Ladataan...

Päivän oppi: Mene pahan olon puolelle. 

Crossfitissä jos missä olen oppinut, että vähemmän on enemmän. Ei tarvita välttämättä montaa komponenttia, jotta saadaan aikaiseksi tehokas treeni. Jo kahdenkin liikkeen setistä saa harjoituksen, joka irrottaa mehut naisesta. Tällaiset treenit ovat yleensä myös niitä, jotka näyttävät taululla kivalta, mutta käytännössä ovat jotain aivan muuta. Vai mitä sanotte tästä:

10 kierrosta:

500m soutua

30 kahvakuulaheilautusta (raskas kuula)

1min. lepo

Treeni tehdään parin kanssa eli ensimmäinen aloittaa soudusta ja toinen parista seuraa perässä aloittamalla soudun siinä kohtaa, kun ensimmäinen siirtyy kahvakuulaheilautuksiin. Heilautukset voi jakaa osiin eli kaikkia 30 ei ole pakko (=ei pysty) tehdä putkeen tai jos pystyy loppuun asti, niin sitten on liian kevyt kuula. Jokaisen setin jälkeen lepoaikatavoite on 1min, mutta konkreettinen lepoaika riippuu hieman siitä kuinka nopea/hidas parisi on soutamaan. Jouheimmin treeni etenee siten, että toinen siirtyy soutamaan aina siinä vaiheessa, kun toinen lopettaa soutamisen.

Kuulostaa mukavan leppoisalta treeniltä eikös vaan? Vähän soudellaan ja heilutellaan kuulaa. Tämmösellä treenillä starttasin torstaiaamuni ja voin kertoa, että ei ollut leppoisa. Ei sinne päinkään. Treeniin kului minulta aikaa 52.49. Sykemittarin mukaan treenini keskisyke oli 160 ja piikki 180. Treenin palautumisajaksi Suunto ilmoittaa 35 tuntia. Nuo sykelukemat ovat minulle todella kovat, en ole aikoihin päässyt tuonne sataankasiinkymppiin. Melko tehokas treeni sanoisin. 

No mutta se pointti. Joskus näillä mun jutuilla yrittää semmonenkin nääs olla. Pointti oli se, että tehokkaaseen treeniin ei välttämättä aina tarvi kymmeniä eri liikkeitä tai edes kuntosalia ja sen ihmeempiä puitteita tai kaikenmaailman vermeitä. Vaikka tuo tän torstain kuolemantreeni nyt suoritettiinkin crossfitsalilla, niin kielen saa vyön alle kotonakin. Kun valitsee kaksi-neljä tehokasta liikettä ja kellottaa lyhyet lepoajat liikkeiden väliin saa helpolla tehokkaan pika-treenin. Liikkeet voi tehdä pelkällä kehonpainolla eli välttämättä ei tarvitse edes kahvakuulia tai käsipainoja. Niiden avulla saa kuitenkin vähän lisätehoja treeniin. Liikkeiden ei tarvitse olla monimutkaisia: kahvakuulaheilautus, high pull, burpee, thruster käsipainoilla, vuorikiipeilijä, erilaiset kyykyt ja askelkyykyt, punnerrukset ja yksinkertaiset vatsalihasliikkeet. Noista saa jo kasattua erilaisia tehosettejä. Jos lähistöltä löytyy kunnon mäki, niin kahvakuula messiin ja ylämäkijuoksua yhdistettynä kahvakuulaheilautukseen. Takuulla pääsee lähelle maksimisykkeitä. 

Suosittelen myös kokeilemaan tuota yllämainittua soutu-/kahvakuulaheilautustreeniä. Sen voi tehdä myös yksin, tosin treenikaveri tässä harjoituksessa toimii kyllä hyvänä tsempparina.  Treenin voi varioida myös niin, että soutuosuudet korvaa kuntopyörällä. Tänään mulla on tuosta torstain treenistä jokseenkin selkääni saanut olo ja kaupan päälle vielä toisessa kämmenessä tulehtunut rakko (damn those kettlebell swings) Silti olen sitä mieltä, että mukavuusalueen ulkopuolelle kannattaa silloin tällöin mennä. Herättelee kroppaa mukavasti. Ja mikä parasta, sinne pääsee hyvinkin helposti :) 

Viikonloppuna kirmaillaan taas pitkin pusikoita uusilla polkureiteillä. Onneksi pahimmat jumit on tällähetkellä yläkropassa. Kivat viikonloput itse kullekin! Menkää käymään pahan olon puolella! 

