Ladataan...

Heippa kamut! Tauti senkun pitää otteessaan, mitä nyt joku oli viime yönä käynyt nappaamassa kaktuksen kurkusta pois ja korvannut sen partakoneenterällä. 

 

Mutta voi, kyllä ilahduttaa tämä uusi laukku, jonka postisetä toi.

 

Olen etsinyt arkikäyttöön mustaa nahkalaukkua niin kauan kuin olen älynnyt sellaista tarvitsevani, eli suunnilleen siitä lähtien kun ymmärsin että kaiken ei aina tarvitse olla värikästä. Siis selkokielellä ilmaistuna noin neljä vuotta. 

 

 

Ei ole löytynyt. Kaikki ovat joko tekonahkaisia tai päättömän kalliita. Niissä on joko liikaa logoa, blingiä ja roikkuvia osia, tai sitten ne ovat aivan liian raivokkaan pelkistetyn minimalistisia. Kolmas suuri ryhmä ovat Birkinistä inspiroituneet ladylike-laukut, jotka ovat toki kauniita, mutta vaatisivat kantajaltaan huomattavasti huolitellumpaa habitusta kuin meikältä löytyy (tai kahtakymmentä elettyä vuotta enemmän).

 

Haluaisin vain laadukkaan, mustan nahkalaukun, johon mahtuisi kalenteri, läppäri ja vesipullo, onko se liikaa vaadittu?! Alan hiljalleen ymmärtää ihmisiä, jotka ostavat luksuslaukkuja. Minäkin olen pian valmis maksamaan tonnin ihan vain siitä hyvästä, ettei tarvitsisi enää ajatella koko asiaa. Tosin olen kyllä kuullut sellaisiakin tarinoita näiden törkykalliiden laukkujen laadusta, ettei tästä ongelmasta taida päästä edes rahalla.

 

 

Siihen asti  suurimman osan arkilaukkuongelmistani ratkaisee tämä uusi tummanruskea - tämän saa esimerkiksi kiinni toisin kuin sen taskuvarkaiden unelman, jossa olen viimeisen vuoden omaisuuttani kanniskellut. Sitä paitsi, tummanruskeahan menee melkein mustasta. Ainakin, jos on pimeää. Laukku on Vanessa Bruno Athén ja löysin sen varsin kelpohintaan Asoksen aleista. 

 

Ja kyllä, niitä vinkkejä laadukkaista, sopivan yksinkertaisista ja ajattomista mustista nahkalaukuista otetaan edelleen vastaan.

 

 

Share