En osaa! No, opi.

Kasvihormoni

Tanskalainen puutarhaidolini Claus Dalby totesi blogipostauksessaan ihanasti, että "en osaa" on lause, joka on hölynpölyä! Kuka vaan osaa, kunhan tekee. Kyse on asenteesta: jos pysähtyy siihen, että ei tullut kerralla täydellistä tai meni jopa roskiin, ei varmastikaan opi. Pitää vaan oppia omista mokistaan, ja mielellään myös se, miten oppii.

"Opimme virheistämme ja jos joku menee pieleen, täytyy vain nousta takaisin hevosen selkään. Näin se menee puutarhassakin." Claus Dalby.

Puutarhassa olen monesti pyörittänyt päätäni ja purkanut vanhoja tekeleitäni. Tai rehellisesti ottaen en ole pyöritellyt päätäni vaan todennut, että tuo pitää tehdä uudelleen, sillä en osaa katua, hävetä tai nolostella aiempia innostuksen kohtiani. Näiden valmistumisesta olen aikoinani ollut ylpeä, sillä olen saanut aikaiseksi jotain, mitä olen halunnut tehdä - uuden aloittaminen ei ole minulle kynnyskysymys. Saatuani jonkun kohdan valmiiksi olen ollut lapsen kaltaisesti onnellinen siitä, että tuli valmista. Lopputulos tosin on voinut olla kuin ala-asteen käsityötunnilla tehdyt lapaset, jotka olivat kyllä kaksi hienoa lapasta, mutta eri ihmisille tarkoitetut. Onneksi, sillä väriksi valittu pinkki ja lemmikinsininen pukivatkin lopulta parammin laatikon sisustaa kuin reilua kymmentä käyvää tyttöä.

Ehkäpä tämä luonne on lahja ja tekemällä oppiminen on minun tapani oppia?

"Kokemusta tulee vain harjoittelemalla." Claus Dalby

On eri asia, jos ei pidä jonkun asian tekemisestä, mutta sen pitämisenkin voi oppia. Itse olen inhonnut siivoamista - silti ensimmäinen palkkatyöni oli toimistotilan siivoaminen neljäntoista ikäisenä, koska rahaa piti saada ja siivousta oli tarjolla. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin ehdotin jo siskolleni, että eiköhän laiteta siivousfirma pystyyn, sillä homma on helppoa, sitä tehdessä voi kuunnella kivaa musiikkia ja kuntokin kohenee siinä samalla (ja hän on aito ammattilainen, hih). Ei sen puoleen, oman kodin siivous ei suju vieläkään minulta. Syynä on yksinkertaisesti se, että luonteeni mukaisesti aloitan sen siivoamisen mieluiten kaappien sisäpuolelta, sillä eihän kukaan voi laittaa tavaroita paikoilleen, jos niiden säilytyspaikat ovat sekaisin. Projekti on vaan vähän kesken, siivoan sitten heti sen jälkeen kun olen järjestellyt KAIKKI kaapit, tiedäthän.

Minulla on ulkona projekti jos toinenkin. Kevättä odotellessa kiitos sinulle Claus Dalby, jatkan puutarhasi ihailemista ja inspiroidun siitä suunnittelemaan vielä yhden tai kaksi uutta sinne toisten joukkoon. Kyllä ne valmistuvat sitten ajallaan, ehkä. Valmistuihan se edellinenkin pihakin kaksi päivää ennen ensimmäistä myyntiesittelyä ja siivottua se saatiin sitten sen jälkeen. Aivan kuten kotikin.

Kuvat ja lainaukset Claus Dalbyn nettisivuilta.

Share

Kommentit

Jenni S.

Kiitos inspriraatiosta! En ollut Dalbysta kuullutkaan, mutta noiden kuvien perusteella hän voisi olla minunkin puutarhaidolini. Kaunista ja luonnollista! (Eikä tuhottoman työlään näköistä.)

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Dalby on sommittelun huippu! Näin siitäkin huolimatta, että meidän makumme eivät ole ihan samata aukeamalta. Kannattaa vilkaista nettisivuja, niin huomaat, kuinka runsaus on avainsana. Häneltä opin, että kukkasipuleita ei pidä istuttaa kymmeniä tai satoja vaan TUHANSIA. Melkein uskalsinkin jo kokeilla tänä vuonna, mutta haluan ensin katsoa, kuinka paljon jyrsijät vievät niistä ensi talven aikana.

Dalbyn puutarhaohjelmissa on myös ollut tosi paljon helppoja niksejä siitä, kuinka päästään helpommalla. Pyörisivätköhän taas jossain Femmalla kevättalvesta?

Ihanan näköistä, kyllä taas inspiraatio kasvaa! :)

Kommentoi