 

 

 

 

Share

Ladataan...

Päivän oppi: Pallo jalkaan!

Tässäpä tulee kullanarvoinen vinkki kaikille juoksijoille. Tai itseasiassa ihan kenelle tahansa. Voin suositella tätä lämpimästi ainakin kaikille liikuntaa harrastaville ja naisten korkkareissa väsähtäneille jaloille. Tai no – mä suosittelen tätä ihan kaikille! Hankkikaa golfpallo!

Homma on simppeli – Aseta golfpallo lattialle, jalkapohja pallon päälle ja eikun rullailemaan jalkapohjaa pallon päällä. Voit tehdä tämän istuen tai seisten. Käy koko jalkapohja läpi, käytä siihen aikaa ainakin minuutti-pari. Jos löytyy kipupisteitä niin viivähdä kohdassa kauemmin. Vaihda tämän jälkeen jalkaa. Toista muutaman kerran. Kerta päivässä on jo hyvä alku, mutta tämän voi tehdä parikin kertaa päivän aikana. Ensimmäiset kerrat saattavat tuntua paikoin varsin kivuliailta, mutta kipu helppaa, kun rullailua jatkaa säännöllisesti. Mulla on yksi pallo töissä, jolla rullailen joka päivä samalla, kun teen päätetöitä.  Toinen pallo on kotona ja sillä rullailen illalla töllöä katsoessani.

Jos kotoa löytyy putkirulla, niin juoksijalle suosittelen lämpimästi myös seuraavaa: Käy ensin putkirullan kanssa pohkeet läpi. Käytä aikaa ainakin minuttia per jalka ja rullaa rauhassa pohkeet ja molemmat pohkeiden sivut. Tämän jälkeen suorita jalkojen golfpallorullaus. Lopuksi voit vielä venytellä pohkeita.

No mitä ihmeen apua tästä nyt sitten on? Näyttäis olevan ihan hemmetisti. Sen jälkeen, kun olen aloittanut tän pallorullailurutiinin, meikäläisen jalkaongelmat on vähentyneet huomattavasti. Mulla on isoimmat ongelmat oikeessa jalassa ja tämän huomaa kyllä myös rullatessa. Oikeessa jalkapohjassa on huomattavasti enemmän kipupisteitä kuin vasemmassa. Mulla tää on avannut jäykkiä nilkkoja ja helpannut penikkaoireita.

Golfpallolla rullailu rentouttaa jalkoja kokonaisvaltaisesti ja kun hommasta ottaa säännöllisen rutiinin, niin rullailu tuntuu todella hyvältä. Rullailun jälkeen on vaan yksinkertaisesti tosi hyvä olo jaloissa. Mä olen yleensä tosi laiska pitämään kiinni mistään tällasista kehonhuoltorutiineista, mutta tätä olen jaksanut tehdä tunnollisesti joka päivä. Älyttömän kätevää, kun voi tehdä tarvittaessa töitäkin samalla. Toki varmaan olisi vielä parempi, jos keskeyttäisi näpyttelyn rullailun ajaksi, mutta se ei siis ole pakollista.

Kokeilkaa ihmeessä. Ei ole kallis sijoitus omaan hyvinvointiin, kun golfpallo maksaa alle 2 euroa. Ja golffaritutuilta saa tarvittaessa nyysittyä pallon ilmaiseksi

Share

Ladataan...

Päivän oppi: Tee asioita, joiden ansiosta voit taputtaa itseäsi olalle.

Osallistuin Jaakko Halmetojan luennolle muutama vuosi sitten ja eräs tuolta luennolta mieleeni jäänyt asia oli Halmetojan kommentti siitä, että elämme liian tasalämpöisessä maailmassa. Hänen mukaansa ihmiskeho tarvitsee enemmän eri lämpötiloja eli siis kylmän ja kuuman vaihteluita. Halmetojan mukaan perisuomalainen saunominen ja avantouinti ovat mitä loistavin terveysteko, joita jokaisen kannattaisi harrastaa säännöllisesti.  Sen lisäksi, että avantouinnin sanotaan olevan ultimaalinen hyvänolon trippi, sillä väitetään olevan myös lukuisia muita positiivisia terveysvaikutuksia. Kylmänsietokyky lisääntyy, stressinsietokyky ja vastustuskyky paranee, verenkierto tehostuu, unenlaatu kohenee ja kolotukset katoavat. Tämän lisäksi Halmetojan mukaan avantouinti ja lämpötilan vaihtelut ovat paras tapa säilyttää ihon elastisuus. Nuoruuden lähde löytyykin siis avannosta.

