Älä päivitä klassikkoa

Ladataan...
Kaksi-nolla

Aivan ensimmäisenä haluan kiittää Samuel Beckettin näytelmien oikeuksien valvojaa, joka on hyvin tarkka siitä, millaisen sovituksen Huomenna hän tulee -näytelmästä saa tehdä.

Aijai miten oli mahtavaa viettää pitkästä aikaa iltaa sellaisen klassikkonäytelmän parissa, jota ei ollut tuotu nykypäivään niillä ilmeisimmillä keinolla: videolla, katsojan puhuttelulla ja muulla metateatteroimisella sekä tosi-tv-viittauksilla. Ja esitys siis on Kansallisteatterin Godota odottaessa.

Parasta tässä klassikossa on se yhtä aikaa verkkainen ja latautunut tunnelma, kun neljä ihmistä vain tappaa aikaa odottaessaan.

Toiseksi parasta on se kuristus, joka hiipii aluksi-ei-niin-ahdistuneenkin katsojan mieleen pikkuhiljaa. Tässä sitä nauretaan väsyneen palvelijaukon höpöpuhetulvalle (loistokas Janne Reinikainen), vaikka kaikki on ahdistavan totta: Godot ei todellakaan tule koskaan, enkä silti voi muuta kuin odottaa ja miettiä, miten parhaiten käytän aikani odottaessa.

Tai kuten Beckett sen sutkauttaa: "Naiset synnyttävät hajareisin haudan päällä, päivä paistaa hetken, sitten on taas yö."

Neljän miehen ensamblesta (Reinikaisen lisäksi Esko Salminen, Eero Aho, Hannu-Pekka Björkman) hurraan koviten vähäeleisesti, hauskasti ja koskettavasti Lucky-palvelijan roolin tekevälle Reinikaiselle. Björkman olisi hienoa nähdä vaihteeksi ihan erilaisessa roolissa kuin kuolaavana huutajana, vaikka hänen riehumistaan onkin nautinto katsoa.

Joka tapauksessa seuralaiseni pohti esityksen jälkeen, milloinhan on viimeksi nähnyt teatteria, joka perustuu vain kahteen asiaan - huikeaan tekstiin ja yhtä huikeaan näyttelemiseen. Samaa mieltä: raikasta ja ajatonta. Suosittelen kaikille, jotka onnistuvat saamaan liput.

Kuva: Stefan Bremer

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...