Uudet kuviot (uusiksi)

Kaikki mitä rakastin

Sähläribloggari täällä hei: pätkivän nettiyhteyden ja välimuistinsa tilaa (tai pikemminkin sen puutetta) alati huutavan läppärin avustuksella onnistuin jotenkin kadottamaan äskeisen postauksen yrittäessäni lisätä siihen avainsanaa.

Tässä siis päivän infopläjäys tiivistettynä: blogini jatkuu Lilyssä tämän vuoden loppuun ja siirtyy tammikuun alusta itsenäiselle alustalle. Jatkossa (kuten itse asiassa tähänkin asti) blogini löytyy osoitteesta www.eevakolu.fi .

Mutta siis vielä viimeiset pari viikkoa homma jatkuu samaan malliin täällä Lilyssä. Hoplaa ja kivaa viikkoa kaikille, ja postaustoiveita ensi vuotta varten saa esittää!

Share

Kommentit

edelliset kommentit (Ei varmistettu)

Tässäpä JÄTTIkommentti, eli edelliseen postaukseen tulleet kommentit, jos ehdit ne kokonaan taivaan tuuliin hukata. :)

Sattui olemaan välilehdellä tuo edellinen postaus auki, niin nappasin sieltä nämä talteen.

Kommentit
laulau (Ei varmistettu) 15.12.2014 10:33

22

Oi Eeva, uudistukset ovat usein hyväksi! Olen seuraillut blogitaivaltasi monet vuodet. Kaipailisin enemmän tyyli- ja sisustusjuttuja (joita oletkin taas nyttemmin tainnut lisätäkin) sekä oikeita, elämänmakuisia oivalluspostauksia (esimerkiksi vanhat postaukset rahankäyttötaidosta sekä painonhallinnasta ovat jäänet selvästi mieleeni). :-) Onnea ja luovuutta uuusiin tuuliin! Matkassa pysytään.

Vastaa kommenttiin

Hannaemiliam (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:00

8

Sinä, Eeva! Toivoisin lukevani sun fiksuja, viisaita, filmaattisia, rehellisiä, lohduttavia mietintöjäsi elämästä. Mitään muita toiveita ei ole, kunhan jatkat vaan ja kirjoitat mistä haluat! Luen kyllä. Säikähdin pahanpäiväisesti kun näin tämän postauksen, ajattelin että nytkö se loppuu!:(

Vastaa kommenttiin

AnuElina (Ei varmistettu) http://unelmiaelamasta11.blogspot.fi/ 15.12.2014 11:04

6

Säikähdin jo, että lopetat! Jatka vaikka samaan malliin, minä pysyn kannoillasi ja nautin jokaikisestä postauksesta. Kommentoijana olen laiska, mutta lukijana sitäkin innokkaampi. Päivän odotetuimmat postaukset ovat tulleet sinun blogistasi. Kiitos kaikesta tähän mennessä, innolla odotan mitä jatkossa keksit. :)

Vastaa kommenttiin

reetu (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:09

3

Olen lukenut blogiasi kauan, koskaan en ole kuitenkaan mitään kommentoinut. Rakastan tyyliäsi kirjoittaa ja pohtia asioita. Sisällöllä ei ole sen kummemmin väliä, kunhan vain saisimme lukea juttujasi jatkossa. Myös kuvia otat taidokkaasti. Suuret kiitokset blogista, jota oikeasti jaksaa lukea ajatuksella. Se ei ole liibalaabaa, päivän asu-meininkiä.

Vastaa kommenttiin

Kardemummmma (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:14

3

Sun blogi on ihana voima- ja inspiraatioapaikka, ja toivoisin saman tunnelman jatkuvan jatkossakin. Kirjoituksesi ovat inhimillisiä, rehellisiä, koskettavia ja saavat usein hymyilemään :) Erityisen paljon oon tykännyt kaupunkeihin, kotiin ja elämään yleensä liittyvistä kirjoituksistasi. Toivon, että kirjoitat jatkossakin kaikesta siitä, mikä sua sillä hetkellä inspiroi <3

Vastaa kommenttiin

Annan Rauhaa ja rakkautta 15.12.2014 11:19

7

Eeva, your blog is like a box of chocolates. Ja siinäpä onkin sen vahvuus. Toivon, että kirjoitat tulevaisuudessakin vähän mistä milloinkin, ilman liian tarkkaa brändäystä tai lokerointia. Koska sinulla on hyvä maku, hyvin kehittynyt makuaisti ja kauneudentajua. Niihin moni myös luottaa.

Niin ja olisi kiva, jos saisit tai saisitte yhdessä jonkun toisen bloggarin kanssa järkättyä uuden lukijaillan vaikka alkuvuodesta. Harmittaa, kun en viimeksi päässyt paikalle!

Vastaa kommenttiin

reppulii (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:24

Jatka vain samaan malliin, arkipäiväisiä juttuja. Sulla on nimittäin lahja - sellainen, että osaat kertoa, kirjoittaa, laittaa sanoiksi kaikkia niitä tunteita joita pieni ihminen vain voi läpi käydä. Ja osaat havainnoida. Löydät arjesta pieniä vastauksen jyväsiä isoihin kysymyksiin. Kiitos, kun jaat niitä meille :)

Vastaa kommenttiin

Vierailija (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:25

28

Mitä sinne uuteen paikkaan tulee sellaista mitä ei olisi voinut laittaa tänne? Millä tavalla Lily rajoittaa sinun bloggaajan elämääsi? Onko sinulla esim. joku velvoite kirjoittaa tänne tietty määrä juttuja? Nuo kaikki ovat siis oikeita kysymyksiä, eivät provokatiivisia uteluja.

