Viljattomat omenapannukakut

Ladataan...

Päivän oppi: Ilo pitkästä ilosta tulee, ei itku! Paitsi onnenkyyneleet :)

Kuten todettua, niin Kantapääopistossa ollaan viime aikoina menty kokonaan viljattomalla ruokavaliolla. Kyseessä ei ole mikään dietti, vaan viljattomuuteen ollaan lähdetty puhtaasti terveydellisistä syistä. Emme siis tällähetkellä noudata ainoastaan gluteenitonta ruokavaliota, vaan tarkoitus on gluteenin lisäksi vältellä myös viljojen sisältämää *lektiiniä. Näin ollen myös gluteenittomat viljat, kuten esim. kaura, riisi, quinoa, maissi, tattari ja hirssi on jätetty pois. Tarkoitus on kokeilla tätä totaalista viljattomuutta nyt pari kuukautta ja sitten lisätä ruokavalioon yksitellen noita gluteenittomia viljoja ja katsoa tapahtuuko muutosta suuntaan tai toiseen. 

Tämän viljattoman ruokavalion myötä olen siis myös hivenen joutunut muokkailemaan joitakin hyväksi havaittuja gluteenittomia reseptejä. Näin kävi myös banaanipannukakuille, joita meillä on tehty monta kertaa tämän ohjeen mukaisesti. Sen lisäksi, että pannukakut päivittyivät viljattomiksi, muuttui myös niiden pääraaka-aine. Tämä syystä, että kultani heitti eräänä aamuna vitsillä haluavansa banaanipannareiden sijaan omenapannareita. No meikäläinen tietty tarttui heti haasteeseen ja pienoisen hienosäädön jälkeen syntyivät nämä omppupancaket. Oma kehu haisee, mutta sanoisin, että nämä pesevät banskupannarit mennen tullen! Kotimaisen omenan satokausihan on juuri käsillä, joten jätetäänpä hetkeksi valtamerten takaa raahatut banskut kaupan hyllylle ja paistetaan aamiasherkku omista ompuistamme. Tässä reseptiä -  tehkääpä hyvin :) 

Huom! Taikinan koostumus riippuu paljon siitä, mitä omenoita käytetään. Suosittelen lisäämään taikinan blendaamisen jälkeen joukkoon vielä yhden kananmunan (eli yht 4 munaa) (sekoita käsin taikinan joukkoon). Näin letut pysyvät paremmin kasassa riippumatta omenalajikkeesta. 

*Lektiinit saattavat olla erityisen haitallisia suolistolle, sillä ne "eivät pilkkoudu normaalisti ruoansulatuksessa, mikä jättää suolistoon suurikokoisia proteiinimolekyylejä (jotka sisältävät runsaasti proliini-aminohappoa, jota on vaikea pilkkoa). Kiinnittyessään suoliston reseptoreihin nämä kuljetetaan suolinukan läpi verenkiertoon, ja ne aiheuttavat potentiaalisen immuunireaktion, sillä elimistön imusolut tunnistavat nämä vieraiksi molekyyleiksi (kuten bakteerit, virukset tai parasiitit). Tämä voi osaltaan myös johtaa autoimmuunireaktion syntymiseen ja edesauttaa autoimmuunitaudin kehittymisessä (vasta-aineita lektiineille -> joka kerta kun lektiineitä ilmaantuu suolistoon, vahvistaa se reaktiota)."   Teksti on suora lainaus Olli Sovijärven artikkelista "Autoimmuunisairaudet ja patofysiologiset mekanismit: hoito ravinnolla sekä stressinhallinnalla." Suosittelen lämpimästi lukemaan koko artikkelin läpi täältä. Erityisesti, jos kärsii autoimmuunisairaudesta kuten keliakiasta, tyypin 1 diabeteksestä, astmasta, MS-taudista tai tulehduksillisista suolistosairauksista. 

Share

Kommentoi

Ladataan...