Ladataan...
Kaikki mitä rakastin

Jee!

Muuton sohva saapui eilen. Mikä iloinen yllätys, sillä odottelin sitä vasta ensi vuoden puolella.

Siinä se ny on. Ylitti odotukseni siitäkin huolimatta, että odotukset olivat varsin korkealla. Siinä on niin hyvä istua ja ottaa päikkärit, että viimeiset 7 vuotta sohvattomana tai surkeilla rupusohvilla istunut (tai totuuden nimissä: enimmäkseen maannut) bloggari on oikeasti vähän liikuttunut häntä kohdanneesta onnesta.

Ja niin, kävi tietysti klassiset: uusi pränikkä soffa sai kaiken muun olohuoneessa näyttämään entistä keskeneräisemmältä. Tyhjä seinä näyttää aikaisempaa tyhjemmältä. Kömpelöt kajarit aikaisempaa kömpelömmiltä. Enkä nyt ole ihan vakuuttunut matostakaan. Mutta: niiden aika tulee. Ei kiirettä. Siihen asti köllöttelen enemmän kuin tyytyväisenä uuden sohvan sylissä.

Sohvan lisäksi meille muutti itselleni synttärilahjaksi ostamani Ratzerin villaviltti sekä uusi kirjahylly (en tiedä, missä mielenhäiriössä kuvittelin, että pärjäisimme yhdellä kirjahyllyllä. Ha ha ha...) Niistä vaikka myöhemmin lisää.

Sohva ja viltti eivät muuten olisi voineet tulla parempana hetkenä, sillä tänään on kaksi varsin pätevää syytä linnoittautua kotiin tuijottamaan Netflixistä Veronica Marsia.

1. Tämän tiedättekin jo: ulkona vallitsevat olosuhteet. Ai terve vaan lumi, haluat sataa vaakatasossa suoraan mun naamaan niin että en näe eteeni? Ok moi.

2. Kävin eilen ekaa kertaa pariin vuoteen BodyPumpissa ja reidet ovat niin jumissa, etten oikeastaan pysty liikkumaan. Siis juuri yhtään. Tässä tietokonetuolissakin istuminen sattuu. Vinkkejä?

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kaikki mitä rakastin

Muutama kommentoija on kysynyt, milloin oikein aion kertoa lisää J.K. Rowlingin uusimmasta, kuten lupasin.

No tiedättekös. Tässä on nyt sellainen juttu, että en ole vieläkään lukenut sitä. Koska - ja tämän sanominen oikeasti sattuu - kirja on... tylsä.

En saa siitä oikein mitään otetta. En ole erityisen kiinnostunut yhdestäkään hahmosta enkä siitä, mitä heille tapahtuu. Hirveää, tiedän!

Vanhana Harry-fanina tuntuu petturimaiselta olla tykkäämättä kirjasta. Ja vielä petturimaisemmalta jättää se lukematta.

Mutta toisaalta: lukemiseen käytettävä aika ja keskittymiskyky on nykyään niin minimissä muutenkin, että en oikein tätä nykyä jaksa taistella kirjojen kanssa. Kirjahyllyssäni kun odottaa tälläkin hetkellä pino oikeasti tosi kiinnostavia kirjoja, joille en mukamas löydä aikaa.

Siksipä kysyn nyt teiltä, Casual Vacancynne jo lukeneet, kannattaako taistella? Muuttuuko kirja jossain vaiheessa paremmaksi/jännittävämmäksi/hauskemmaksi/rakastettavammaksi? Olen jämähtänyt jonnekin sivun 100 paikkeille.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kaikki mitä rakastin

 

Vielä ehtii, vielä ehtii! 

Nimittäin vierailla ilmaiseksi Aboa Vetus & Ars Novassa. Kumpaankin on ollut marraskuun ajan ilmainen sisäänpääsy. Kannattaa siis piipahtaa, jos pyörit Turussa ja viime kerrasta on aikaa. Kulttuuri tekee gutaa.

Ars Novassa nähtävillä juuri nyt esimerksi näitä Anna Tuorin (mielestäni turkasen upeita) maalauksia.

Ja sitten kun taidepläjäys on nautiskeltu, kannattaa vielä malttaa laskeutua Aboa Vetukseen tutkimaan Turun keskiaikaisia raunioita. Siinä on muuten hyvin tehty museo - asiatekstien lisäksi museosta löytyy aimo annos fiilistelyä, ja tarinoiden kautta rakentuu kuva keskiaikaisesta elämästä Turussa. Jumiuduin pieneksi ikuisuudeksi horisemaan superinnokkaan oppaan kanssa kaariholvista ja keskiaikaisesta tiilirakentamisesta...

Ai niin ja!! Juuri nyt siellä on AARRENÄYTTELY! Siis kaikki, jotka olette joskus haaveilleet löytävänne merirosvon aarrearkun, Aboa Vetukseen mars.

Jos tämäkään ei vielä vakuuttanut, niin viimeisenä vinkkinä: myös Aboa Vetuksen ja Ars Novan kahvilasta saa sitä Tintån leipurin Maailman Parasta Suklaakakkua! Oi mikä löytö!

Share

Pages