No joka tapauksessa, tänne et ainakaan ole kovin avoimesti kirjoittanut kaikista asioista, vaan tehnyt sellaista hienovaraista vihjailua että asiat ovat pielessä. Ymmärrän tämän kyllä, mutta lukijan mielessä se on vähän samanlaista kuin "minulla on yksi jännä uutinen tulossa kahden viikon päästä mutta enpä vielä kerrokaan siitä enempää, heh heh". Instagramin puolella näkyy että olet ilmeisesti viettänyt aika paljon aikaa muualla kuin töissä. Mietin vaan sitä, mitä varmaan monet bloggaajat joutuvat miettimään, että mihin se raja vedetään yksityiselämän ja blogin välillä. En tiedä onko sen setviminen sinun mielessäsi ihan selvää ja en tiedä oletko miettinyt miten sitä voisi vielä virtaviivaistaa. Mutta sitä siis toivon sinne uuden blogin puolelle; nyt minusta tuntuu että murehdin joka postauksen tai instapäivityksen yhteydessä että onkohan sillä Eevalla kaikki hyvin ja sekin tuntuu vähän hullulta (toisaalta, eikö ole liikuttavaa että lukijasi tykkäävät sinusta niin paljon että miettivät tällaisia heh).

En tiedä oliko tässä mitään järkeä ja selvisikö tästä yhtään mitä toivon, höh. Ehkä toivon siis sitä, että ikävistä ja kivoista asioista molemmista kirjoitetaan avoimesti ja aidosti, mutta ilman että itsellesi tulee ikävä olo että kerrot liikaa. Se on aika pitkälti veteen piirretty viiva, mutta nyt tuntuu ettet ole vielä päättänyt millä puolella viivaa mennään. Ehkä asia vielä selkeytyy mielessäsi. Vaikea juttu.

Vastaa kommenttiin

Vierailija (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:32

1

Voi ei älä missään nimessä lopeta!! Kenen sarkasmiin sitten samaistun, oot ehdottomasti paras kirjoittaja.

Vastaa kommenttiin

katiaviron (Ei varmistettu) http://piilomajassa.wordpress.com 15.12.2014 11:37

12

Minusta se pitää itse tietää mitä haluaa antaa ja sitten toimia sen pohjalta. Mielipiteitä on maailma täynnä ja jos niitä alkaa kysellä oman bloginsa sisällön luomisen avuksi...onko se silloin kirjoittajan blogi vai niiden jotka lukevat? Tietysti asiaa voi lähestyä sitäkin kautta että ajattelee lukijoiden olevan "asiakkaita" joita "palvelee".
Rohkenen sanoa että aina kun jossakin blogissa kysytään mitä siltä jatkossa toivotaan, minulle tulee kiusaantunut olo. Pidän enemmän "ottakaa tai jättäkää" -linjasta.

Vastaa kommenttiin

pohtija (Ei varmistettu) 15.12.2014 14:42

2

Olen samaa mieltä tunnetasolla, mutta on toisaalta jännä pohtia, miksi blogeihin liitetään näitä vaatimuksia! Ehkä kiusaantuminen johtuu siitä, että kysymys postaustoiveista rikkoo illuusion blogin autenttisuudesta. Jos blogi ei ole harrastus vaan sen avulla pyritään tienaamaan - jopa koko elanto tai merkittävä osa siitä - , bloggaaja on kuitenkin mielestäni monessa rinnastettavissa kaupallisen lehden toimittajaan, paitsi että kipparoi lehteä, jonka tuotantoprosessissa häärää vähän joka roolissa ja suodattaa vielä käsiteltävät teemat oman blogipersoonansa läpi. Kuten minkä tahansa lehden johto seuraa levikkiä yksinkertaisesti pysyäkseen elossa, samalla tavalla bloggareidenkin on varmasti ainakin jossain määrin kiinnitettävä huomiota klikkausvirtaan ja kirjoitettava siitä, mitä luetaan. Ymmärrän hyvin, jos bloggaajasta itsestään tuntuu, että teksti alkaa toistamaan itseään tai uusia postausideoita ei aina ole - lähes kaikilla kirjoittajilla on ympärillään palautteen antajia, ja tekstithän syntyvät näin todellisuudessa enemmän tai vähemmän yhteistyön tuloksena, vaikka osallisista mainittaisiin vain päätekijä. Bloggaajalle palautteenantaja on ehkäpä muita tekstityöläisiä korostetummin lukijakunta.
Pitää vielä jatkaa, että on jännää, miten ylipäätänsä vaadimme blogipersoonalta niin sinnikkäästi autenttisuutta, lihaa ja verta ja rehellisyyttä, vaikka voitaisiin myös ajatella, että päiväkirjamaisuus on tekstin tehokeino. Tekstin tasollahan tyydytyksemme olisi sama, vaikka Eeva Kolun postaukset naputtelisi tietämättämme 43-vuotias kolmen lapsen äiti (tai isä!) rajaseutuvyöhykkeeltä tai kantakapakan boheemitaiteilija lähiöstä, joille punavuorelainen Eeva Kolu olisi vain lainannut nimensä, kasvonsa ja (lavastettuja) miljöökuvia. Miksi on niin tärkeää, että bloggaaja on elänyt läpi sen mitä luemme, vaikka kyse on lopulta vain siitä, että saamme luettavaksemme tekstejä ja niiden synnyttämiä mielikuvia, joita jostain syystä sielumme halajaa. Ehkäpä bloggaajat ovat vähän niin kuin niitä romaanihenkilöitä, joihin niin älyttömästi kiintyy, että toivoo heidän olevan aina ja ikuisesti totta ja jollain tapaa tavoitettavissa, mutta jotka tässä suhteessa aina tuottavat pettymyksen.
Vaikka edellisten autenttisuuspohdintojenkin valossa se toki olisi myös riskibisnestä, voisiko tulevaisuudessa oma sivusto tarkoittaa kuitenkin entistä vahvempaa brändin kehtystä esimerkiksi erilaisine tuotelanseerauksineen? Voisi toimia siksikin, että kommenttien perusteella saa vaikutelman, että Eeva Kolua lukevat naiset monista eri ikäryhmistä - mikä on minusta erityisen ihanaa! :) Voin myös hyvin kuvitella, että Kaikki mitä rakastin -blogista pitäminen yhdistää ylipäätään hyvin monenlaisia ihmisiä. Todennäköisesti omaan ostoskoriini voisi tarttuisi kaupasta esimerkiksi Eeva Kolu -kukkakimppu, tuoksukynttilä tai ehkä jopa pellavalakanasetti. Kukkakimpun olen ostanut harvoin ja lähinnä juhlapyhinä, mutta tuoksukynttilää, enkä pellavalakanasettiä koskaan. Oi ihana turhamaisuus -, Voisilmäpeliä-, Kaikki mitä rakastin - ja Kauhaa ja rakkautta -blogeja taas olen lukenut vuosia oivaltaen, jakaen, ihastuen - ja kuten moni muukin on maininnut - välittäen. :)

Vastaa kommenttiin

Kahvittelija Kahvia, kiitos! 15.12.2014 11:52

Itse toivon lisää sitä inspiraatiota, luovuutta ja rohkeutta, jota täältä blogista aina löytyy!

