Syö mitä tahansa -päivä

Päivän oppi: Pidä mielessä, että vaikka karkin syöminen on kivaa, niin loppujen lopuksi ajatus karkin syömisestä on aina jotain vähän parempaa, kuin se varsinainen syöminen.

Kuva: www.buzzfeed.com

Kesälomani kakkosjaksolla lanseerasin elämääni jotain käänteentekevää. Nimittäin syö mitä tahansa -päivän. Syö mitä tahansa päivän idea on antaa itselle lupa herkutella yhtenä päivänä viikossa mitä tahansa, niin paljon kuin haluaa. Eli kyseisenä päivänä terveysintoilija siirtyy syrjään ja tilalle astuu sokerihiiri ja mättömaakari, joka kahmii suuhunsa kaiken haluamansa. Mikä parasta, tämä kaikki tapahtuu ilman pisaraakaan huonoa omaatuntoa. 

Ajatus syö mitä tahansa -päivään lähti kesälomani ykkösosion jälkeen. Tuo surullisen kuuluisa kesäloma part ykkönenhän johdatti meikäläisen huonoille teille. Neljän päivän humalaputkea, karkkia, jätskiä, hotelliaamiaisia, mättöä. En juurikaan miettinyt mitä suuhuni laitan. Kahden viikon loman jälkeen olinkin sitten pienoisen massanlisäyksen ohessa joutunut melkoiseen sokerikoukkuun. Joku saattaa nyt ajatella, että eihän tuossa nyt ole mitään. Normaalia kesälomaherkuttelua ja miksi pitäisi kontrolloida syömisiään niin tarkoin. No meikäläisen tapauksessa pitää! Minä nimittäin syön PALJON! Olen maininnut asiasta jo aiemminkin, mutta ihan toden totta vatsani vetää aivan käsittämättömiä määriä ruokaa. Kylläiseksi en tule hevillä. Kaikkien muiden ihmisten vakiolauseisiin kuuluu "mä oon ihan täynnä". Minulta moinen lause pääsee suusta lähes vain ja ainoastaan tekaistuna. En kehtaa myöntää, että en ole vielä lähimainkaan täynnä siinä vaiheessa, kun muut jo puhaltavat posket pullollaan pahaa oloaan. Niinpä jos lähtisin sille linjalle, että voin/saan syödä milloin huvittaa mitä tahansa, niin kohta vyöryisin sumopainijan kokoisena. Minun vatsani ei täyty mega-ateriasta tai puolikkaasta pitsasta, yksi karkkipussi tai suklaapatukka saa minut ainoastaan vihaiseksi. Meikä vetää jättikebabin tai perhepitsan, paketillisen jätskiä kerralla ja kaksi suklaalevyä yhteen hyömyyn. Ja tunnin päästä on taas nälkä. Eli noudatan "ruokavaliotani" terveyspointtien lisäksi myös sen takia, että minun pitää voida syödä määrällisesti paljon. Post-it listani ruoilla myös pysyn kylläisenä pitkään ja kaupan päälle olen koko ajan todella energinen. 

Kuva: www.premeditatedleftovers.com

Ennen kesälomaani olin siis elänyt varsin kurinalaisesti. Sokeri/mättö -herkuttelut olivat aika harvinaisia ja sen sijaan olin kehittänyt erilaisia ruokavaliooni sopivia herkkuja, jotka korvasivat hiilariherkkuja. Kun homma sitten lomalla lähti lapasesta ja sen jälkeen kärvistelin pahoissa sokerivieroitusoireissani aloin pohtimaan, että onko mitään järkeä kontrolloida syömisiään niin tiukasti? Ongelma oli kuitenkin siinä, että jos antaisin itselleni luvan, niin sitten mentäisiin rytinällä eli kohta kaapisin selkä vääränä suklaapatukoita mukaani karkkihyllyltä. Olen nimittäin ollut jo siellä. Elämässäni oli vaihe, jolloin söin karkkia ja suklaata joka ikinen päivä. Eikä se ollut hyvä vaihe. Joku keskitie hommaan pitäisi kuitenkin löytää. En ollut valmis enää palaamaan aikaisempaan tiukkaan linjaani, joten piti kehittää tapa pitää homma hanskassa edes jollain tapaa. Syntyi -syö mitä tahansa -päivä. 

Kuva: www.iheartnaptime.net

Syö mitä tahansa -päivän idea on siis siinä, että yhtenä päivänä viikossa minulla on lupa syödä mitä tahansa. Muina päivinä noudatan normiruokavaliotani, eikä minulla ole lupaa syödä Post-it lappujeni ei-listalta mitään. Olen valinnut syö mitä tahansa päiväksi lauantain, koska tuolle päivälle ajoittuu useimmiten myös kaikenlaiset kekkerit ja ravintolaillalliset kavereiden kanssa. Näin voin huoletta syödä myös kaikki juhlaherkut ilmaa huonoa omaatuntoa. Tämä systeemi toimii kohdallani ihan loistavasti. Kun päänuppi tietää, että minulla on kerran viikossa lupa, niin minun ei tee muulloin edes mieli mitään. Ja jos tekeekin, kirjoitan viikon varrelta kaikki mieliteot lapulle ylös ja tiedän, että lauantaina saan halutessani kaiken. 

