Ladataan...

Yhteistyössä Fresita

Siitä on tasan kymmenen vuotta, kun sain juuri Turkuun muuttaneelta ystävältäni tekstarin: Turun vappu on paras! 

Vuotta myöhemmin koin itse Turku-vapun ekaa kertaa. Ja olihan se. Paras. Maaginen. Vihdoin älysin, mistä vapussa on kyse.

Tänä vuonna vapun lähestyminen on aiheuttanut hiipivää ahdistusta - ekaa kertaa melkein vuosikymmeneen en ole Turussa. Ei lakitusta Museonmäellä, ei treffejä Leninin patsaalla, ei yöburgereita Eerikinkadun Hesellä eikä piknikiä Vartsarilla.

Hitot jouluista ja pääsiäisistä: vasta vappu iski kuin metrinen leka. Sellainen leka, joka muistuttaa, että eräs elämänvaihe on auttamatta ohi ja aika mennyt ei koskaan palaa.

Mutta: varför Åbo, vi har ju Paris! Päätin paeta tänä vuonna vappua Ranskan Turkuun.

Koska vappu jää tänä vuonna väliin minun liihotellessani valojen kaupungissa, järjestin pienimuotoisen pre-vapun. Hodareita, minimunkkeja, kuohuvaa ja Beyoncéa. Vappupillit puuttuivat, mutta ne korvattiin kovaäänisillä vierailla.

 


Pre-vapun superhelpot tarjoilut toimisivat varmasti myös oikeana vappuna:

Astetta maukkaammat hodarit syntyivät chorizonakeista, aiolista, chilikastikkeesta sekä marinoidusta punasipulista.

  • Punasipulin marinointi on maailman iisein homma: sipuli silpuksi tai suikaleiksi, perään reilu loraus punaviinietikkaa tai balsamicoa, loraus hunajaa ja oliiviöljyä, myllystä suolaa ja mustapippuria. Anna marinoitua vähintään tunti, mutta yönkin yli jääkaapissa passaa. 
  • Aiolia saa valmiina kaupasta, mutta tujumman maun saat sekoittamalla tuoretta, silputtua valkosipulia maustamattomaan majoneesiin. Ja ennen kuin joku kysyy, ei, en tee majoneesia itse ja kieltäydyn tuntemasta siitä huonoa omaatuntoa. Elämä on liian lyhyt.
  • Käytin itse hodareissa Helsingin makkaratehtaan chorizoja, jotka leikkasin puoliksi. Ne ovat enemmän nakkimallia, joten sopivat paremmin hodareihin kuin sellainen karkean lihaisa, jopa kestomakkaraa muistuttava chorizo.

Jälkkäriksi tein vartaat vaahtokarkeista, mansikoista ja minimunkeista. 

Ekstraherkulliseen versioon munkit kannattaa paistaa itse: tee munkkitaikinasta rinkilöiden sijaan pieniä palleroita, paista upporasvassa ja kieritä sokerissa. Kiireisen emännän tai isännän hippakeittiössä voi hyvin käyttää kaupan valmiita minimunkkeja tai -donitseja.

(Olen vihdoin päässyt elämässäni siihen pisteeseen, jossa ihmisiä voi ihan hyvin kutsua kylään, vaikka kaikki ei olisi vimpan päälle itse tehtyä ja täydellisen onnistunutta. Ja vaikka lattia olisi imuroimatta ja tukka pesemättä. Vapauttavaa.)

Kemujen kuohuvat tarjosi Fresita. Uudistunut pullo on minusta upea. Niinkin, että käytin niitä myös maljakoina.

Kiitos kamut, kiitos kuohuva ja kiitos Turun vappu 2005-2013. 

Kuplivaa vappua kaikille!

Share

Ladataan...

Hmm. Siitä tietää, että on kevät, kun on koko päivän yrittänyt kirjoittaa blogipostausta, mutta tekee vain mieli hihitellä.

Joten ehkäpä jätän tämän kirjoitteluhomman tällä kertaa vähemmälle ja lataan vain läjän kuvia. 

Nämä kuvat ovat eiliseltä, kun ihana aurinko helli Samppalinnaa. Kaverini sai luovan idean - tänä vappuna raahataan piknikille pöytä ja tuolit! Elmukelmua vaan jalkojen ympärille ja sitten menoks.

Ehdottomasti paras puoli elämäni ensimmäisessä aikuisvapussa - piknik tuolilta. Ei tarvitse selkävaivaistenkaan könöttää maassa. Joskin aurinkoa sokeasti seuraten suurin osa porukasta taisi kuitenkin jossain vaiheessa löytyä vaaka-asennosta ruohikolta...

Jossain vaiheessa joku ohikulkija kysyi onko tämä se Vapaaseurakunnan vappupiknik. Vastasimme, että ei, mutta aikamoinen sekalainen seurakunta meitä kyllä oli koolla.

Sulassa sovussa tytöt, pojat, ihmiset, koirat, eksät ja nyksät. Vappu se taitaa olla semmoinen yhdistävä tekijä. Siis tietysti paitsi jos sitä inhoaa. Mutta Turussa vapusta taidetaan kyllä yleisesti tykätä. Ehkä koska täällä ei ole teekkareita. (Rakkaudella, rakkaat teekkarit! Mutta teidän vappumeininkinne on jopa minulle liikaa.)

Kuusi tuntia myöhemmin, naama helottaen sekä auringosta (!) että kuplajuomasta, heitimme heipat. Tervetuloa uudestaan vuoden päästä, kävi kutsu. No kyllä kiitos.

Tässäpä hyvä uusi vappuperinne nyt kun haalarit on hyvästelty.

(Niin, useampi teistä kyseli, olenko oikeasti käyttänyt haalareita opiskeluaikana. No en. Mutta 80 % kavereistani on, ja he ovat oikein hyviä ihmisiä.)

Share

Ladataan...

Hyvää vappua kaikille!

Minä keitän perunoita salaattia varten ja yritän jollain tavalla käsittää sen tosiasian, että

nyt on toukokuu.

Tämä vappu oli vähän erilainen. Päätin viime vuonna, että perinteiset opiskelijavaput ovat nyt omalla kohdallani juhlittu (ja paleltu). Sitten edessäni oli dilemma: mitä aikuiset tekevät vappuna?

Pitkän jahkailun ja pähkäilyn jälkeen päätin, että aikuiset ovat täysin tyytyväisiä, jos saavat paistaa munkkeja ja juoda pari lasia samppanjaa. Muuten katsotaan, mihin nokka näyttää, eikä oteta stressiä tai tehdä liikoja suunnitelmia.

Munkit ja samppanjat sain, ja lisäksi paljon muuta. Ja kuitenkin: älysin siirtyä sisätiloihin ajoissa sen sijaan, että olisin jäänyt väkisin jokirantaan hytisemään, ympärilläni oli nättejä vaatteita haalareiden sijaan ja tajusin vieläpä lähteä ajoissa nukkumaan, jotta jaksaisin nauttia tämänpäiväisestä piknikistä.

Väittäisin siis, että aikuisempi vappu onkin aika hyvä vappu.

Share

Pages