Onnea uusiin kuvioihin! :)

Vastaa kommenttiin

mymmelie (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:53

Monet vuodet olen tätä blogia lukenut, mutta tämä on ehkä kolmas kommenttini ikinä. Tykkään ruokapostauksista ja kirjavinkkiesi ansiosta olen lukenut monta hyvää kirjaa! Lyhyet ja ytimekkäät postaukset ovat virkistäviä kuvineen välillä pitempien postausten joukossa. "Mietelmäsi" tai havaintosi elämästä ovat mahtavia, monesti juurikin osuvia omaan elämääni, niiden ansioista olen aina tullut takaisin tsekkaamaan uusia postauksia. Tyyli- ja sisustuspostaukset eivät ole sitä ydintä, josta tykkään eniten blogissasi, mutta parasta onkin se postausten kirjo, kaikille vähän kaikkea! Odotan innolla uudistusta ja toivotan kaikkea hyvää tulevaan! :)

Vastaa kommenttiin

vierailija (Ei varmistettu) 15.12.2014 11:58

15

Onnea uusille urille! Nyt kun blogin ansaintalogiikka ilmeisesti muuttuu, toivoisin ettei kuitenkaan ilmaantuisi mitään kapselikahvin tai vastaavien tuotteiden hehkutusta. Mainospostauksia siis saa ja luultavasti pitääkin olla, mutta toivoisin niiden valinnassa käytettävän sitä kuuluisaa tyylitajua.

terveisin,
Nespresso-traumatisoitunut

Vastaa kommenttiin

harmaatalvi (Ei varmistettu) 15.12.2014 12:25

5

Niin mainoksia ei tietty voi välttää, jos työkseen bloggaa, mutta tuo oma sivu kuulostaakin hyvältä myös siksi, että sittenhän mainokset (mitä missä milloin) on Eevan kontrollissa.

Toivoisin, että mainokset eivät tulisi 'likaamaan' itse postauksia. Vaikka ne kuinka olisivat kivoja tuotteita jne, musta on parempi pitää sisällöntuotanto erossa mainostamisesta. Mulla näistä yhteistyöpostauksista jossa poseerataan mainostettavan tuotteen kanssa, kerrotaan juttuja omasta elämästä tietyn tuotteen kanssa jne, tulee sellainen ällöttävä kaupallisuuden saastuttama ja keinotekoinen viba. Vähän kuin tuotesijoittelusta elokuvissa.

Eli toiveeni olisi, että mainokset tulisivat selkästi sivubanneriin tms.

(Siis pääasiassa. Ymmärrän hyvin postaukset jossa kerrotaan ja mainostetaan vaikka jotain kaverin ravintolaa tai kauppaa, mutta jotenkin sellainen oman elämän brändääminen ja tuotteistaminen tökkii.. Olisi myös kiva kuulla Eevan näkemyksiä tästä. Kun vaikka olit sponsoroidulla matkalla Santorinissa, ja sitten kirjoitit siitä, musta oli hienoa, että sanoit rehellisesti jotain kriittistäkin paikasta, liian turistirysä tms.. Mutta tämä ei liene mainostajan kannalta ideaali tilanne. Eli olisi kiinnostava kuulla, miten ajattelet näistä asioista..)

Joka tapauksessa, onnea uuteen!

Vastaa kommenttiin

mariija (Ei varmistettu) 15.12.2014 12:01

9

Onnea uusiin kuvioihin! Ruokajuttuja, erityisesti reseptejä kaipillaan täällä. Ystäväpiirissä ja perheessä on jo Voisilmäpelin ajoista ollut erittäin yleinen keskustelu "ihana! mistä resepti? "Eeva Kolun" :D

Vastaa kommenttiin

Chilli (Ei varmistettu) 15.12.2014 12:06

Minullakin hyppäsi sydän kurkkuun, kun luulin ensin, että aiot lopettaa blogin kokonaan! Olen löytänyt tämän blogin vasta muutama kuukausi sitten ja jäänyt aivan koukkuun, hyvällä tavalla. Koska tästä on valehtelematta noussut suosikkiblogini. Minusta on ensinnäkin ihanaa, että postailet tarpeeksi usein ja lisäksi melkein jokainen kirjoitus saa hymyn huulilleni ja parantaa päivääni. Kiitos siis siitä Eeva ja toivonkin, että jatkat ihan samaan malliin!

Vastaa kommenttiin

Chilli (Ei varmistettu) 15.12.2014 12:08

Piti vielä lisätä, että onneksi mulla on noita vanhoja postauksia runsain mitoin vielä luettavana! :)

Vastaa kommenttiin

Kriittinen fanisi (Ei varmistettu) 15.12.2014 12:15

33

Olet hyvä kirjoittaja ja sinulla on omia ajatuksia, käytä niitä! Tuotteiden puffaaminen ("minua pyydettiin luomaan reseptejä tuotteesta X", "kokeilin aerial-joogaa", "tämän ihanan ruoan ohje löytyy kamuni Hannan kirjasta" jne..) on ollut blogisi heikointa sisältöä, itse hyppään aina niiden juttujen yli. Valitse itse tekstiesti aiheet ja sisältö.
Lisäksi liian epämääräiset ja mystiset päivitykset suurista elämänmuutoksista ovat ihan turhia ja jättävät vain lukijan ulkopuolikseksi. Jos et jotain halua julkisesti jakaa, niin älä kirjoita aiheesta. Viime aikoina on ollut paljon juttuja, joiden sanoma rivien välissä on "minulla on salaisuus, mutta ähäkutti, enpäs kerrokaan". What's the point?

