Ladataan...
Kaikki mitä rakastin

Salo.

Myöskin Salo.

 

Siitä huolimatta, että olen asunut Turussa käytännössä kahdeksan vuotta, en ollut ennen viime sunnuntaita vielä koskaan piipahtanut lähipaikkakunnallemme Saloon.

Nyt tarjoutui oiva tilaisuus, kun Salon taidemuseossa on näytillä Ilkka Lammi -retrospektiivi. Jos Ilkka Lammi ei sano mitään, niin kerrottakoon että hän oli nuorena nukkunut taidemaalari, 90-luvulla erittäin tuotteliaasti maalannut lupaus, jonka kohdalla puhutaan usein jopa "henkilökultista". Tykkäsitpä Lammin taiteesta tai et, näyttely on jo edellä mainituista syistä huippumielenkiintoinen ja yleissivistävä.

Salon vanhaan veturitalliin tehty taidemuseo on jo muuten itsessään mielenkiintoinen paikka, ainakin meille punaisen tiilin ystäville.

Salo-retkeni toinen päätarkoitus oli päästä piipahtamaan paljon kehutussa Toinen Keksi -kahvilassa. Varsinainen kahvila oli ikävä kyllä sunnuntaina kiinni, mutta firmalla on toinen toimipiste Halikon Design Hill -kaupan yhteydessä. 

Design Hillissä miljöö ei ollut ihan niin tunnelmallinen, mutta tarjoiltavat olivat herkkua ja kahvilan panostus yksityiskohtiin hurmasi! Jokainen kakkupala ja juoma tarjoiltiin vähän kuin taideteos, pienten naposteltavien säestämänä (henkilökohtainen suosikkini: suklaaseen dipatut viinirypäleet). Suosittelen ehdottomasti poikkeamaan, jos satutte Saloon. (Mutta älkää tilatko jäälattea, se oli kammottavan makea.)

Piipahdimme myös mainetta nauttivalla Salon Radiokirppiksellä, josta tuttavapiirissä kiertää villejä tarinoita (milloin sieltä on löytynyt vitosella täydellinen sohva, milloin designer-vaatteita). Itselleni ei ikävä kyllä jäänyt tällä kertaa mitään käteen, mutta kirppis oli suuri ja hinnatkin ihan kohtuulliset. Porukkaa oli paljon. Niin se taitaa olla, että pienempienkin paikkakuntien tarunhohtoiset löytönurkat alkavat olla historiaa...

(Joskus mietin, että jos saisin aikakoneen, en ehkä menisikään 20-luvun Pariisiin vaan 90-luvun alun Suomeen. Tekisin kirppiskierroksen kaikilla pikkupaikkakunnilla ja ostaisin 50 markalla hirveän läjän kotimaista designia ja lasitavaraa, jota pidettiin tuolloin suunnilleen ongelmajätteenä. Olettaen tietysti, että ne mahtuisivat mukaan aikakoneeseen. No... ehkä menisin kuitenkin sinne 20-luvun Pariisiin.)

Seuraavalle Salo-visiitilleni jäi vielä kenkäkauppa, jossa eräät Helsingin-kollegani kuulemma piipahtavat tasaisin väliajoin pääkaupungista saakka. Sunnuntai ei siis ollut tässä mielessä paras päivä piipahtaa uudessa kaupungissa, mutta kotimaanmatkailullehan pyhäpäivä on aina mitä otollisinta aikaa!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kaikki mitä rakastin

Viime perjantai oli hauska (ja pitkä!) ilta. Olin alkusyksystä laittanut viestiä kaikille turkulaisiksi tietämilleni lilyläisille, että olisi hauska nähdä naamoja blogien takana, ja viime perjantaina olohuoneeseeni pelmahti aikamoinen joukko toinen toistaan symppiksempiä bloggaajia. Ihan kaikki eivät päässeet paikalle, mutta ehkä sitten ensi kerralla!

Kameran saldo oli pääosin julkaisukelvotonta (ei johtuen kuvattavista, vaan kuvaajasta), mutta nämä pari hassua, ei-ihan-niin-tärähtänyttä kuvaa jäi illasta muistoksi.

Mukana menossa olivat Coco Sweet Dreams, Suvi sur le vif, Jätä mullekin! -pojat, Tiinapetriikka sekä A modo mio. 

Luonnollisestikin minulla oli kaikenlaisia aikomuksia koskien tarjoiluita, olihan porukkamme varsin ruokaorientoitunutta, mutta kuinkas sitten kävikään...

Sairastelustani ja sen aikaansaamasta, aikamoiseksi kasautuneesta työtaakasta johtuen olin perjantaiaamuna niin poikki ja kuitti, että meinasin jo epätoivoissani peruuttaa koko kemut. Tuttavani Miia Mildh PR:ltä pelasti tilanteen lähettämällä luokseni kassillisen Filoksen valmiita tapaksia ja Bear Flag -punkkua, ja A modo mion Salla toi mukanaan kaksi laatikollista pizzaa. Minulle ei jäänyt tehtäväksi kuin avata sipsipussi. Kiitos tytöt!

Kuvassa paras vinkkini juhlien järkkäämiseen: kannattaa hakea Mäkkäriltä tai Heseltä iso säkillinen jäitä ja tehdä niistä cooleri mihin tahansa isoon saaviin (tuossa kuvassa käytössä Ikean iso leivontakulho). Jääkaapissa ei kuitenkaan koskaan ole tarpeeksi tilaa, ja onhan se muutenkin kivempi, ettei vieraiden tarvitse kaivella juomia jostain puoliksi syötyjen jugurttipurkkien keskeltä. 

Koira nautti täysin siemauksin kaikkialta satelevista rapsutuksista ja kieltäytyi seuraavana päivänä edes liikahtamasta ennen kello yhtä iltapäivällä. Jatkuva huomio on ihanaa, mutta energiaa vievää.

Kiitos kaikille hauskasta illasta, törmätään toistekin!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kaikki mitä rakastin

Hohhoi kamut, arvatkaa kuka on taas kuumeessa? 

Kamalasti tekisi tähän nyt mieli valittaa kaikesta, mutta mitäpä nyt sekään ketään hyödyttäisi. (Itken hiljaa tyynyyni, vain tuuli kuulee, kuinka vaikerran.)

Sen sijaan lätkäisenpä tähän pitkästä aikaa asukuvan. Tämä on viikonlopulta, paremmilta ajoilta, kun uskoin jo hetkeksi tämän taudin olevan ohi.

takki Monoprix / mekko Marimekko / huivi Acne / laukku Zara / kengät Acne

Parempaa viikkoa teille, rakkaat ystävät!

Share
Ladataan...

Pages