Ladataan...
Kaislarannalla

Kotikasvatettujen kesäkurpitsojen aika on nyt. Sain kaksi melko isoa kurpitsaa ja halusin tehdä jotain uutta. Veneet ja keitot on jo moneen kertaan syöty, inspistä kurkkasin googlaamalla kesäkurpitsaohjeita, ja päädyin Valion sivuille. 

Kesäkurpitsamoussaka. Se kuulosti vähän uudelta, ei kuitenkaan liian erilaiselta. Moussaka on ruokaa, joka meillä ei uppoa, munakoisokammoisia ovat kaverit mun. Mutta kesäkurpitsa on mieto. Siispä testasin ohjetta vähän muokaten, ja ruoka upposi hienosti myös neiti neljäveelle.

Kesäkurpitsamoussaka:

jauhelihakastike:

  • 400g kanajauhelihaa
  • 2 sipulia (pientä)
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1 kanafondi (tai rkl pullosta kaadettavaa fondia)
  • ripaus chilimaustetta
  • 400 g tomaattimurskaa (Mutti)
  • 1/2 tl suolaa

munakerma:

  • 4 dl juustomaustettua kermavalmistetta (Pirkka)
  • 3 munaa
  • 1/2 tl suolaa

1 iso kesäkurpitsa (n. 800g) tai useampi pieni

kuorrutteeksi juustoraastetta 150 g (mozzarella-emmental)

 

Ruskista jauheliha ja hienonnetut sipulit oliiviöljyssä pannulla. Lisää tomaattimurska, hienonnetut valkosipulin kynnet, suola, fondi ja mausteet. Anna kiehua 2 - 3 min. Yhdistä munamaidon aineet keskenään kulhossa.Leikkaa kesäkurpitsat pituussuunnassa pitkiksi viipaleiksi. Käytä juustohöylää niin saat ohuita viipaleita.Lado voideltuun uunivuokaan kerroksittain jauhelihakastiketta ja kesäkurpitsaviipaleita. Kaada puolet munamaidosta vuokaan, kun kerroksista puolet on koottu. Jatka loppuun ja kaada loppu munamaito päälle. Lado päällimmäiseksi kesäkurpitsaa. Ripottele päälle juustoraaste.Kypsennä 200 asteessa n. 60 min. Peitä tarvittaessa kesken paiston foliolla tai leivinpaperilla, ettei juusto tummu liikaa. Anna vetäytyä mielellään tunnin ajan, jotta vuoka tiivistyy.

 

Share

Ladataan...
Kaislarannalla

Flunssa ei katso aikaa ei paikkaa. Paitsi että se saapuu juuri silloin, kun aikaa olisi vähiten. Mun luokse se saapui tiistaina, tai sitten söin vahingossa hiekkapaperia muutaman arkillisen.

Mun on hirvittävän vaikea olla pois töistä. En tiedä onko se tunnollisuutta vai tyhmyyttä. Tiistaiyönä kävin suurta taistelua itseni kanssa. Se uskottelu, että kaikki on hyvin aamulla. Kun tietää, ettei missään nimessä ole työkuntoinen ja pahimmillaan tartuttaa vaan kaikki muut. Sen sijaan, että olisin lähtenyt junalla Helsinkiin, lähdinkin työterveyteen. Hyvä niin. Nyt selviän ehkä muutamalla päivällä sen sijaan, että kituuttelen puolikuntoisena muutaman viikon.

Liiallista tunnollisuutta ei helpota lainkaan viimeaikainen uutisointi alle 40-vuotiaiden lisääntyneistä sairauspoissaoloista. Ymmärrän tiukennukset ja tiedän etten ole se turhaan sairauslomaillut. Alitajunnassa käyn kuitenkin taistelua siitä, olenko riittävän sairas sairaslomalle. Hullua?! Uutisointi on vaarallista kaltaisilleni, jotka tuovat mieluummin taudit työkavereillekin jaettavaksi kun pysyvät kotona. Ja kuitenkin ärsyynnyn töissä niistä ihmisistä, jotka tulevat palaveriin Nessu-paketti kainalossa ja töräyttelevät koko kokouksen ajan pitäen omaa paperishowtaan. Noh, kultainen keskitie kai tässäki, mutta mikä se kenelläkin on. Mulla on itsellä käsitys, että ihmiset eivät kovin herkästi jäisi kotiin saati että pitäisivät ilmaisia vapaita, mutta kai siinäkin on alakohtaisia eroja.

Täällä sohvanpohjalla on ollut aikaa mietiskellä kaikenlaista. Esimerkiksi omia hulluja juomatottumuksia. Miltäs kuulostaa lakritsijauheella höystetty tee? Näyttää epäilyttävältä, maistuu hyvältä. Ymmärrän, et ehkä ole samaa mieltä :) Mä olen aikalailla koukussa Bülowin lakritsituotteisiin. Meiltä löytyy siirappia, karkkeja ja jauheita. Törkkeän hintaisia, mutta ihanan makuisia. Ja nuo English Tea Shopin teet, herkkua. Sekin juomatottumuksista vielä, että kahvia juon ympäri vuoden päivittäin, mutta teeta ainoastaan syys-talvikaudella...en ikinä voisi kuvitella hörppiväni teetä hellelukemissa, kuumaa kahvia kuitenkin....

Share

Ladataan...
Kaislarannalla

Kesän salaattimussutus ja grilliruokakiintiö tuli täyteen. Siirryin eilen pastan pariin, se on syyskuu nyt.

Mieli tekee juuri nyt hyvin simppeleitä ruokia, siksipä testasin ensimmäistä kertaa sitä yli vuosi sitten kauppojen hyllyt Mutti-tomaateista tyhjentänyttä kastketta.

Tomaattipohjaiset kastikkeet ovat harvoin mieleeni, koska niiden maku on usein valju, vetinenkin. Täyteläisen kastikkeen saa toki juustoja tai kermaa lisäämällä, mutta tomaatti laimenee. Onnistuuko täyteläisyys myös oliiviöljyllä?

Kastikkeen salaisuus on laadukas tomaatti ja hyvä oliiviöljy. Valitettavasti kaapissani oli vain tavallista extra virgin -markettitavaraa, mutta silläkin sai hyvää aikaiseksi. Mitä se olisikaan oikein maukkaalla, hienolla oliiviöljyllä.

Tein kastikkeen täysin ohjetta noudattaen. Ei mitään pikapastaa, koska kastikkeen valmistus vie n. 40 minuuttia. Mutta jokainen minuutti kannattaa käyttää, niin täyteläinen kastikkeesta tuli. Seuraavan kerran (kyllä, teen toistekin) maustan kastikkeen voimakkaammin yrteillä.

Ihan ilman juustoa en pastaa kärsi syödä, parmesanilla se oikea annos tulee hunnuttaa :)

Jos haluat hyvän tomaattikastikkeen, testaa ihmeessä tuota Alénin reseptiä. Helppo ja yksinkertainen - siten ne parhaat ruoat tehdään.

Share

Pages