Sisääntulo näyttäväksi

Kasvihormoni

Kaverini etupihan pensasistutukset kaipasivat vähän päivitystä. Rakentajan suunnittelemat pikkujasmikkeet eivät olleet kasvaneet halutun kaltaiseksi ja lupasin suunnitella näyttävän, useampilajisen istutuksen sisääntulojen juhlistajaksi.

Paikka on rivitalossa kahden asunnon välissä, kasvot suoraan itään päin. Aurinko paistaa siihen heti aamutuimaan ja jatkaa paahdettaan puoleen päivään saakka, mikä tekee siitä puoliaurinkoisen (tai -varjoisen) paikan. Paikassa on kohollaan oleva istutusalue, jonka kaverini oli haaveillut reunustavansa reunakivillä. Tilaa on noin 6 x 2 metriä.

Täytin alueen omilla suosikkikasveilla, sillä uskallan suositella niitä tänne III-vyöhykkeelle ja kohopenkkiin. Yritin huomioida niin kasvien kukkimisen, lehti- ja kasvumuodot kuin talvehtimisenkin. Linkit vievät kasveihin, jotka kasvavat omassa pihassani. Mikäli haluat nähdä kasvit täysikasvuisina tai kunnon esittelykuvina, kannattaa kurkata Googlen kuvahakuun.

Tässä valitsemani kasvit ovat:

  1. rungollinen viinimarja tai rungolliseksi leikattu tuija (tai vartettu pallotuija) (alla kasvaa nro 7), 2kpl
  2. syreeni 'Tammelan kaunotar' (alla nro 4), 1 kpl
  3. köynnöshortensia, 1 kpl. Ohjataan kasvamaan seinää kohti. Hidaskasvuinen, voi laittaa myös ritilän seinää vasten (joskus neljän vuoden päästä), jolloin köynnös ei tartu suoraan seinäpintaan. Vaatii paljon multaa alleen
  4. viiruhelpi, 10 kpl, kasvualue rajataan juuriestematolla tai taipuisalla peltisuikaleella (kasvi on kova leviämään mutta silti niin kaunis heinä)
  5. kotkansiipisaniainen TAI punalatva TAI soihtunauhus, 4 kpl (väleihin krookuksia ja tulppaaneja sekä ukkolaukkoja) - istutusetäisyys noin 50 cm
  6. keltajapaninangervo, 6 kpl TAI viereinen lehtosalvia-alue (/loistokurjenpolvialue) laajennettuna - istutusetäisyys noin 50 cm
  7. lehtosalvia (viihtyy paremmin vähän aurinkoisemmassa paikassa) TAI loistokurjenpolvi, 10 kpl (väleihin istutetaan krookuksen ja tulppaanin sipuleita) - istutusetäisyys 30 cm
  8. jättipoimulehti, 10 kpl (väleihin tulppaaneja tai valkoisia narsisseja tai sekä että) - istutusetäisyys 40 cm
  9. siperiankurjenmiekka, 4 kpl - istutusetäisyys 35 cm
  10. vuorineilikka TAI tuoksukurjenpolvi TAI puutarhamansikka, 20 kpl - istutusetäisyys 20 cm

Ensimmäisenä kasvuvuonna kasvit on onnettoman kokoisia, ainakin monet niistä. Sen vuoksi parina ekana vuotena etualalle voi ripotella kasvamaan punapellavaa ja ruiskaunokkeja (vuorineilikoiden väliin ja taakse). Takariviin voi ripotella kasvamaan oopiumunikoita (pioniunikoita) tuomaan rehevää tunnelmaa. Vaihtoehtoisesti kasveja voi hankkia kustannusten jakamiseksi muutamana vuonna (tai kasvattaa siemenestä itse, mikä on parivuotinen prosessi) ja käyttää tyhjiä alueita kasvimaana: salaatteja eturiviin, kesäkurpitsoja ja mangoldia poimulehtien tilalle, taakse rungollisia tomaatteja, porkkanoita ja punajuuria kaikkiin harvoihin kohtiin ja herneitä nojailemaan viehkeästi marjapensaiden runkoihin.