Vastaa kommenttiin

Vierailija8519305 (Ei varmistettu) 15.12.2014 12:37

1

Kuten lukuisat aikaisemmat kommentoijat; luulin myös että aiot lopettaa bloggaamisen!Huh, mikä helpotus, kun luki postauksen loppuun
Olen löytänyt blogisi vasta hiljattain, mutta tämä on ehdottomasti yksi TOP 3 lemppariblogeistani! Kirjoitat persoonallisesti, ja odotan aina innolla seuraavaa postausta. Ihanan aitoa.
Toivoisin ehkä enemmän kuvia blogiin, koska sinulla on silmää kauneudelle. Ei siis OutfitOfTheDay.kuvia (toki nekin ovat kivoja), vaan kuvia jokapäiväisestä elämästä.
Odotan innolla mitä uusi vuosin tuo tullessaan!

Vastaa kommenttiin

Vierailija (Ei varmistettu) 15.12.2014 12:43

10

Komppaan vähän paria aiempaa kommentoijaa. Nyt tuntuu blogeissa olevan kovasti näitä postauksia, joissa korostetaan että inspiraatiota löytyy vaikka muille jakaa, mutta kertokaas te lukijat mitä haluaisitte kuulla. Olen myös sillä linjalla, että bloggaaja bloggaa mistä bloggaa, ja me joko luetaan tai ei. Mutta kun mielipiteitä kysytään, niin en ainakaan itse kaipaa mitään mainostuspostauksia, tuote-esittelyitä tai päivän asuja. Sinun vahvuutesi on taito kirjoittaa ja välittää tunteita ja ajatuksia. Ole siinä rohkea! Fiksun ihmisen kannanottoja eri (päivänpolttaviinkin) aiheisiin olisi myös mukava lukea. Niitä ei etenkään nuorten naisten suosituissa blogeissa ole tosiaankaan liikaa, ja kommentointi ja keskustelu lukijoidesi kesken on usein myös avartavaa ja sivistävää. Pidä esillä kulttuuria! Taide, kirjallisuus, musiikki, mikä ikinä sinua innostaa! Erotu joukosta. Mieti tarkkaan, onko päivän asut ja kosmetiikkapostaukset sitä, mihin suuntaan blogia kannattaa viedä - sillä saralla on jo mielestäni ylitarjontaa :-).

Vastaa kommenttiin

vipsu_ (Ei varmistettu) 15.12.2014 13:13

3

Omat lukutottumukseni ovat ehtineet muuttua täysin blogien kehityksen myötä. Näin yli kolmikymppisenä ja lapsettomana luen mieluiten kokemuksista (harrastukset, itse tekeminen, hyvinvointi, kulttuuri), matkoista ja aivan arkisista asioista erilaista näkökulmista. Blogit, joissa mainostetaan joka viikko erilaisia vimpaimia ja järjestetään arvontoja niiden voittamiseksi, ovat jääneet kokonaan sivuun. Mieluummin näkisin sponsoreita tarjoamassa elämyksiä. Itse asun ulkomailla mutta lukijailloista tai lukupiiristäkin voisi olla iloa. Olisi aika hauskaa, että olisi kuukauden kirja tai kuukauden albumi, josta lukijat voisivat keskustella.

Vastaa kommenttiin

Vierailija (Ei varmistettu) 15.12.2014 14:04

2

Aikaisempien kommentoijien tapaan toivon hyvin konkreettisena asiana sitä, ettei hieno blogisi peittyisi mainoksiin. Itse en mielelläni katselisi niitä edes sivubannereissa jos vain saisin valita, mutta lienee turha toivo... Mutta mieluummin siellä kuin postauksissa! Harmittaa, että parin muuten hyvän blogin lukeminen on jäänyt pelkästään siksi, että ne ovat läpeensä täynnä mainoksia. Aivan kuin kirjoittajat olisivat eläviä mainostauluja, joista julkaistujen kuvien jokaiseen kohtaan voisi kiinnittää hintalapun. (Paitsi että hintalappuahan sitä kai useimmiten juuri piilotellaan, brändi tulee kyllä sitäkin selvemmin esille.)

Sun blogistasi kyllä tykkään monessakin suhteessa ja paljon. Ja tokihan on myös niin, että kun pitkään jotain lukee, niin alkaa tietyt jutut myös ärsyttää. Eniten varmaankin se yleinen, mikä koko 2000-lukulaisessa läntisessä maailmassa yleensäkin tympii, siis liika itseen käpertyminen ja yksilön liiallinen korostaminen. Kärjistettyjä esimerkkejä: hehkutetaan, että matkustelu on ihanaa koska pääsee pois kurjan arjen keskeltä ja unohdetaan sitten mainita ne oikeasti aika turhaan tuotetut saasteet, tai luodaan kuvaa, että jokainen on oman onnensa seppä ja kaikki kääntyy vielä hyvin kun vain jaksaa skarpata – kun totuus on kuitenkin se, että hyvinvointierot ovat Suomessa aivan järkyttävällä tasolla ja on hyvin todennäköistä, että köyhäksi syntynyt myös köyhänä pysyy. Ja niin edelleen.

En tarkoita, että blogistasi/nettisivuistasi pitäisi tulla mikään tiedostuskerhon verkkofoorumi. Tarkoitan vain sitä, että kun oikeasti varmaan sinulla, kuten minullakin ja myös suurella osalla blogin lukijoista, menee kaikesta huolimatta noin globaalilla (ja varmaan myös Suomen sisäisellä!) mittakaavalla kuitenkin aika pirun hyvin, niin eikö silloin kaikkea, mitä rakastaa, voisi jotenkin suhteuttaa enemmän siihen. En osaa sanallistaa ihan kunnolla, mitä tarkoitan. Haluan kuitenkin vielä erikseen korostaa, ettei tämän kommentin pointtina todellakaan ole se, että lopeta se valittaminen koska jollain menee kuitenkin huonommin. Toivottavasti ymmärrät mitä haen takaa.

Ja viimeiseksi haluan vielä sanoa ihan yksinkertaisesti, että kiitos. On ilo lukea kirjoituksiasi.

