viikonlopun juttuja

Huh. Viikonloppuun mahtui ravintolapäivä, Runebergin päivä ja vaalipäivä. Maanantai oli Ikea-päivä, ja sehän vastaa kolmea tavallista työpäivää. Lisäksi oli Satuhäät-päivä, sekin on aika kuluttavaa, kun pitää niin vahvasti tuntea koko ajan mukana.

 

Olen siis onnessani päästessäni viettämään tänään ihan vain tavallista Tampere-päivää - ensin nuokkumaan junaan, sitten nököttämään kahvilaan läppärin kanssa (eihän mulla ole täällä enää kotia, jossa odotella!).

 

Tässä vähän viikonlopun... asioita.

 

 

Tuttu näky Turun kaduilla: Filippa K:n toppaparka ja Eeva Kolun väsähtänyt, meikitön naama. Moni teistä kyseli lisätietoja tuosta takista. Kerrotaanpa siis. Takin vetoketju on täysi susi, joten jouduin vaihdattamaan siihen kokonaan uuden. Normaalitilanteessa olisin palauttanut kiukustuksissani koko takin, mutta tuo on muuten niin täydellinen, että nöyrryin mieluummin vaihdattamaan vetoketjun kuin etsimään seuraavat kolme vuotta hyvää talvitakkia.

 

Esteettisesti takki on niin kiva kuin topattu möhkäle nyt voi olla. Väri on klassinen armeijanvihreä, eli tuskin alkaa sattua silmiin vielä vuosienkaan päästä. Avara ja topattu huppu lämmittää paremmin kuin yksikään kokeilemani pipo - hyvä, koska nyt on yksi asia vähemmän hukattavana. Ja mikä tärkeintä: takki on niin, niin lämmin. Useimpina päivinä kuuntelen kavereiden hampaiden kalinaa pohtien mielessäni siis onks täällä kylmä vai.

 

Ja koska kysytte kuitenkin (ai ette vai?), niin heijastimeni on Wille-pientraktorin mallinen. Siinä on myös lamppu.

 

 

Kyllä oli isänmaallinen olo, kun tepasteli vaaliuurnille kymmenien Suomen lippujen saattelemana. Ei vaiskaan. Tai no kyllä. Kuvittelen olevani sellainen niljakas maailmankansalainen, jolla ei ole kotimaata, mutta oikeasti olen häiritsevän suomalainen. En esimerkiksi jaksa sitä espanjalaisten vaihtareiden huutamista.

 

 

Vaalikahvit juotiin tällä kertaa lahjakortilla. Pankki oli nimittäin ulkoistanut asunnonostajien kahvittamisen Robert's Coffeelle. Vaalikahvit on kyllä suomalaisista instituutioista ehkä se paras. Oi isäm maa.

 

 

Vaalipäivä katkaistiin hetkeksi Runebergin päivän juhlintaan. Tytöt tekivät aivan ihania runebergintorttuja. Miksi muuten kotitekoiset runebergintortut ovat ihan vaaleita, ja leipomoissa myytävät tummia? Siellä ruutujen takana on pakko olla joku leipomotyöntekijä, joka osaa vastata tähän mieliämme askarruttaneeseen kysymykseen.

 

 

Sitten alkoikin vaalijännitys. Söin kaksi ja puoli runebergintorttua, joista tuli tosi paha olo. Vaaleista jäi onneksi hyvä maku suuhun, vaikkei lopputulos ollutkaan villeimpien unelmieni mukainen. Silti, nyt on sellainen olo, että me ollaan voittajia kaikki.

 

(Tähän poikaystäväni totesi, että "siis vaan suomalainen voi ajatella häviötä voittona". Mutta poikaystäväni onkin välillä vähän aasi. Vaikka tästä vaalihuumastakin tuli arvatenkin sellainen hipsterit nyyh-irvailujuttu, niin minusta ainakin on pelkästään hienoa nähdä suomalaiset näin innoissaan politiikasta. Osallistumisesta, siitähän tässä kaikessa on kyse.)

 

Se oli sellainen viikonloppu, nyt toivotan hyvää tiistaita kaikille!

