Kuusi kuusta

Ladataan...
Kasvihormoni

Viime viikot omassa pihassa ovat olleet melko hiljaisia. Näinä päivinä hullu puutarhuri iloitsee ikivihreistä kasveista ja siitä, että vieressä on metsä. Tai no, metsää enemmän riemuitsen vieressä olevasta voimalinjasta ja siitä, että siellä kasvaa yläkuvan kuusien isosisaruksia (nämä pikkukuuset ovat siitä metsästä). Tai no, en minä niistä isosisaruksistakaan muutoin, mutta kun linjaa karsittiin ja nyt me asukkaat saamme kerätä puita omaan tarpeeseemme.

Siis mitä? Tällainen kädenojennus kaupungissa, jossa kaikki on periaatteessa kiellettyä ja vähäinenkin omatoimisuus on suitsittu vähintään kuuden kaavakkeen taakse. Riemuitkaa!

Varma merkki joulusta ei ole lumi (huomaa kola kuusten vieressä) vaan kuusivarkaudet. Omani hain linjalta ja hikihän siinä tuli - mutta luvan vuoksi ei pienimpiäkään huomautuksia viranomaisilta. Vinkiksi lukijoille, että yleensä karsintapaikoilta saa hakea karsittuja puita, mutta kannattaa kuitenkin varmistaa asia paikalliselta kunnantalolta ja pehmeällä säätöpenkillä istuvalta virkailijalta. Kuusivarkaus ei nimittäin ole kiva sakon aihe.

Jyväskylän Toivolan vanhalta pihalta löytyi joulupihan kokoamisen tunnelma ja herkullisen säännöllisiä kransseja ja havupalloja. Hakemani kuuset menevät ensin myyjäisten koristeeksi mutta nämä kranssit innoittivat kyllä tekemään omia kiepauksia heti myyjäiskoristeluiden jälkeen. 

Eihän näin tasaista kranssia olekaan! Teki mieli ostaa yksi kranssi mukaan ja tutkia, onko tekijä tosiaankin nähnyt näin valtavasti vaivaa kuusenoksien tasaisuuden varmistamiseen vai löytyykö kranssin salaisuutena joku muu kikka. Omani tahtovat olla aina vähän kotikutoisia, vaikka kuinka pyrkisi lajittelemaan hankitut havut samankaltaisiin pinoihin ja naksimaan ne tasapituisiksi ja -vahvuisiksi. Ehkäpä kransseja pitäisi tehdä urakalla, jotta oma käsiala tasottuisi näin upeaksi, nyt ei materiaalista ainakaan olisi pulaa ja roskatkin saa viedä luvan kanssa takaisin sinne kaupungin puolelle.

Joulutunnelman virittämiseksi olisi kyllä ihana saada oikeaa lunta ja oikea määrä. Meillä on maassa sentin verran hiutaleita mutta ne ovat olleet kumman sitkeitä. Pari pientä senttiä lisää pehmentäisi maisemaa kummasti. Havutkin korostuisivat vaaleaa vasten vehreinä ja tuuheina tuon ruskean marraskuun perustaustasävyn sijaan.

Karsikoot kaupunki rauhassa metsän aluskasvillisuutta, sillä puu ei Suomesta heti lopu. Linjan vieressäkin on kasvamassa seuraava vehreän vihreä tukkipuumetsä, jossa marraskuussa näkee vähän huonosti mutta tuoksuu kuitenkin aidolle kostealle metsälle.

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Anni_ (Ei varmistettu) http://hamalaisenpuutarha.blogspot.fi/

Ohhoh!! Ylistäkäämme kaupunkia!!! :D

On muuten tosiaan hieno, tasainen kranssi.

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Kaupunkikin voi näköjään yllättää!

maikku67
Vihreitä unelmia

Kranssikurssilla joskus muinoin sain aikaan tuollaisen kranssin, juju oli todella lyhyet oksat (oksankärjistä), jotka laitettiin kranssiin nippuina. En kyllä ehkä enää osaisi tai viitsisi, niitä minioksia meni ihan älytön määrä, mutta tasaista ja tuuheaa tuli. Ihania kuusia, kelpaisi meidänkin terassille ja parvekkeelle.

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Kiitos vinkeistä! mä olen aina ajatellut, että "tee nippuja" siinä ohjeessa tarkoittaa, että ota kranssimateriaalit käteen niputtain ja laita ne nippuina kranssipohjaan, ei, että ne tehdään narulla nipuiksi. Aina näköjään oppii uutta! Nyt olisi materiaalia niin paljon, että voisi testata (tosin moni naapurikin on tuolla jo käynyt), mutta ei varmaan into kuitenkaan riitä näin tarkkaan näpertämiseen. Vai pitäisikö ihan vaan blogin vuoksi, jotta voisi tehdä postauksen aiheesta täydellinen kranssi?

Jaana/Ihana talo maalla (Ei varmistettu) http://ihanatalomaalla.blogspot.fi

Mäkin olen oppinut tekemään kransseihin ensin pikkuniput havuista, mutten kyllä noin tasaisia kransseja ole saanut aikaiseksi. Mutta olenkin aloittelija, ja oikeastaan odotan, että äitini innostuisi tänäkin vuonna askartelemaan kransseja sekä itselleen että meille.

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Niputtain se minäkin laitan, tai pitäisikö sanoa tukottain, kun se on niin epämääräinen satsi kerrallaan. Kransseja on mielestäni mukava vääntää, jos löytyy aikaa ja materiaalia, mutta toisen puuttuessa lahjakranssit on parhaita. Hyvä äidit!

maikku67
Vihreitä unelmia

Ei niitä nippuja kyllä sidottu kiinni, vaan siis otettiin nippu käteen ja sitten kiinnitettiin vaan inasen kauemmaksi kuin edellinen, mutta matskua tosiaan menee niin paljon että kun vaan se oksan pieni kärki kelpaa, niin yhdestä tuollaisesta kuusesta ei varmaan tule edes yhtä kranssia :( Jos oikein muistan, niin yhteen kranssiin meni normaali muovikassillinen matskua. Helpointa on nipsiä luvan kera kasvavista kuusista. Täydellistä kranssia ootellessa :)

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

No kiitos tarkennuksesta, sittenhän teen kurssiohjeiden mukaan. Tuolla linjalla (jonka pituus on luonnollisesti kilometrejä) löytyisi kyllä noita kärkiä ja ensi viikolla olisi ylimääräistä vapaata, joten ajatus täydellisyydestä houkuttelee... kunhan ei tule lisää lunta, kohta niitä ei meidän nietoksen (2 cm) alta erota.

Kommentoi

Ladataan...