Nämä kaikki edellämainitut asiat mielessäni olemme aloittaneet sekopääjuoksijan kanssa ”Johanna avantoon 2016 –projektin”. Projekti tämä on siksi, että meikäläinen on maailman pahin kylmän veden pelkuri. Olen viettänyt lukemattomia kesiä uimatta kertaakaan luonnon vedessä, vaikka veden läpötila on lähennellyt +25 astetta. Itse asiassa tämä ultimaalinen vilukissamaisuus on jonkinmoinen äitini puolelta tuleva sukurasite. Mummullani oli tapana keittää mökillä saunan padassa vettä ja kipata kiehuva vesi järveen ja hypätä sen perään uimaan. Tämä oli ainoa tapa jolla hänet sai järveen. Äitini ei ollut kylmänsietokyvyltään yhtään sen parempi. En kyllä montaa kertaa muista nähneeni häntä uimassa. Minä ja veljeni olemme perineet tämän ominaisuuden ja mökillä uimaanmeno on ollut osaltamme aina varsin surkuhupaisaa seurattavaa. Vartin verran laiturin päässä ”yks kaks kolme, istu isän polveen” –laskemista. Varsin osuvasti muuten tuossa lorussa todetaan ”äiti sanoi älä istu, isä sanoi istu vaan”, sillä isäni puolestaan on aina ollut perheemme kylmäuimari. Niinpä olen viime viikot yrittänyt muuttua tässä asiassa enemmän isäni kaltaiseksi ja sitkeästi karistaa vilukissan itsestäni.

Onnekseni olen kuitenkin jonkin luokan yllytyshullu ja tässä projektissa on puolellani myös se, että sanalla ”terveellistä” saa minut motivoitua lähes mihin tahansa. Niinpä olemme viikonloppuisin pakanneet saunakamat reppuun ja meikäläinen on kylmenevissä syysilloissa ylittänyt itsensä jo useaan otteeseen heittäytymällä hyiseen veteen. Tällä hetkellä kylmyysenkkani on +4 astetta. Ei olla siis enää kaukana avantolämpötilasta. Onnekseni mulla on tässä hommassa ihan paras tsemppari. Kun minä epäröin veteen menoa saunassa panikoiden, sekopääjuoksija hokee vieressä ”Mieti mitä ne biohakkeritkin sanoo? Mieti kuinka terveellistä tää sulle on”. Näillä tsemppisanoilla saan psyykattua itsestäni irti villukissan ja henki salpautuen mentyä mereen. No auttaa sekin, että aina viime hetkillä ennen veteen menoa hoen päässäni ”selluliitit saa nyt kyytiä, selluliitit saa nyt kyytiä”. Itseään voi motivoida monella keinoin....

Motivoivaa on myös tuon uinnin jälkeinen olotila. Se ei ole yhtään ylimainostettua, että kylmässä uimisesta tulee mahtava fiilis. Tämän voin kyllä allekirjoittaa ihan täysin. Sen suorastaan tuntee kuinka mielihyvähormonit valtaavat koko kehon. Niinpä suosittelen tätä kylmässä dippaamista ihan jokaiselle. Mikäli luonnon vesi ja sauna eivät ole ulottuvillasi, niin voit korvata tämän ottamalla kylmiä suihkuja. Tekee hyvää varsinkin liikunnan jälkeen. Hanasta niin kylmää kuin hipiä suinkin kestää (ja vähän kylmempääkin) ja siihen perään taas lämmin suihku tai sauna. Tekee gutaa tuokin vaikkei kyllä luonnonvedessä uimista voita.

Muille vilukissa –geenin omaaville annan kylmään veteen menon suhteen vain yhden neuvon – älä epäröi, vaan mene. Tässä kohtaa ei voi antaa sijaa yks kaks kolme, istu isän polveen –loruille. Uinnin jälkeinen euforia sitten kyllä palkitsee. Ja ei kun dippailemaan!

Share

Pages