vaihdoin farkut verkkarihousuun

Ladataan...

Taisin unohtaa mainita, että vietin viime viikon erämaassa - pahoittelut siis hiljaiselosta sähköpostissa, kommenttilootassa ja Facebookissa (huomasitteko, että nuo pahoittelut eivät tulleet täysin sydämestä).

 

Olin paikassa, jossa ei ollut internet-yhteyttä, mutta jossa oli kaikkea paljon hienompaa. Esimerkiksi saunan takana mustikoita. Siellä saattoi istahtaa veneeseen, osoittaa oikealle ja sanoa tuolla on Venäjä. Jos halusi piipahtaa lähikaupassa, sellainen löytyi näppärästi jo 22 kilometrin päästä.

 

 

 

 

 

Kovasti piti kiirettäkin. Kun täytyi poimia niitä mustikoita sieltä saunan takaa, ja kantarelleja ja tatteja yhden polun varrelta. Kalassakin käytiin, saatiin kolme haukea ja viisi ahventa (joista en pyydystänyt yhtään, mutta söin kaksi, voissa ja valkoviinissä paistettuna). Ostin lehdellisen japanilaisia ristikoita, enkä saanut valmiiksi ensimmäistäkään. Mukanani oli vino pino kirjoja, mutta mitä vielä, eihän niitä kerennyt kaikelta veneilyltä ja savusaunassa istumiselta lukeakaan.

 

Pohjois-Karjalassa kaikki on suurempaa: majavanpesät, kusiaispesät ja mustikat (valtavia mollukoita!). Ja vessaan mennään yhdessä - älä käy yöhön yksin jne - toinen seisoo karhuvahdissa sillä välin, kun toinen opettelee tunnistamaan lehmärotuja huussin seinällä olevasta kellastuneesta julisteesta. Tiesittekö, että Hereford on Suomen suosituin lihakarjarotu? Tai oli ainakin vuonna 1987.

 

 

 

 

 

 

Ja juu, viisi vuotta siihen meni, että joku sai minut houkuteltua mökille. Siispä kuinka kuvaavaa, että koko kesän porottaneen helteen jälkeen lämpötila laski dramaattisesti sillä sekunnilla, kun automme kaarsi pirtin pihaan. Illalla mittari näytti +7'C. Olimme varautuneet hellevaattein, mutta onneksi pirtistä löytyi kaksi vanhaa vihreää lämpökerrastoa. Liikuimme saunan jälkeen niihin pukeutuneena kuin Turtles-ninjat Ruunaankosken yössä.

 

Söin ensimmäistä kertaa aitoja karjalanpiirakoita. Niistä kuuluu sanoa, että olivat muuten ihan eri tavaraa kuin ne S-marketin riisipiirakat, ja niin ne olivatkin. Tutustuin myös paikalliseen erikoisuuteen nimeltä lanttukukko, ja näin ensimmäistä kertaa luonnossa hilloja (kuivuneita) ja karpaloita (raakoja). Napsin vadelmia suoraan puskasta ja äh - niin paljon kuin minua inhottaakin myöntää olleeni väärässä, niin nyt on pakko. Onhan tuo mökkeily mukavaa. Mutta kyllä juokseva vesi pitää ihmisellä olla. Tai sitten lyhyt tukka. Valintakysymyksiä.

 

 

 

 

Share

Kommentit

Sussu (Ei varmistettu)

Juoksevasta vedestä ja pitkästä tukasta: parilla vaelluksella olen huomannut, että kun ainoa tukan"pesu"mahdollisuus on ollut järvessäkastelu, on tukkakin voinut ihan käsittämättömän hyvin. Järvivedessä jokin on saanut ainakin mun luonnonkiharankarhean pehkon loistamaan.

Ja voih, ollapa mökki. <3

Eeva Kolu

Sussu: järvessä tukan saa kyllä kätevästi pestyä, senkun sukeltaa menemään. Tämä erämaamökki vaan ei ollut minkään vesistön rannalla, joten piti sitten sellaisella pienellä kauhalla liruttamallla yrittää saada pitkä tukka pestyä, kääk.

