Ladataan...

Täällä sitä nyt sitten ollaan.Pohdin tässä, mikä voisi olla vanhan blogini uuden osoitteen ensimmäinen postaus.


Kirjoita jotain itsestäsi, kehotti päätoimittaja, siltä varalta että sinne eksyy uusiakin lukijoita.


Olen Eeva, 25 vuotta. Opiskelen Tampereen yliopistossa tiedotusoppia, mutta olen hiljattain muuttanut takaisin pääkaupunkiseudulle - asun poikaystäväni kanssa teiniaikojeni makuuhuoneessa vanhempieni yläkerrassa. Trendiin olen kirjoittanut nyt kolmisen vuotta.



Blogissani kirjoitan pääasiassa asioista, jotka tekevät minut onnelliseksi, kuten kirjoista, vaatteista, ruuasta, hajuvesistä, leikkokukista ja kaikesta kauniista ja kaupungilla nähdystä. Joskus saatan jostain ärähtääkin.


Rakastan saippuaa, raitapaitoja ja tuoreita croissanteja. Ympäröin elintilani puoliksi juoduilla teekupeilla ja yritän ostaa laadukkaita klassikkovaatteita, mutta päädyn lopulta aina henkkamaukan alerekille. Olen onnellisimmillani ystävien seurassa yhden viinilasin jälkeen. Pidän absurdista huumorista ja omistan ihan liikaa nauhakenkiä ja vintage-salkkuja. Lempikirjani on Jonathan Safran Foerin Everything Is Illuminated. Haaveilen siististä kodista ja siitä, että oppisin kietomaan huivin kaulaani sillä huolettomalla tyylillä, jota näkee ranskalaisissa katumuotiblogeissa. Hiljattain löysin sisältäni pienen aktivistin, ja yritän olla vähäsen parempi ihminen.


Olen vilpittömän innoissani blogini uudesta kodista sekä ihastuttavista bloggaajanaapureistani. Toivottavasti löydätte tienne tänne, olitte sitten vanhoja tai uusia lukijoita, ja jaatte jatkossakin ajatuksianne kanssani.



Kuvissa lemppariasoita, jotka - tiedän sen jo nyt - tulevat muistuttamaan kesästä 2011: A.P.C.:n lempihame, olkihattu, räjähtäneet herrainkengät sekä Venäjän laivaston raitapaita. Ostin sen armeijan ylijäämäliikkeestä, jossa olin takuulla ainoa pilkulliseen haalariin ja lierihattuun pukeutunut asiakas. Muilla oli tatuointeja ja maastokuvioiset housut ja epäilemättä jonkinlainen viidakkoveitsi housunlahkeessa. (Oli siellä yksi lapsikin, joka lallatteli "natseja tappamaan, natseja tappamaan...") Paidan kuvauksessa luki, että tämä ei sitten ole mikään trendipellepaita vaan ihan oikea armeijavaate. Ehkä juuri tämän vuoksi testosteroninkatkuinen myyjä huokaisi syvään minut nähdessään, mutta ei se mitään. Äiti tulkkasi pesuohjeet venäjästä suomeksi ja kas, kesän 2011 klassikko oli syntynyt. Lisää vain puisto, aurinko ja pullo viiniä.

Share

Pages