 

Share

Kommentit

tilli (Ei varmistettu)

Mäkin mietin tuota torttujuttua! Äiti teki aina tummia ja maailman parhaita Runebergin torttuja. Itselläni niistä tuli vaaleita, mutta silti tosi hyviä!

Sini (Ei varmistettu)

Meilläkin tuli vaaleita runebergin torttuja ja ihmettelin kanssa asiaa! Olen ollut leipomossa töissä, mutta en kyl tiiä mistä tuo voi johtua. Ja minä ainakin söin ainakin 5 torttua eikä tullut huono olo ;)

minna (Ei varmistettu)

voi harmi, tein eilen runebergeja sinun ohjeesi mukaan, ja meinasin tulla kysymään, miten niistä saisi hieman tummempia, mutta ilmeisesti sinäkin podet samaa ongelmaa... no, ainakin maku on taivaallinen, kiitos hyvästä reseptistä ja ihanasta blogista (:

Hosuli / hosuli.blogspot.com (Ei varmistettu)

Sama juttu, ei niitä huutavia espanjalaisia ja italialaisia vaan jaksa, vaikka kuinka rakastais maailman eri kolkkia. Se on tullut todistetuksi hostellien aamupaloilla ja yliopistossa opiskellessa. Saksalaiset ja ruotsalaiset on helpoimpia, kun ne on niin samanlaisia.

Ja voi kuinka tänään olisin kaivannut tuollaista superlämmintä takkia. Täytyy pitää Filippa K mielessä takkikaupoilla.

Katja (Ei varmistettu)

Minulla on aina niin juhlava olo, kun kuljen äänestyspaikalle, astelen ala-asteen liikuntasaliin pitkin lattiaan liimattuja pahveja, esitän henkilöllisyystodistukseni, käyn piirtämässä sermin takana numeron ja sitten äänestyslipuke vielä leimataan ennen kuin tiputan sen laatikkoon. Ajattelen joka ikinen kerta, miten hienoa on elää demokraattisessa ja vapaassa Suomessa. Silloin tunnen itseni superisänmaalliseksi, vaikka en sitä ehkä niin hirveästi muuten ole. PS. Ihana postaus jälleen kerran!

Ida / lelelemonade.blogspot.com (Ei varmistettu)

Mun tortuista tuli melkosen leipomoruskeita, vaikka vielä uuniin laittaessa olivatkin aika vaaleita. Kysymys kuuluukin, mitä ihmettä mä olen mennyt tekämään eri tavalla? :-D No ohje löytyy blogista (http://lelelemonade.blogspot.com/2012/02/torttu2.html ) ja siinä käytin ainakin perinteisiä joulupipruja, tulisiko väri niistä?

Tp (Ei varmistettu)

Runebergintorttujen värin salaisuus taitaa olla korppujauhoissa. Me ainakin ennen jauhettiin korppujauhot itse joulun ylijäämä piparkakuista. :)

Mimatsu (Ei varmistettu)

Huutavat espanjalaiset vaihtarit :D Pistipä naurattamaan <3

Loki (Ei varmistettu)

Tarkalleen ottaen ketkä ovat innoissaan politiikasta? Ne työttömät helsinkiläisetkö, jotka jättivät äänestämättä? Ne toisellakin kierroksella Väyrystä, Aku Ankkaa ja Obamaa äänestäneetkö? Ne 31 % äänestysikäisistäkö, jotka eivät äänestäneet?

Tarkoitat varmaan, että innoissaan olivat ne henkilöt, jotka olivat mukana ns. kansanliikkeessä kannattamassa "oikeaa" henkilöä suosikkiartistiensa ja näyttelijöidensä kanssa, ja ne henkilöt, jotka rallattelivat mautonta anaalipano-äänestysnumeroslogania pitkin somea. Luulen, että muut suomalaiset kuin "ne henkilöt" ottivat asian aika lunkisti. Mielestäni ei riitä, että ollaan innoissaan. Ihmiset ovat innoissaan myös herätyskokouksissa, rock-konserteissa, julkisissa mestaustilaisuuksissa, euroviisujen aikaan, MM-jääkiekon aikaan jne. Yhteistä edellämainituille on spektaakkelimainen luonne, eikä niiden osanottajat kykene kriittiseen ajatteluun: massat ja mieli johtavat harhaan.