Vastaa kommenttiin

iiduskeli (Ei varmistettu) 15.12.2014 14:18

Olen seurannut erilaisia blogeja, mutta sun blogi on ainoa, mitä olen lukenut joka päivä jo parin vuoden ajan! On ollut ihanaa lukea sun mietteitä kaikista asioista maan ja taivaan väliltä. Ne on parhaita! :)
Kiitos ihanasta blogista! En malta odottaa, mitä ensi vuosi tuo tullessaan sun blogiin :)

Vastaa kommenttiin

Vierailija (Ei varmistettu) 15.12.2014 15:15

Kiitos ihanasta blogista! Minua ilahduttaa aina vinkit ihanampaan ja kauniinpaan arkeen, ilman suurta rahallista panostusta. Peeaa kun olen. Ensimmäiseksi mieleeni tulee tuore vinkki hiuspantakiharoista, mutta myös esim. juttusi vispipuurosta!

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä, että joku onnistui tallentamaan kommentit kadonneesta postauksesta! ;)

Copper (Ei varmistettu)

Monista blogeista on mun mielestä tullut ”muovisia” ja sliipattuja, kun ne ovat muuttaneet omille alustoilleen omiksi, entistä vahvemmiksi brändeikseen. Niistä on tullut aikakauslehtimäisempiä, hyvässä ja pahassa. Rosoisuus on kadonnut ja on alettu tehdä vain yhden sävyn juttuja. Sunkin blogissa sitä on tapahtunut jo vähän eli ehkä se vain on väistämätöntä, kun blogille tulee ikää ja suosiota. Tavallaan mustakin on kiva lukea kauniita ja hyvin tuotettuja blogeja, joiden jutut on nätisti paketoituja, mutta toisaalta kaipaisin arkea ja välittömyyttä vastapainoksi samppanjaa, vaahtokarkkeja ja Suuria Pohdintoja -postauksille. Ja sitten siitä ikuisesta bloggarin yksityiselämä vs. julkisuus -dilemmasta, kuten joku aikaisemmassa viestiketjussa hyvin sanoi, vihjailusta tulee vain ulkopuolinen olo lukijalle. Mun mielestä joko ei kannattaisi kertoa mitään, tai sitten kertoa vaikka hyvinkin lyhyesti suoraan, mitä on tapahtunut.

Heidihei (Ei varmistettu)

Toivon, että jatkat samanlaisella linjalla kuin tähänkin saakka. Kuten lukuisat ovat jo sanoneet, on kirjoitustaitosi on niin hyvä, että itse luen vaikka mitä kirjoittamaasi :D Arjen pohdinnat, kuvat arkisista asioista yms. ovat ehkä parhaita. Osaat vangita kuviin ja sanoihin mielettömiä tunnelmia. Mielelläni olen lukenut myös reseptejä, vaikka en niistä ole montaa tehnytkään. (mieli on kyllä tehnyt) :) Kaikista seuraamistani blogeista täällä on ollut ylivoimaisesti parhaimmat reseptit. Osittain johtuu ehkä siitä, ettei niitä ole ollut joka päivä vaan otettu kirsikat kakun päältä :)

Ja pakko kehua myös lukijoitasi! Mieletöntä, että joku oli niin ajattelevainen ja nappasi kommentit edellisestä postauksesta. Siellähän on käynyt hyvää keskustelua. Mielipiteitä on jaettu, mutta sekin on tehty perustellen :) Kiitokset hienoille kanssa lukijoille! :) Ärsyttävintä on tappelut kommenttiosiossa. Toki sinäkin Eeva osaat vastata kommenteihin aina niin hienosti, eikä mitenkään provosoivasti, kuten jotkut tekevät..

Anteeksi, että kommentoin todella harvoin. Täällä kuitenkin roikutaan ja odotetaan innolla mitä uusi vuosi tuo tullessaa :) Hyvää joulun osotusta!

Vierailija (Ei varmistettu)

Lukisin mielelläni lisää elokuva-, kirja- ja tv-arvioita, vinkkejä arjen piristykseen oli se sitten coctailvinkki kakkuohje tai hyvä artikkeli netissä :)

Sanna S. (Ei varmistettu)

Hei! Halusin vain lyhyesti kertoa, että minä olen kuluneena vuonna rakastanut juuri niitä tekstejä, joissa on ollut Suuria Pohdintoja. Olenhan ollut samankaltaisella matkalla, ja ihmetellyt kanssasi samaa kuuta - vähän eri kohdassa Helsinkiä vain.

Ja myös minussa on kuluneena vuonna ollut paljon tyhjiä rivejä, joita kukaan ei olisi voinut puristaa minusta ulos – en edes minä itse. Siksi sain lohtua myös niistä teksteistä, joissa ei kerrottu paljon, mutta sanottiin sitäkin enemmän. Vähän kuin olisi ollut ystävän kanssa hetken yhdessä hiljaa.

Niin että erityiskiitos osaltani myös noista riveistä. Oli lohdullista tietää, ettei ollut yksin. Ja nyt vain mitä parasta alkavaa vuotta, meille molemmille. Ehkä jo ensi kesänä iskemme molemmat silmää sydänkesän jättikuulle ;).

P.s. Kiitos siis ihan parhaasta blogista, jota rohkeasti kirjoitit myös silloin, kun sanoja ei aina ollut. Valtavasti hyvää tulevaan <3!

Vierailija (Ei varmistettu)

Siis nyt kyllä värjäät hiukset punaseks ja alat pukeutua rockvaatteisiin ja kuuntelemaan Megadethia, ja postaat ainakin 5 asukuvaa päivässä.

Joo ei, älä muutu mihinkään :D

Eilisen lupaukset

Mä taas olen tykännyt ruokaohjeista, kaverijuhlista, löydöistä, suosikkipaikoista (yhteen niputettuna kuten ne Turun must paikat), perinteiden viettämisestä (oli kyse sitten kaveriporukasta saarella jonkun synttäreillä joka kesä, pääsiäisestä, joulusta tai äitienpäivästä), kirjalöydöistä..

Osa oivalluksistakin on ihan jees, mutta ehkä siksi että itse sattuu olemaan onnellisessa elämäntilanteessa, ne ei kolahda tai niissä on itselle pakolla väännetty sävy. Ei kaikissa, mutta joissain on sellainen, että tuntuu että hymyillään vaikka hampaat irvessä. Voi olla ihan omasta mielikuvituksestakin tulkinta kiinni.

