Älä mene mukana

Päivän oppi: "Kun asiat silloin tällöin menevät pieleen, älä mene niiden mukana" (www.positiivarit.fi)

Olen joskus vuosia sitten tilannut työsähköpostiini Positiivarien "Ajatusten Aamiaisen". Joka päivä sähköpostiin pläjähtää positiivinen päivän mietelause ja sen ohessa jotain muuta lätinää. Joskus viestit jäävät lukematta, joskus ne ovat ärsyttävän ylisiirappisia ja sitten joskus nuo mietelauseet ovat varsin hyvin tilanteeseen sopivia. 

Karhunkierroksen viimeistelyt eivät meinaan ole menneet ihan putkeen. Tai no jos viimeistelyihin kuuluu pelkkä sohvalla makaaminen, niin sitten ne ovat kai menneet hyvin. Juoksin viimeisen pitkikseni kaksi viikkoa sitten ja tämän jälkeen olen juossut ainoastaan kaksi kertaa. Helatorstaina kävin tutustumassa suunnistukseen, jolloin rytyytin pitkin metiköitä kuuden kilsan verran ja tiistaina juoksin seiskan lenkkini Porin Metsässä. Tänä viikonloppuna olisi ollut vielä tarkoitus juosta viimeinen pitkis, mutta nyt istun jääpussi jalassa ja lenkille ei ole asiaa. 

En tiedä sattuiko tuolla suunnistuksessa jotakin, mutta tiistain lenkillä alkoi kipuilemaan oikea jalka, jonka kanssa ei ole ollut mitään ongelmia pitkään aikaan. Lenkin jälkeen nilkka, akillesjänteen alue ja säären sisäosa nilkasta ylöspäin olivat ihan tukossa. Oli vaikea paikallistaa kipukohtaa. Ensin vaikutti penikkaoireelta, sitten enemmänkin nilkkaongelmalta. Oli miten oli, tiesin heti että nyt ei auta kuin levätä. Eipä siinä sitten muuta kuin ahkeraa kylmähoitoa, Voltarenia ja vitutusta päälle. 

Hetken itkua tuherrettuani tajusin, että tilanne ei ole kuitenkaan kovin paha. Onnekseni mulla on rutkasti kokemusta näistä jalkaongelmista ja osaan reagoida niihin aikaisessa vaiheessa ennen kuin tilanne äityy huonoksi. Pari testiä yleensä kertoo, kuinka paha tilanne on. Mikäli jalat eivät kirraa kävellessä ja kipuile portaita kivutessa, riittää yleensä viikon-parin huili ja jalat ovat entisellään. Toinen hyvä testi on päkiöillä hyppiminen. Jos jalka kipuilee hypyn alastulovaiheessa, on tilanne pahempi. Nyt ei tunnu kirrausta kävellessä eikä kipua portaissa tai hyppiessä. Siispä päätin nyt kerrankin ottaa chill pillin ja olla stressaamatta asian suhteen. Karhunkierrokseen on 2 viikkoa aikaa ja tässä ajassa ei muutenkaan enää ihmeitä tehdä. Joka tapauksessa olisin alkanut himmailemaan tämän viikonlopun jälkeen, joten nyt on aika lailla sama, vaikka en juoksisi enää lainkaan ennen Karhunkierrosta. Pääkopalle tämä on toki kova paikka, koska lenkkien pois jättäminen hieman karistaa itsevarmuutta. Pitää kuitenkin nyt tarttua vaan positiiviseen. Käytän tän pari viikkoa kehon huoltamiseen, metsässä retkeilyyn sekä keväästä nauttimiseen ja olen sitten Karhunkierroksella entistäkin paremmassa iskussa. 

 

Share

Kommentoi