Eeva Kolu

Runebergintortuista kyselleille: lueskelin erilaisia ohjeita ja kyllä, monissa tosiaan korppujauhot on tehty piparkakuista. Siitä siis varmaankin tumma väri. Itse tyydyn siis jatkossakin vaaleisiin runebergintorttuihin, mielestäni on kiva, jos runebergintortut maistuu selkeästi erilaiselta kuin piparit!

Eeva Kolu

Loki :D Ymmärsit varmaan, että en tarkoittanut innostuneilla suomalaisilla kaikkia suomalaisia, vaan niitä suomalaisia, jotka olivat innoissaan. Se kun ei ole tälle kansalle kovin tyypillistä. Minusta se on hienoa oli ehdokas kuka tahansa, en muista koskaan nähneeni mitään vastaavaa liittyen (suomalaiseen) politiikkaan - että ihmiset heittäytyvät noin oma-aloitteisiksi ja antavat omasta ajastaan. Harmi, että näytät olevan eri mieltä - minusta juuri tällaista on kaivattu pystyynkuolleeseen suomalaiseen politiikkaan, joka ei suurinta osaa ihmisistä jaksa kiinnostaa. Yleisemmin ja ihan uteliaisuudesta: en muista nähneeni sinulta kuin hyökkääviä ja äkäisiä kommentteja. Täytyy siis hieman kummastella, miksi silti seuraat blogia ja kommentoit säännöllisesti, kun niin monet juttuni ja mielipiteeni tuntuvat suorastaan raivostuttavan :)

Ida/ lelelemonade.blogspot.com (Ei varmistettu)

Huhu, musta taas piparkakkuiset Runebergit maistuu just niiltä oikeilta, maistumatta silti yhtään liian piparisilta tai jouluisilta :-) Ne kuitenkin vain antavat makuun vivahteen, eivät kaappaa tortun makua kokonaan pipariseksi. Makuasioita, makuasioita.. Mutta niistähän meillä kaikilla (ainakin ruokablogimaailmassa pyörivillä) riittää asiaa :-D
Ja vaalikommentissa komppaan sua kyllä ihan täysin! Nää vaalithan oli täysivoitto, oli kumman puolella tahansa! Tai kaipa tämäkin on sitten makuasia, mutta itse ainakin ensi kertaa oikeasti kiinnostuin ja menin pohdinnoissani pitkälle "omien arvojeni äärelle".

R (Ei varmistettu)

Meillä ainakin runebergintortuista (ja -kakusta kun osa taikinasta jäi muffinssivuoasta yli) tuli hyvinkin oikean makuisia ja suhteellisen tummiakin :) Taikinaan tuli ainakin fariinisokeria ja normi korppujauhoja, en sitten tiedä kummassa salaisuus...

Tutkin just koulujuttujen puolesta näitä vaaliaiheita ja huomasin myös tuon, miten ihmiset on enemmän mukana kun aiemmissa vaaleissa. Varsinkin sosiaalisessa mediassa huudellaan paljon avoimemmin omaa ehdokaskantaa ja jopa perustellaankin sitä. Toisinaan toisen ehdokkaan mollaaminen meni vähän yli, mutta onhan se aihetta opiskelevalle aina kiva huomata että suuremmatkin joukot osallistuu!

Jennisk (Ei varmistettu)

Siis häääh, mä oon aina ajatellut että vain ruotsalaiset iloitsee häviöistäkin! :D

hurvittelu (Ei varmistettu)

Minä olen käyttänyt torttuihin fariinisokeria ja tortut ovat aina olleet myös tummia. Piparirouhetta en ole koskaan taikinaan lykännyt.

Mirja (Ei varmistettu)

Niin, sinullahan taisi olla ruokablogi! Mistä mahtaisin löytää sen? Vaikka Runeberginpäivä on ohi haluaisin kokeilla torttujen tekemistä itse. :)

katr (Ei varmistettu)

Kiva, että joku muukin pitää näiden vaalien aiheuttamaa intoilua positiivisena asiana. Alkanut jo ihan tympäistä, kun kaveritkin on, että "no ei tällasta mesoomista jaksa". Haloo, kerrankin ihmiset heräilee ja pitää meteliä asiasta. Mielestäni sama meno saisi jatkua muidenkin vaalien kohdalla!