Ja kuvat, ne on kyllä kauniita. 

Olin ihan varma, että sulla oli täällä mahtava pehmeä suklaakakkuresepti, mutten ole löytänyt sitä. Porkkanakakkua aion jossain vaiheessa kokeilla.

kao kao
Kao Kao

Mä tykkään sun blogista, hyvinä ja huonoina aikoina. Sellainen eevamaisuus sieltä kuiten aina puskee läpi. :) ja sen takia tätä on kiva lukea.

saimah
Mintulle mies 2014

Eeva, rakastan tekstejäsi! Luin lopettamisesta Toimituksen blogista ja pelästyin, että lopetat bloggaamisen kokonaan! Onneksi ei niin, ihanaa että jatkat! Kirjoituksesi tekvät maailmasta vähän kauniimman paikan! <3 Olet ihana!

Karita (Ei varmistettu) http://karitapa.blogspot.fi/

Sulta ei tarvitse erikseen mitään postausideoita pyytää, koska kaikki postaukset osuu aina niin nappiin. Pieniä ja suuria iloja löydän usein tekseistäsi. Kirjoitathan niitä siis lisää &lt;3

Leikkasin tuolta ylempää kommentin, jossa oli hyvin se, mitä ajattelen (ja ilmeisesti moni muukin, oletan, että luku 33 sen yläpuolella kertoo tykkäyksistä, joita siihen ei nyt pääse laittamaan, kun on leikattu ja liimattu sinne):

Olet hyvä kirjoittaja ja sinulla on omia ajatuksia, käytä niitä! Tuotteiden puffaaminen ("minua pyydettiin luomaan reseptejä tuotteesta X", "kokeilin aerial-joogaa", "tämän ihanan ruoan ohje löytyy kamuni Hannan kirjasta" jne..) on ollut blogisi heikointa sisältöä, itse hyppään aina niiden juttujen yli. Valitse itse tekstiesti aiheet ja sisältö.

Lisäksi liian epämääräiset ja mystiset päivitykset suurista elämänmuutoksista ovat ihan turhia ja jättävät vain lukijan ulkopuolikseksi. Jos et jotain halua julkisesti jakaa, niin älä kirjoita aiheesta. Viime aikoina on ollut paljon juttuja, joiden sanoma rivien välissä on "minulla on salaisuus, mutta ähäkutti, enpäs kerrokaan". What's the point?

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Kiitos kommentista Anna-Liisa! Asia on selvästi sinulle tärkeä koska postasit kommentin toistamiseen, joten tässä vastaukseni:

Se, että teen blogissani välillä yhteistyöpostauksia ei suinkaan tarkoita sitä, ettenkö valitsisi itse juttujeni aiheita tai sisältöä.

Saan päivittäin ehdotuksia ja jopa rahallisia tarjouksia kirjoittaa jostain tuotteesta tai palvelusta, ja kieltäydyn melkein jokaisesta. Yhteistyöpostauksia on blogissa ehkä 1-2 kertaa kuussa ja kirjoitan vain sellaisista tuotteista tai asioista, jotka itseäni kiinnostavat ja joiden arvelevan kiinnostavan myös lukijoitani. (Usein näin onkin - se, mikä ei kiinnosta yhtä, saattaa hyvinkin kiinnostaa jotakuta toista.)

Toive täysin ilman mainoksia tai yhteistyöpostauksia pyörivästä blogista on tietysti kaunis, mutta ikävä kyllä ei kovinkaan realistinen. Se on mahdollista jollekulle, jolle kirjoittaminen on harrastus, mutta minulle kirjoittaminen on elanto. Se on unelma-ammattini ja olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että voin elää kirjoittamisella: lehtijutuilla, blogilla, yritysviestinnällä, editoinnilla, konsultoinnilla jne... Niin kauan kuin blogista ei kukaan hyväntahtoinen mesenaatti maksa minulle apurahaa eivätkä lukijat maksa sisällöstä, on palkkioiden tultava mainostajilta. 

En ole koskaan tarttunut kampanjaan tai yhteistyötarjoukseen, joka olisi ollut omien mielenkiinnon kohteiden vastainen, ja pystyn seisomaan edelleen jokaisen postaukseni takana. En oikein ymmärrä bloggareiden syyllistämistä mainoksista - eihän kukaan syyllistä näyttelijöitäkään siitä, että tv-ohjelmien välissä tulee mainoksia? Tai kampaajia siitä, että näille maksetaan hiusten leikkaamisesta? Vaikka työ olisi kuinka ihanaa ja antoisaa, kyllä jokaisen tulee kuitenkin saada työstään jonkinlainen korvaus, koska harmi kyllä kukaan ei pärjää tässä maailmassa kovin pitkään ilman rahaa. Jos minulla ei olisi mahdollisuutta tienata kirjoittamisella ja kuvaamisella, pitäisi keksiä toinen työ, ja silloin minulla ei olisi samassa mittakaavassa mahdollisuutta kirjoittaa ja kuvata.

 

toinen (Ei varmistettu)