Ensimmäinen syö mitä tahansa -päivä johti kohdallani totaaliseen ylilyöntiin. Toisaalta tämä oli pelkästään hyvä asia, koska tämän johdosta viimeaikaiset herkuttelupäiväni ovat olleet paljon maltillisempia. Mainitsin äsken tuosta kyvystäni syödä uskomattomia määriä. Ensimmäinen syö mitä -tahansa päivä on aika vankka todiste tästä. Vai mitä sanotte näistä? Ensiksi söin Buffan pizzan, siis kokonaan, yksin. Tuo pizzahan on ihan järkyttävän iso, halkaisijaltaan 40cm. Ko. Pizza on varmaan tarkoitettu koko perheen syötäväksi. Eipä ole perhettä, joten kyllähän se nyt yhden Johannan mahaan katoaa... Jälkkäriksi vedin pussillisen hopeatoffeita. Tosin kyseessä ei ollut mikään normi pussi. Olin nimittäin saanut kaverilta Tallinnan tuliaisina 350 gramman säkin suosikkiherkkujani. Sinne hävisi pussin sisältö, vain iso kasa kääreitä jäi todisteeksi tapahtuneesta. Jälkkärin jälkkäriksi pari Snickers patukkaa ja välipalaksi muutama saaristolaisleipä. Illalliseksi leivoin vielä banoffeepiirakan. Minun oli tehnyt tuota ällömakeaa banaani-toffeekakkua mieli jo pitkän aikaa ja nyt oli aika päästä maistamaan sitä. Hyi - aivan liian makeaa. Söin silti kakusta puolet... Voin kertoa, että nukkumaan mennessä olo oli kerrankin aika lailla täynnä. Ja tällä kertaa tuota ei tarvinnut todeta pätkääkään tekaistuna.

Kuva: www.maku.fi

Nyttemmin syö mitä -tahansa päiväni ovat olleet huomattavasti maltillisempia. Tiedän, että minun ei tarvitse yhden päivän aikana saada syötyä kaikkia maailman herkkuja. Voin syödä pussillisen karkkia tai jäätelöä, mutta minun ei tarvitse mättää koko päivää herkkuja naamaani. Alkuperäinen idea syö mitä tahansa -päivään lähti lukemastani Timothy Ferrissin 4 tunnin keho -kirjasta. Ferrissin kirjasta löytyy myös konkreettisia vinkkejä siitä, millä tavoin voi minimoida rasvan kertymisen syö mitä tahansa -päivänä. Hän esim. suosittelee unohtamaan herkuttelut vielä aamiaisella ja syömään proteiinipitoisen aamiaisen. Hän suosittaa myös mm. greippimehun juomista ennen herkuttelun aloittamista. Näistä cheat mealeista ym. hiilaritankkaus -päivistä on olemassa erilaisia variaatioita. Googlettamalla voi etsiskellä itselle toimivaa konseptia. Idea kaikissa piilee siinä, että jos kieltää itseltää kaiken, niin ylilyönti on jossain vaiheessa aika takuuvarmaa. Tällä systeemillä saa nauttia kaikessa rauhassa ihan luvan kanssa. Parempi herkutella yhtenä päivänä enemmän kuin joka päivä vähän (tai minun tapauksessani joka päivä paljon). Lisäksi alussa tehtyjen ylilyöntien jälkeen tajuaa hyvinkin nopeasti, että ajatus sokerimössöjen syömisestä on aina vähän parempi kuin se varsinainen syöminen. Mieliteot kaventuvat koko ajan. Itse asiassa olen todennut myös monen sokerimätöille tekemäni "korvikkeen" olleen toden totta paljon parempaa kuin vastaava lisäainemömmöjä sisältävä versio. Mm. erilaiset raakakakut saattavat olla huomattavasti perinteisiä vehnä-/sokerimössökakkuja parempia. Ja myöskin olo omassa kropassa on niiden syömisen jälkeen parempi. Banoffeen sijaan taidankin siis leipaista seuraavaksi jotain aivan muuta. Huomenna minulla on taas luvassa syö mitä tahansa -päivä ja tällä hetkellä minulla ei ole mielessä oikeastaan mitään, mitä haluaisin välttämättä syödä. No ehkäpä saaristolaisleipää tekisi vähän mieli. Ja hopeatoffeeta....

 

 

 

 

 

 

 

 

Share

Kommentoi