Mimme (Ei varmistettu)

Minustakin on hienoa, että ihmiset - varsinkin nuoret - innostuivat vilpittömästi jostakin. Kun olen seurannut tuttavapiiriäni, niin moni ennen politiikan suhteen aika hiljainen/aiheesta kiinnostuvamaton henkilö heräsikin yhtäkkiä eloon ja oli julkisesti toisen ehdokkaan kannattaja. Itsekin muutuin vaalien aikana hyvin paljon - tosin toiseen suuntaan. Normaalisti olen niitä, jotka innostuvat todella helposti ja antavat kyllä koko maailman tietää sen, mutta kun muutkin olivat samanlaisia, niin minun oli pakkoolla se tyynempi ja järkevämpi tapaus :D Toiseksi olin hehkuttanut suosikistani jo kesästä asti, joten ehkä oli aikakin jo rauhoittua... ;)

kriti (Ei varmistettu)

Musta positiivisinta vaaleissa oli se, että NUORET olivat innoissaan. Kyllähän viime eduskuntavaaleissa jo nähtiin muutos Suomen yleisessä poliittisessa ilmapiirissä kun ihmiset selkeästi ilmaisivat kyllästyneisyytensä nykypolitiikan tilaan, vaikka se sitten näkyikin osittain ikävälläkin tavalla Perussuomalaisten nousuna. Mutta vasta nyt näissä vaaleissa nuoret alkoivat sankoin joukoin, ehkä tosiaan osin vastalauseena tuolle viime keväiselle vaalitulokselle, osoittaa aiempaa suurempaa kiinnostusta politiikkaa kohtaan ja aktivoituivat eri tavoin eri ehdokkaiden taakse, vaikka sitten vain sosiaalisessa mediassa. Mutta kuitenkin. En tosin usko että enää kunnallisvaaleissa vastaavaa aktiivisuutta nähdään, kun monia nuoria ei tuo kunnallispolitiikka juuri tunnu kiinnostavan. Harmi sinänsä, kun ruohonjuuritasolta vaikuttaminen kuitenkin olisi kaikista helpointa.

Fanni (Ei varmistettu)

Hahahahah! Espanjalaiset vaihtarit. Joo, Barcelonassa on ihanan taivaallista ja sinne se mölyäminen sopii niinku nenä päähän. Mutta kotomaassa, yliopiston ruokalassa ja käytävillä ne suuna päänä mölyävät spanskit saa näilläki pakkasilla (Oulussa -30 ja tuulta = -45 astetta pakkasta) veren kiehumaan. Kerran lievästi sanottuna tentissä syletti, ku ne espanjalaiset vaihtarit kuiski muina henkilöinä toisilleen siellä "pero noooo che siiiiii porqueeeee palabraaa...." Käräytin ne.

Maaret (Ei varmistettu)

Rakas Eeva, olen suuntaamassa viikonlopuksi Tampereelle ja kaipailen ravintolavinkkejä. Hakusessa olisi rentoa ja konstailematonta ruokaa (kyseessä voi hyvinkin olla dagen efter), mielellään vielä budjettiystävällisesti. Luotan tässä asiassa pettämättömään makuusi ja kaupunkituntemukseesi. Muidenkin vinkit ovat toki kullanarvoisia!

Saukko (Ei varmistettu)

Saitteko sen asunnon?

Mim (Ei varmistettu)

Tampereella 2h+k tekee ihania, isoja, kuumia leipiä ja varsin mainioita pastojakin. Siinä kympin hujakoilla mennään. Soho, pubiruokamättöä. Ruby & Fellas, hämmästyttävän hyvää pubiruokatyyppistä kamaa, jopa kasvisvaihtoehtoina.