Kuten muutama muukin oli tähän jo kommentoinut on bannerimainonta jotenkin neutraalimpaa kuin nämä blogimaailmaa enenevissä määrin valloittavat yhteistyöpostaukset, jossa mainostetaan milloin mitäkin, usein jotenkin keinotekoisesti ympättynä bloggaajan omaan elämään. Esimerkkinä tästä vaikkapa tuo Santorinin matka. Eli itse suosisin mainostuloja bannereista, ne häiritsevät sisältöä vähemmän. Tosin varmaan myös tuottavat vähemmän.
Vertaus näyttelijöihin ja mainoskatkoksiin on mielestäni hutera, tai ehkä pätee oikeastaan enemmän juuri noihin bannereihin. Jos näyttelijä alkaisi draamasarjan alkuun selittämään ensin vartin verran kuinka hänestä macdonalds on huippupaikka ruokailla ja videoitaisiin hänen asiointinsa siellä, voitaisiin vertailla yhteistyökuvioita siihen. Se myös vaikuttaisi juurikin yhtä teennäiseltä kuin yhteistyöpostaukset.
Jokatapauksessa mainostaminen tulee näissä medioissa varmaan maailman sivun ärsyttämään lukijoita, muutamia syitä tähän ovat varmaankin mainostilan hinnoittelun pimennossa pysyminen (muilla medioilla kai mediakortit enemmän julkisia), ja se että blogeissa etenkin postaussisällön toivotaan olevan henkilökohtaista ja niitä omasta elämästä kumpuavia vinkkejä. Tai lähinnä kun se sisältö suurimmilta osin on sitä omaa elämää eri kanteilta, niin kontekstista irti olevan tuntuisten yhteistyöpostausten kohdalla tulee ehkä hämmennys siitä että milloin bloggaaja puhuu täysin mainostajan suulla ja milloin omallaan. Mutta ikuisuuskysymys siis ja mielenkiintoista nähdä koska tulee se taitekohta jossa tämä alkaa ärsyttää niin paljon että lukijat äänestävät jaloillaan. Koko blogimaailma on kuitenkin vielä niin nuori että hakee paikkaansa.

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Heippa toinen,

tuossa kommentissasi on nyt aika paljon oletuksia, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa ainakaan minun kohdallani. Esimerkiksi en koskaan kirjoita mitään, mitä mainostaja käskee tai pyytää, vaan kaikki yhteistyöjututkin on kirjoitettu omalla suullani ja seison sanojeni takana. En kirjoita mitään, mitä en oikeasti tarkoita.

Toisekseen, en tee yhteistöitä, jotka tuntuvat keinotekoisilta, vaan ainoastaan sellaisia juttuja, jotka kiinnostavat minua joka tapauksessa. Esimerkkinä mainitsemasi Santorini. Olen vuosia unelmoinut Kreikan saaristossa käymisestä, ja kun tuli tilaisuus lähteä tekemään sieltä lehteen juttua, niin totta kai tartuin tilaisuuteen. Olisin mennyt sinne joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. 

Bannereista saatava mainostulo on hyvin, hyvin pientä koska suomenkielisillä nettisivuilla ei voi haalia mitään valtaisia kävijämääriä - siksi bloggarit tekevät laajempia sisältöyhteistöitä. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että varmasti tämä ärsytys johtuu siitä, että tuoreena ilmiönä blogimaailma hakee vielä paikkaansa ja tapaansa toimia ja mauttomia ylilyöntejä on tapahtunut myös bloggareiden suunnalta.

Ulkomailla blogiskene on pitkäikäisempi ja isompi ja siellä sekä lukijat että bloggarit ovat ihan ok sen kanssa, että tietynlaiset kaupalliset kuviot kuuluvat asiaan, jos joku haluaa kirjoittaa blogia työkseen edes osa-aikaisesti. On siis myös toinen vaihtoehto sille, että "lukijat äänestävät jaloillaan": se, että bloggaaja saa korvauksen työstään mainostajilta ja lukija saa itselleen ilmaista viihdykettä, ja kaikki ovat tyytyväisiä :) 

toinen (Ei varmistettu)

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Tarkennettakoon nyt kuitenkin hieman aiempaa.

Ensinnäkin en minäkään oleta että bloggari kirjoittaa suoraan hänelle saneltuja mainoslauseita, vaan omia ajatuksiaan kun on ensin rahallisen korvauksen takia ajautunut tämän kyseisen hyödykkeen pariin. Mutta toisaalta kuinka teennäistä se silti olisi jos näyttelijä kertoisi sarjan alun pätkässä että "ai jestas tää mäkkärin burgeri maistuu ihan tosi herkulta" seisten macdonaldsin mainosvalojen edessä, vaikka hän saattaa vaikka pitkän päivän jälkeen nälkäisenä sen ruuan suuhun saadessaan sitä mieltä ollakin.

Ja toisekseen siitä miten yhteistyökuviot valikoituvat. Kukapa meistä ei olisi unelmoinut matkasta Kreikan saaristoon, se että tulisiko sitä koskaan tehneeksi tai tulisiko esimerkiksi jossain ravintolassa koskaan käyneeksi jos ei sinne tulisi maksettua kutsua/matkaa/illallista, on eri asia. Koska normaalielämässä jokaisella meillä on pääsääntöisesti rajallinen määrä hyödykkeitä käytössä ja silloin kulutusvalintoja tehdessä jää aina jotain tekemättä. Tapauksessa joissa bloggaaja käy ravintoloissa tai matkoilla ilmaiseksi ja kertoo niistä ei tätä normaali-ihmisen rajallisten resurssien ongelmaa ole muuta kuin ajan osalta, eikä silloin tule sellaista todellista suosittelun ja valinnan tunnetta. Tämä tuo ainakin omasta mielestäni tämän teennäisyyden ongelman blogeihin.

Ja pahoittelut huonosta ilmaisusta, toki itsekin toivon että kaikki lukijat eivät äänestä jaloillaan, jotta tämäkin sisältö pysyy pystyssä. Tuo oli vain ajatelmaa siitä että on mielenkiintoista nähdä miten blogimaailma kehittyy, koska myös näin saattaa joillekin blogeille käydä. Ja tämä kirjoitus oli vain jatkoperustelua sille miksi mielestäni bannerimainonta tms toimii paremmin blogeissa kuin nämä yhteistyöpostaukset, vaikkakin ymmärrän että niistä toki maksetaan paljon paremmin.

Niin, en kyllä postannut kommenttia kuin kertaalleen enkä olis ehkä laittanut sitäkään jos olisin vain voinut tykätä tuosta aiemmasta kommentista eli jos se olisi ollut siinä normaalina, ei leikattunaliimattuna, jolloin sitä ei voinut tehdä.

Ymmärrän täysin vastaamasi, en edes ole ärsyyntynyt mainoksista blogissasi, mielestäni niitä tosiaan on siinä maltillisesti ja niistä on myös jäänyt tunne, että "seisot niiden takana" toisin kuin jotkut bloggaajat, jotka tuntuvat myyneensä itsensä täysin..., no, sellaisten blogien seuraaminen tietysti sitten jää.