Aleksandra (Ei varmistettu)

Voi, olet käynyt kotikunnassani! Ihanaa, että pääsit Pohjois-Karjalan makuun. :)

Emma (Ei varmistettu)

Tätä on liikkeellä... Mäkin olen nauttinut tänä kesänä ensimmäistä kertaa veden kantamisesta. Saunassa peseytyminenkin on ollut ihan ok. Pääsispä vielä jonnekin mökille tänä kesänä! Tai syksyllä!

Wandabe (Ei varmistettu)

mun ja isosiskon pitkät tukat pestiin kaatovedellä kunnes uusi talo suihkuineen valmistui 80-luvun alussa vanhan viereen :D pohjois-karjalassa vieläpä!

ite olin just mökillä viikon enkä pessyt hiuksia kertaakaan, koska kaivovettä oli niukalti ja priorisoin lasten pesut. huivi päässä vaan, teki päänahallekin hyvää (ja miten ihanaa oli päästä kotona suihkuun... osasin arvostaa)

Noora (Ei varmistettu)

Oi lanttukukkoa! Täällä Etelä-Karjalassakin ihan tuttua kamaa :) Mustikkakukko on myös hyvää, mutta muikkukukko hyi :( Ja tuo kauppahomma on täällä ihan arkea :D Tai no minun kotipaikastani lähimpään kauppaan on kyllä alle 10 km, mutta tuossa rajan pinnassa asustavat tutut saavat kyllä tehdä jokapäiväiset ostokset parinkymmenen kilometrin päässä. Ja juu, rajan pinnassa tarkoittaa siis pellon päässä Venäjän rajasta... Eikä kuitenkaan ihan korvessa olla, Lappeenrantaan on vajaan puolen tunnin ajomatka! Maalla on mukavaa :) (p.s. kyllä korpi minua ahdistaa, metsässä ei näe mihinkään! maalaistyttönä tarvitsen kunnon peltomaisemaa tai muuten vaan pitkät näkymät, kun olen tottunut siihen että koti on keskellä avaria peltomaisemia!)

Henne (Ei varmistettu)

Tai jos ei oo lyhyttä tukkaa, eikä juoksevaa vettä, nii pittää vaa olla tämmöne ihmine jonka mielestä kaikki on liian puhasta nykyään ja tukan voi iha hyvin pestä kerran viikossa! Ei sitä tukkaa ennenkää oo joka päivä läträtty kaikenmaaliman mömmöillä. Tai no ainaki mulla on paljon parempi fiilis hiuksistani, kun pesen ne kerran viikossa "vaan"

Elina (Ei varmistettu)

Itse olen tuolla alueella syntynyt, kasvanut ja nyt opiskelen vaikka paikkakunta vaihtuikin. :) Pohjois-Karjala on ihana, olitteko sattumoisin Lieksan suunnilla kun Ruunaan mainitsit? Se on kotipaikkakuntani, ja luonnoltaan ja mökkeilymahdollisuuksiltaan aivan upea! <3 Mutta kiva että mökkeily maistuu :)

qwerty (Ei varmistettu)

Oi lanttukukkoa! Meidän mummon tekemänä se on maailman ihaninta <3 mummo tietää aina laittaa kukon uuniin kun tietää, että eteläsuomalaisia lapsenlapsia on tulossa kylään :) Kai laitoit päälle kunno kerroksen oikeaa voita ja huuhtelit alas kotikaljalla?