Koura (Ei varmistettu)

Jos kutsuu (omasta mielestään ilmeisesti hyvää?) ruokaa mätöksi ja kamaksi niin en ehkä luottaisi noihin vinkkeihin. 2+k ainakin on perus kolmioleipämesta joka tuntuu ilmeisesti sitten riittävän useimmille ihmisille kerta sitä aina suositellaan. Dagen efterinä suunnistaisin ehdottomasti Roastiin, siellä on ihan ajatuksella tehtyjä hampurilaisia hyvine kastikkeineen ja itsepidän erityisesti chililistan annoksista. Toinen ihan jees burgeri Tampereelta löytyy Inezistä.

Katri (Ei varmistettu)

Mä taas en menisi Roastiin. Oon käynyt siellä kerran ja sain ylihintaista ruokaa maustettuna huonolla palvelulla joten eipä tee kauheasti mieli toista kertaa sinne eksyä. Lisäksi siellä oli aika epämukavat istuimet mitkä on ainakin mulle ihan täydellinen no-no kun kyseessä on dagen efter-päivä :D

Ruby & Fellasissa on hyvää pubiruokaa. Satakunnankadun ja Hämeenpuiston kulmassa on Nepalilainen ravintola, missä on myös tosi hyvää ruokaa. Jos tykkää makkarasta niin Plevna on ihan ehdoton. Kaikissa annokset alkaen reilun kympin. Ja mun mielestä 2h+k on myös ihan ok paikka, varsinkin lupileipä (?) on ihan sikahyvää! Ja sohosta tykkään myös.

Eeva Kolu

Kiitos taas kommenteista kaverit!! Maaretille ja muillekin Tampereen ravintoloista kyselleille vastaan nopsaan: omia suosikkejani Tampereella ovat Bertha, Neljä vuodenaikaa, Vinoteca del Piemonte ja Inez. Roastissa on hyvä burgeri. Googlella löytyy lisätietoa siitä, minkätyyppisistä paikoista on kyse (Bertha kalliimpi, muut edullisempia). 2h+k:ta en suosittele, isot annokset määrä korvaa laadun -mentaliteetilla ja tiskillä "kokki" leikkaa pakastetiramisua suoraan paketista... huh, huh! Tampereella on tosi paljon mättömestoja, joissa raaka-aineet on kuraa mutta annokset isoja (toisaalta kai näitä on Suomessa kaikkialla). Joukossa on myös helmiä, mutta kannattaa katsoa tarkkaan, mihin menee :)

Eeva Kolu

Niin ja Saukolle vielä asunnosta, vielä(kään) ei tiedetä varmaksi, mutta nyt alkaa jo näyttää lupaavalta! Iikkks!!

Loki (Ei varmistettu)

Eeva: Olet väärässä. Olen kommentoinut myös kirjapostauksia muuhunkin kuin hyökkäävään sävyyn. Niitä toivoisin lisää. Anteeksi, että en kommentoi kukkakuvia, parkakuvia, ruokakuvia, hajuvesikuvia, viisaasti elämää tarkastelevia tekstejä, lempeästi elämän oikkuja kuvaavia tekstejä, kepeästi narsistisia tekstejä, huvittuneita tekstejä, tiukasti kantaaottavia tekstejä tai muita blogiisi imagoon oleellisesti kuuluvia ominaisuuksia päätäsi taputellen. Mielestäni noin 99% kommenttilootasi lukijoista osaa hoitaa sellaisen "kivan" suitsutuksen, jotka saa blogaajan hyvälle mielelle. Jätän ne "Aaaawwww<3" ja "Taas niin hyvä kirjoitus. Olet huippu!" kommentit niille jotka hoitaa sen puolen tunnollisesti. Lienee paikallaan udella miksi sinä muistat kommenteistani vain dissonoivat kilahdukset? Eikö blogiisi siis mahdu muidenkin ääniä kuin kuin niiden, jotka sytyttävät suitsukkeen aina kun aukaisevat Kaikki mitä rakastin välilehden?

Loki (Ei varmistettu)

Ja mitä tulee politiikkaan: Kommentoin viime keväänä persujen vaalijuhlien alla, että onpa hyvä, että Suomessa demokratia toimii. Sinun vastauksesi oli hyökkäävä ja ärsyyntynyt. Intoa oli jo viime keväänä politiikassa ja äänestäjissä, mutta se ei tainnut olla sellaista intoa, jota tässä alleviivasit. Jokaisella on omanlaisensa kakkulat nenällään. Nääs.