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Ok, ymmärsin väärin - luulin että myös alkuperäinen kommentti oli sinulta ja ajattelin että haluat tosi paljon vastauksen siihen :) Kiva kuulla, että olet tuota mieltä. Hyvää joulunodotusta!

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen vähän pihalla, kun en nähnyt kadonnutta (?) postausta, mutta totean vaan, että hyvä ettet lopeta!

Itselläni on kiinnostus blogeihin vähentynyt viime aikoina tosi paljon. Aikanaan seurasin 20-30 blogia, nyt lukulistallani on enää alle 10, ja olet yksi niistä :) Näitä kiinnostaviakaan en enää jaksa lukea joka päivä, vaan pari kertaa viikossa silmäilen postaukset, ja hyppään heti yli epäkiinnostavat (kuten mainos- ja yhteistyöpostaukset). Mahdollisia linkkejä yhteistyöpostauksissa en klikkaile vahingossakaan.

Sinä olet kuitenkin kiistatta yksi Suomen parhaista bloggaajista. Aina en ole samaa mieltä kanssasi, ja joskus myös sen kommentteihin kirjoitan, mutta ota se kohteliaisuutena. Epäkiinnostampi blogi joutuisi poistetuksi lukulistalta ilman kommenttiakaan. Mutta klikkailen myös ahkerasti sydäntä, jos jostain tykkään :)

Jatka siis samaan malliin siellä uudessa osoitteessa! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Luettavuuteen liittyen toivon, ettei blogisi jatkossakaan siirry formaattiin, jossa postauksista näkyy vain alku tai jokin kuva, jota sitten pitää klikata päästäkseen lukemaan koko jutun. Sellaiset blogit (esim. Kemikaalicocktail ja Katja Kokon blogi muutamia mainitakseni) jäävät vähitellen kokonaan lukulistalta, ei vaan jaksa ylimääräisiä klikkailuja.

Vierailija (Ei varmistettu)

Komppaan tätä! Tykkään kans itse siitä, että postaukset ovat kokonaan näkyvissä siistinä nauhana. On ärsyttävää klikkailla niitä erikseen auki.

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Olen ihan samaa mieltä! Eli varmastikin pysyttelen tässä näppärässä muodossa, jossa koko postauksen voi lukea kerralla.

Ihan uskomatonta minkä luokan ongelma voi olla yhden klikkauksen päässä oleminen :D Olen huomannut itsekin saman, etten esim. Kempparin tekstejä vaivaudu aina lukemaan kun ne on niin monen klikkauksen takana. Hullu maailma!

pohtija (Ei varmistettu)

Nopeasti tulee mieleen kaksi mainoksille vaihtoehtoista tapaa rahoittaa ammattimainen bloggaus.
1. vaihtoehto: Verorahoihin perustuva rahoitus. Bloggaaja jättäytyy tahallisesti työttömyyskorvaukselle, ehkä nostaa jopa toimeentulotukea, tuottaakseen mainoksetonta, haluttua ja rakastettua blogisisältöä. Epäilenpä, että aika pian tätä vaihtoehtoa seuratessa kommenttiloota täyttyisi närkästyneestä ryöpystä: "Mikä oikeus sulla on kirjoitella kotona kukkasista, kun muut raataa sulle niskalimassa nuokin pellavalakanat."
2. vaihtoehto: Perintöön, lottovoittoon tai naituun omaisuuteen perustuva taloudellinen tilanne, joka mahdollistaa bloggaajalle vapaaherran elämän. Kykenisivätköhän suomalaiset koskaan seuraamaan blogia, jota kirjoitettaisiin tunnustetusti tästä asemasta käsin: "Hyvähän sun on siellä blogata ja haistella kukkia, kun et oo koskaan tosi työtä ja elämää nähnyt! Joittenkin selkänahasta nuokin pellavalakanat on tiristetty!"
Ei oo helppoa ammattibloggarin elämä. ;)

Eeva Kolu
Kaikki mitä rakastin

Nonni, vihdoin joku on keksinyt tähän asiaan ratkaisun!

Nauroin ääneen tätä kommenttia lukiessa, ihan täydellistä - kiitos :D

ailat (Ei varmistettu)

Bloggaajien ilmaiset / postausta vastaan saadut omaan arvomaailmaan sopivat hyödykkeet taitavat olla verotonta tuloa : ) Niihin ei tarvitse omia, mahdollisista muista töistä saamiaan rahoja käyttää. Ei se mitenkään huono diili ole. Suosittu bloggaaja voi pärjätä aika vähällä tavaroiden oston suhteen, jos saa paljon vaatteita, matkoja, kameroita etc. yhteistyökumppaneilta, Ja noita rikkaita bloggareitakinhan on. Ei tarvitse tehdä yhteistöitä : D

pauline s (Ei varmistettu)

Toivottavasti blogisi ei muutu!! Se on ollut ihan mahtava, todella monipuolinen, aina kiinnostava ja innostava.

Onsku (Ei varmistettu)

Tykkään nykyisestä linjastasi kovasti! Kuten jo moni muukin totesi, tekstiäsi on ilo lukea kerroitpa sitten kirjasta tai räntäsateesta :)
Joku aiemmin toivoi, että lopettaisit asupostaukset kokonaan, mutta itse toivoisin niitä lisää! Tykkään tyylistäsi kovasti ja olisi kiva nähdä useammin, mitä päällesi päätyy. Varsinkin, jos kapselivaatekaappisi on sellainen, että päälle päätyy usein samojakin vaatteita. On jo riittävästi blogeja, joissa saman vaatteen näkee kerran tai kaksi. Paljon kivempaa kun näkee miten saman vaatteen voi yhdistää usealla eri tavalla :)

Onsku (Ei varmistettu)

Hupsan lähti teksti puolivalmiina eetteriin :) Olisi myös kiva, jos jonkinlainen kuukauden kirja -tyyppinen systeemi olisi mahdollinen, Esimerkiksi yhdessä postauksessa valitsisit kirjan ja kuukauden lopussa kertoisit uudessa postauksessa mietteitä kirjasta ja lukijat voisivat keskustella siitä kommenttien puolella, jos fyysinen kirjakerho ei mahdu kalenteriin :)

Kommentoi