa!

Tiia (Ei varmistettu)

Se taitaa lukea tuossa blogin esittelyssä. :)

Mipa (Ei varmistettu)

Ihana Eeva, olet antanut minulle toivoa. Olen seurannut blogejasi pitkään ja vannonut rakkauttani pariin kertaan ja samalla salaa olen ihmetellyt, miten ihmeessä olet jaksanut elämäntilanteessasi. Minusta ei olisi sukkuloimaan kolmen kaupungin välillä, asumaan missä sattuu ja pukeutumaan siihen, mitä laukusta löytyy. Ei sillä, että opiskelijana asuntoni olisi sen kummempi kuin yksikään väliaikaisesi, vaatekaappini vaatteet eivät mahtuisi yhteen matkalaukkuun tai minä asuisi kaupungissa x, kaikki ne rakkaat, joiden kanssa viettäisin mieluiten laiskoja viikonloppuja kaupungissa y ja perheeni kaupungissa z... Mutta koska sinulla on nyt OMA koti ja oma TYÖHUONE (!!!) niin pakkohan minullakin on joskus olla edes jotain siitä mistä nyt haaveilen?! Toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin.

Työhuoneesi on kaunis, juuri sellainen, kuin minullakin olisi, jos leipurit käyttäisivät työhuonetta.

Myra (Ei varmistettu)

HHIS I should have touhght of that!

qvevxzw (Ei varmistettu)

qaO0tX eowvedlckzen

Kommentoi