I May Say (Ei varmistettu)

Loki, älä viitsi dissata. Jooko?!

Eeva Kolu

Loki: kiitos kun osoitit käsitykseni hyökkäävästä ja äkäisestä sävystäsi vääräksi :) (sarkasmia, toim. huom.) Toki saa olla kriittinen, mutta jos koskaan ei ole mitään hyvää sanottavaa (kuten mainitsit, jätät positiivisen palautteen jakamisen suosiolla muille) niin kannattaa ehkä itsekin miettiä viettääkö aikaa oikeilla sivustoilla. Jos kaikki kukat ja kakut ja parkat ja pohdinnat ja "blogini imagoon olennaisesti kuuluvat" (sinäpä sen sanoit!) asiat blogissani ärsyttävät noin hitosti, niin onko vika silloin bloggarissa vai siinä lukijassa, joka tästä huolimatta klikkailee itsensä tänne säännöllisesti? Aurinkoa päiviisi, minä jatkan blogin kirjoittamista sillä tyylillä ja niistä aihepiireistä, jotka koen kivoiksi, toivottavasti löydät itsellesikin sellaista luettavaa, joka on enemmän omaan makuusi :)

Mary (Ei varmistettu)

Manu Koivistoa valitessa innostus oli isompaa kuin tää Peksi Haaviston suht mieto hekumointi. Näin mulle on todistettu. Joo, ja mä oon pariisilainen hipsteri, ja en tota Haaviston pehmoilua dikkaa. Hienoa, että Niinistö valittiin sen sijaan. Vaikka inhoan Kokoomusta.

Eeva (Ei varmistettu)

Mary: toiset meistä eivät ole olleet ihan äänestysiässä Koivistoa valittaessa ;) Eiköhän innostus politiikkaan ole ollut korkeampaa montakin kertaa Suomen historian aikana (mites toi 70-luku?), mutta puhuin tietysti omasta kokemusmaailmastani. Jota luonnollisestikin rajoittaa se, että olen syntynyt 80-luvulla.

Loki (Ei varmistettu)

Eeva: Olet kovin herkkänahkainen. Kritiikkini oli tarkoitus olla hazardimainen kritiikki blogisi suurinta lukijakuntaa kohtaan, joihin en samaistu. (Tarkoitan näitä kommenttiloota onanoijia, joiden erektion niin hyvin kirjoitetut tekstisi sytyttävät. Ei sarkasmia) Sen sijaan blogisi viihdearvon tunnustan niin kauan kun se seuraa agendalistaansa: jaarittelua ja kevytmietiskelyä. En näe tarpeelliseksi kommentoida viihdettä ellei kommenttini tuo jotakin lisäarvoa kokonaisuuteen. Politiikan kommentointi on tarpeellista varsinkin, kun tekstissäsi oli asiavirhe. Ei ole sama asia sanoa "suomalaiset ovat niin innoissaan" kuin jos sanoisi "tietty osa suomalaisista on niin innoissaan". Tottakai minä tulkitsen sinun ymmärtäneen jotakin väärin, jos kirjoitat väärin ja vääryys tulee aina korjata. Anteeksi, että retoriikkani on hyökkäävää. Se tulee luonnostaan. Seuraavalla kerralla kommentoin omasta tyylistäni ja onanoijien tyylistä yhdistetyllä pastissilla.

jo (Ei varmistettu)

"Kuvittelen olevani sellainen niljakas maailmankansalainen, jolla ei ole kotimaata, mutta oikeasti olen häiritsevän suomalainen. En esimerkiksi jaksa sitä espanjalaisten vaihtareiden huutamista." Hihii, naurahduksen aiheittanut kommentti. Ja pakko myöntää, että kuulun kanssasi samaan kastiin :D

Eeva (Ei varmistettu)