Amppeli (Ei varmistettu)

Ettäs tiedät. :D

Suvi (Ei varmistettu)

Pohjois-Karjalassa kaikki on paremmin! <3

Suz (Ei varmistettu)

Mielettömiä kuvia Eeva. Nauti siellä mökillä nyt kunnolla, jaksat sitten taas kaupunkipölyjä!!! :)

Sitruuna (Ei varmistettu)

Ihana postaus! Haha, mietinkin joskus aikaisemman postauksen yhteydessä, että miten voi olla ettei noin superkivalta ja hyvän maun omaavalta vaikuttava tyyppi tykkää mökkeillä. Koska mökkeily on niin parasta. Mutta löytyihän se pieni mökkiläinen sitten sieltä jostakin. :) Nauti! Sitten nauttii taas kaupungistakin ihan eri tavalla.

olive (Ei varmistettu)

Miten voi olla niin, että juuri kun luin uutta postausta mieleeni tuli, että pitäisipä pyytää Eevaa tutustumaan vähän Pohjois-Karjalaan, tuntuu niin, että Suomen matkailu, kulttuuri ja koko "kauneus" jotenkin keskittyy länsirannikkoon ja merenrantaan tai sitten Lappiin, kun taas köyhähkönä pidetty Itä-Suomi ja erityisesti Pohjois-Karjala jää pimentoon. Vaikka täällä on niin kaunista, erilailla kuin muualla. Metsää ja vaaroja, hiljaisuutta, jotenkin rakentamattomampaa (hui mikä sana :s)

Mutta täällä metsä on mukana elämässä hyvin vahvasti monelle edelleen, mustikat, sienet, riistat antaa... :) Toivottavasti kävitte Kolilla!!

AT (Ei varmistettu)

Mä luulen tai ainakin toivon että Sussu tarkoitti nimenomaan kastelua eikä pesua. Vesistöihin ei saa päästää pesuaineita joten joka tapauksessa joutuisit huuhtelemaan astiasta kaatamalla. Mä oon joka 2. päivä pesijä, mutta nyt alkaa riittää kerran viikossa. Tukka on lyhyt mutta saa vielä kasvaa. Jospa olisi sitten valmiiksi tottunut uuteen tahtiin :-) Ellen sitten leikkaa taas :-D

Larissa (Ei varmistettu)

Yksi suurimmista asioista, mitä kaipaan Tampereella on juurikin oikeat karjalanpiirakat. Joensuussa kun kunnollisia sai ihan S-marketista (torin Marttakahviosta puhumattakaan...), mutta täällä kova- ja paksukuorisia piirakoita myydään karjalanpiirakoina, vaikka nimen kuuluisi olla riisipiirakka. Olenkin siis tullut siihen tulokseen, että tamperelaistunut pohjoiskarjalainen tekee piirakkansa itse - olen vielä kovin hidas ja kömpelö, mutta kyllä se siitä, kun tarpeeksi harjoittelee.

fanittaja! (Ei varmistettu)

rakastan näitä päivityksiä! :)

Metsäläinen (Ei varmistettu)

Pitkään kirjoituksiasi seuranneena olen aina ihmetelly nihkeää suhtautumistasi mökkeilyyn. Koen, että ajatusmaailmasi on hyvin samankaltainen kuin itselläni, mutta arkitodellisuus on meillä täysin erilainen. Isoissa kaupungeissa käyn harvoin ja metsä on lähes jokapäiväinen tuttavuuteni. Kuitenkin luonnossa liikkuessa voi kokea samankaltaisia tunteita ja ajatuksia, joita olet tuonut kirjoituksissasi esiin. Niin ja yhdyn tuohon samaan monen muunkin kommentoijan kanssa, että järvivedessä hiusten huuhtelu esim uinnin yhteydessä tuo sitä oikeata silkkimäistä tunnetta hiuksiin.

Essi (Ei varmistettu)

Lueskelen täällä totaalisen jälkijunassa blogiasi, koska olen pitänyt kesän blogosfäärilomaa. Kiitos vaan, kun piristätä tätäkin harmaata päivää ihanilla jutuillasi ja kuvillasi :)

Herkullisia kotitekoisia karjalanpiirakoita saa muuten kahvila Hopiasta Töölöstä. Kannattaa myös testata Hopian korvapuustia.

Kommentoi

Ladataan...