Koska alueella on nyt kevyt lautareunus, pitää kivettyämuuria varten tehdä vähän hommia. Reunus voidaan tehdä joko valmiista muurikivistä tai muuraten harkoista, mikä on muurikiviin verrattuna työläämpää - mutta toisaalta samalla voi käyttää eristettyjä harkkoja, mikä on hyvä asia kasveille. Muurikivien taakse voi halutessaan laittaa eristekerroksen (malli täällä). Muuraukseen tarvitsee tehdä routimaton pohja, eli maat pois, olemassaolevan routaeristeen jatkaminen ja sen päälle hiekkaa vähintään 10 cm kerros. Muurausta varten pitää olla vielä kantava murskekerros (tiivistettynä!) ja harkot laitetaan sen päälle muuraten paikalleen. Muurikiviinkin tarvitaan pintamaan kuoriminen ja mieluiten mursketasoitus pohjalle, jotta muurista tulee suora (tosin reunalle kasvavat kasvit häivyttävät mahdollisia notkoja ja möykkyjä hieman). Alin reunuskerros tulee jäämään osittain maan alle, sillä pihaan on tehty hyvät kaadot sadevesille.

Laari täytetää mullalla, mutta se edellä mainittu hiekkakerros eristeen päälle pitää muistaa laittaa varmistamaan veden valuminen oikeaan suuntaan. Etuosaan voidaan laittaa "jätemaata", sillä suunniteltu vuorineilikka kasvaa vaikka hiekassa, tämä säästää vähän uuden mullan hankintakuluissa. Mikäli haluaa, olemassaolevaa multaa kannattaa myös hyödyntää sekoittamalla siihen palanutta hevosenlantaa - varsinkin, jos saa sitä ilmaiseksi jostain lähistöltä. Kasveista myös lehtosalviat menestyvät vähäravinteisessa maassa. Sen sijaan syreeni, hortensia ja rungolliset pensaat tarvitsevat vähintään 50 cm multaa, mutta koska paikka on osittain varjoinen, paremman kukinnan (ja sadon) saa, kun multaa on reilusti enemmän.

Share

Kommentit

maikku67
Vihreitä unelmia

Voi kuinka hauska tehtävä! Pihasta tulee varmasti ihana. Se muistuttaa minua omasta ekasta pihasta rivitalossa, jossa innoissani istutin etupihalle syyshortensioita ja sain hirveän raivarin, kun seuraavana talvena naapuri ystävällisesti kävi pudottamassa lumet katolta suoraan niiden päälle. Oma mokahan se tietysti oli, että istutin lunta kestämättömät kasvit kapealle pihalle ja tuli tästä mieleen, että eihän tuohon putoa/pudoteta lumia? Olen tähänkin pihaan onnistunut istuttamaan liian lähelle räystästä rungollisen pikkuhortensian, josta jo tämän talven aikana on katkennut oksa :( Joutunen siirtämään sen, mikäli keväällä on vielä mitä siirtää.

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Juu, nuo puuvartiset kasvit ovat hankalia, jos ei katso tarkkaan lumien alastulon kohtaa. Tuossa kaverin pihassa katto kallistuu vain toiseen suuntaan, tästä poispäin, joten lumien pudotukselle ei ole vaaraa.

Katkeilleet pensaat kannattaa kyllä siirtää parempaan paikkaan heti, kun vaan pystyy!

Gardener

Tosi kiva suunnitelma! Tykkään erityisesti hyötykasvien käytöstä pihasuunnittelussa, ne ovat todella kivoja esim. perennojen seassa. Kokeilin viime vuonna persiljaa, mangoldia ja lehtikaalta ja voin kyllä suositella muillekkin! 

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Oi persiljan kähäryys on viehättävä monen muun kasvin seassa! Itse pistän palmukaalta kukka-altaisiin, koska se on niin hieno. Vielä en ole tainnut osata käyttää sitä mihinkään, en edes niihin kuuluisiin lehtikaalisipseihin. Ja hei, eihän me unohdeta ruohosipulin koristearvoa?

Gardener

Näin ne on jääneet mullakin sipsit tekemättä. Käytin sitä muiden kasvisten kanssa lämpimänä kasvislisäkkeenä grilliruoan kylkeen. Just nyt ei halua edes muistella tarkemmmin noita kesän grillailuja enempää. Siihen on vielä niiiiin pitkä aika!

 

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Musta tuntuu, että kaikkein pisin aika kesään on maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa, kun tulee lunta. Silloin on ehtinyt odottaa kevättä jo puoli vuotta eikä se tunnu tulevan koskaan, ei edes se grillauskausi. Pitäis aloittaa aktiivisesti hiihtäminen tai laskettelu, niin olisi syy, miksi lumen pitäisi pysyä maassa pitkään :).

Kommentoi