Loki: menipä pikkumaiseksi. Jos näen baarissa estoitta tanssivia ihmisiä, niin voin varmaan kirjoittaa, että onpa ihanaa kun suomalaiset tanssivat estoitta tarkoittamatta sillä koko Suomen kansaa. Noin hazardmaisen viisaana ihmisenä osaat varmaan ymmärtää tämän vetoamatta asiavirheisiin. Olen usein huomannut kommenteissasi sen, että ikäänkuin tahallaan ymmärrät asioita väärin, jotta pääsisit nälvimään, kritisoimaan ja valittamaan. Samalla kirjoitat ylimielisesti ja ivallisesti ihmisistä, joille blogini tuottaa hyvää mieltä tai iloa, ikään kuin se olisi huono asia! Minusta se kertoo aika paljon sinusta ja ajatusmaailmastasi - saanen näin sanoa, kun itsekin esität arvioita minun henkilökohtaisista ominaisuuksistani. Jos sinä saat omaan elämääsi sisältöä siitä, että haet internetistä tarkoituksenomaisesti kohteita "hyökkäävälle retoriikallesi" ja "hazardmaiselle kritiikillesi" niin anna mennä vain, blogini tarkoituskin on tuottaa hyvää mieltä. ********* Jo: niinpä, eitehrätästnynumeroo :D

nikke (Ei varmistettu)

Hei Loki, tässäpä idea: mitä jos perustaisit ihan oman blogin jossa voit kirjottaa just niistä aiheista joista haluut niin me muut saadaan ihan rauhassa fiilistellä täällä näitä halveksumiasi kakkuja ja kenkiä? eikä eevankaan tarvii pysyä Lokin hyväksymässä agendalistassa. Kaikki voittaa!

Loki (Ei varmistettu)

Keskustelu meni muuten agenttikohtaiseksi sinun aloitteestasi, huomasitko? Yleensä politiikassa riitelevät asiat, mutta sinä vedit virheellisesti muistamasi kommentointitaustani heti esiin ja siitä ne sivupolut ja väärintulkinnat sitten avautuivatkin. Mitä tulee politiikkaan: jos ymmärsin väärin, ymmärsin väärin rehellisesti. Tämä blogi on näköjään keskitetty henkilöpalvontaan. Sateenkaaria päiviisi, Kim.

Loki (Ei varmistettu)

Nikke pupuseni, minä pidän blogeinani jo niitäkin blogeja joissa käyn "vain" kommentoimassa. Keskustelu on asian ydin. On hankala tietää mikä blogi kannustaa ajatusten vaihtoon ja mikä on pystyssä vain ollakseen bloggaajan itsekorostuksen väline. Täytyy kai vain luottaa arviointiinsa. Nyt olen tehnyt arviointivirheen. Sen voin myöntää. Keskustelua olisi mielenkiintoista jatkaa esimerkiksi aiheesta missä määrin blogi nähdään yksityisenä tilana ja missä määrin julkisena areenana. Nyt lienee niin että Eeva tuntee yksityisen julkisuutensa loukatuksi, koska olen halveksinut hänen lukijakuntansa kommentointiprinsiippejä.

Eeva (Ei varmistettu)

Loki: en vetänyt kommentointitapaasi esiin "heti", olen itse asiassa ihmetellyt sitä jo pitkään, sillä aggressiivisen tyylisi perusteella tiedän jo katsomatta, mikä nimimerkki kommentin perässä on. Se aivan aidosti kummastuttaa minua. Keskustelumme kyllästyttänee jo molempia osapuolia, mutta sanon vielä sen verran, että tavallaan kyllä ymmärrän sinua. Minullakin oli tarve olla aina superkriittinen joka asiassa, kunnes hiffasin, että se, mistä muut tykkäävät, ei itse asiassa ole minulta millään lailla pois. Nykyään ymmärrän eron sen välillä, milloin kannattaa esittää kritiikkiä siksi, että asiat ovat aidosti pielessä, ja milloin kritiikin esittäminen on pelkästään muiden dissaamista, jolla pyritään itse asettumaan muiden yläpuolelle. Nykyään pyrin myös keskittymään niihin asioihin, jotka tekevät minut itseni onnelliseksi ja iloiseksi ja kas, eipä ole enää niin suurta tarvetta arvostella muiden valintoja.

Kommentoi