Pakkolomalla - päivä 6

Päivän oppi: Älä ylianalysoi! 

Päivä 6:

"Kaikki tapahtuu tarkoituksella." Vai tapahtuuko sittenkään?

Kuudentena saikkupäivänä olen kelaillut seuraavaa: Olen viimeiset puoli vuotta uskonut vakaasti siihen, että asioita tapahtuu tarkoituksella. Oikeastaan olen aivopessyt itseni tuohon ajatukseen varsin tehokkaasti. Mutta mitä sitten, jos onkin niin, että millään ei ole mitään tarkoitusta, vaan asioita vain osuu randomisti kohdallemme? Mitäpä, jos kaikki surkeat sattumukset ovatkin vain yksinkertaisesti paskaa mäihää, ilman mitään sen suurempaa merkitystä? Puu kaatui myrskyssä autoni päälle vain sen takia, että oli myrsky, laho puu ja paska mäihä. Ei sen takia, että universumi olisi yrittänyt herättää minua elämäni pahimmasta valveunesta. Sydämeni särkyi vain sen takia, että oli tyhmä, hyväuskoinen Johanna ja todella paska mäihä. Ei sen takia, että osaisin jatkossa elää hetkessä ja arvostaa onnea. Eläinlääkäri teki hevoseni lähes hengen maksaneen hoitovirheen, vain sen takia, että oli taitamaton eläinlääkäri ja jälleen se paska mäihä. Ei sen takia, että universumi yritti toistamiseen herättää minua siitä samaisesta valveunesta. Ja kylkiluuni katkesi vain yksinkertaisesti sen takia, että on tämä uskomattoman paska mäihä! Ei mistään muusta syystä. Mitä, jos paska tapahtuu ilman yhtään mitään tarkoitusta? Tai ehkäpä se on omissa käsissämme millaisen tarkoituksen luomme paskalle mäihällemme, eikä se ole mikään korkeamman käden ennalta päättämä tarkoitus. Tämänkertaisen paskan mäihän tarkoitus ei ole minulle vielä auennut miltään osin. Siihen asti kunnes se aukenee, annan tämän olla vain ja ainoastaan sitä mitä se on. Paskaa mäihää! 

Edit: klo on nyt 3.42 yöllä ja uni ei tule. Oivalsin juuri jotakin. Kaikki tuo edellä mainittu paska mäihä onkin itse asiassa ollut käsittämättömän hyvää mäihää. Puu kaatui autoni päälle, mutta onneksi minä ehdin ulos autosta juuri ennen. Sydämeni särkyi onnekseni, koska jossakin on minulle jotain paljon parempaa. Eläinlääkäri teki pahan hoitovirheen ja on onni, että hevoseni selvisi hengissä. Tipuin leuanvetotangolta tuolin kulmaan ja pari kylkiluuta katkesi. Onneksi, koska olisinhan voinut tippua tuolin kulmaan myös selkärangalleni. Kelatkaa mikä hyvä mäihä x 4! Ehkä paskan mäihän ainoa tarkoitus onkin oppia näkemään asioita toisenlaisesta perspektiivistä. 

Share

Kommentoi