Uskaltauduin jännään puuhaan

Kasvihormoni

Maa osoittaa vahvoja sulamisen merkkejä mutta uskaltauduin silti jännään puuhaan - talvivalkosipulin itusilmujen istuttamiseen. Jännää tämä puuha on vain sen vuoksi, että en ole onnistunut itusilmujen kasvattamisessa vielä aikaisemmin, mutta pienet vastoinkäymiset eivät lannista. Kun kerran onnistuin ensimmäisissä kynsistä kasvatetuissa valkosipuleissanikin, miksi ei sitten niitä pienemmissä palleroissakin?

Valkosipuli kasvaa kynsistä tai itusilmuista. Kynsiä saa siitä itse sipulista (tietysti) ja itusilmuja kasvaneen varren päähän ilmestyneestä pallerosta. Kiskoin omani maasta samalla, kun tyhjensin kasvimaata muistakin kasviksista ja huomasin, että itusilmut olivat jo kovin pulleita tuolla itusilmumykerön sisällä. Olivat ehtineet jo itääkin, mikä ei liene tavoite, mutta näin nyt oli kuitenkin päässyt käymään. Onneksi sisällä oli myös pussillinen taimenvaihdossa saatuja, hieman kokeneemman kasvattajan keräämiä silmuja, jotka pääsivät nyt multiin.

Riippuen siitä, onko kyseessä talvivalkosipuli vai kesäkasvatteinen valkosipuli, kynnet ja itusilmut pitää istuttaa nyt (tai vasta keväällä). Valkosipuli tarvitsee paljon ravintoa kasvaessaan, joten parantelin kasvatuslaatikon kasvuolosuhteita uusia lemmikkejäni varten.

Voisi näitä puuhia tehdä varmaan vähän helpomminkin. Minä kuitenkin nautin jäisestä ja sateisesta viikonlopusta hurauttamalla tekemään aamutallin puuhia kaverini seuraksi (tuohon ihan meidän nurkille). Kiitokseksi ystävällisyydestä keräsin kaikista karsinoista (ovatko ne karsinoita?) tuoreet kikkareet kasseihin, jotta sain niitä omaan pihaani, sillä peltipollet eivät tuota mitään hyödyllistä käyttäjilleen - pelkkiä selkävaivoja ja hyötyliikunnan puutetta.

Kuopsuttelin laatikon reunasta parikymmentä senttiä multaa pois, kippasin ämpärillisen tuotoksia pohjalle, peitin jäätyneillä kesäkasvatuksilla ja kuorrutin vielä kevyesti tämän vuoden kasvimaan mullalla. Ajattelin, että pikkusipulit hyötyisivät tästä energiapaukusta ensi kesänä, kun ne alkavat kasvaa kokoa. Se, ajattelinko liikaa, selviää kyllä vasta ensi vuonna, mutta selviää kuitenkin.

En ole löytänyt vielä pätevää ohjetta sille, kuinkä lähekkäin itusilmuja voi kasvattaa. Oma aivoitukseni menee niin, että koska näistä itusilmuista turpoaa kesän aikana pari senttinen pallukka (jos siis lähtevät kasvuun), itusilmuja voi laittaa kasvamaan muutaman sentin välein. Rivit asettelin myös melko tiheään, sillä eivät ne pallukat kasva kokoa toisiinkaan päin mitenkään erikoisesti vaan ihan on tarkoitus saada tasaisen muotoisia yksikyntisiä. (Itse tykkään muuten käyttää näitä yksikyntisiä keittiössä - yhdessä pienessä pallukassa on yleensä sopiva määrä maustamaan meidän perheen ruokaa.)

Lopuksi peittelin itusilmurivit puolijäisellä tomaattihuoneen mullalla, sillä en halua, että valkosipulit alkavat kasvaa penkissään ennen kevättä. Siihen on kuitenkin nyt suuri vaara: hevonhyväkerros lämmittää silmuja alhaalta käsin ja Ilmatieteenlaitoksen sääennuste lupasi lämpenevää myös ylhäältä päin.

Saa nähdä, miten kasvatuksen kanssa tulee käymään. Kokeneemmat, kertokaa ihmeessä, pitääkö tässä juosta pää kolmantena jalkana korjaamaan tekosiani - ennen kuin on liian myöhäistä.

Share

Kommentit

valkosipulin ystävä (Ei varmistettu)

Minulla on kanssa valkosipulin istutus edessä viikonloppuna. Itusilmut pitäisi istuttaa muutaman sentin välein muutaman sentin syvyyteen. Kunhan ne ensi syksynä ovat niitä pyöreitä yksikyntisiä, niin kun ne istutat uudelleen sitten ensi syksynä niin sitä seuraavana saat siitä monikyntisen valkosipulin :)

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Hups, taisivat mennä viiden sentin syvyyteen. Toivottavasti nousevat sieltä asti! Siinä on varmaan syy siihen, että joskus aiemmin kasvattaessani ei ole onnistunut: olen laittanut muistaakseni vieläkin syvempään.

Tämän vuoden pulleat valkosipulit syntyivät muuten vahingossa toissavuotisista kynsistä, jotka olivat jääneet mansikkamaan syvyyksiin ja nousivat sieltä pintaan. Onnistuu siis joskus vahingossakin.

Kerttuli/Parasta puutarhasta (Ei varmistettu) http://parastapuutarhasta.blogspot.fi/

Kuulostaa varsin asialliselta, suorastaan ammattimaiselta toiminnalta :) Kyllä luulisi, että itusilmut tuosta ensi keväänä lähtevät. Taitavat olla aika sitkeää sorttia, mulla ei ainakaan koskaan ole ollut vaikeuksia saada niitä kasvamaan.
Päin vastoin, noita kukkavarsia on päässyt kaatumaan syksyllä maan pintaan, mihin ovat jääneet talvehtimaan ja jatkaneet siitä keväällä innolla kasvuaan.
Enemmän tosiaan niin päin, että pieniä valkosipulinalkuja tahtoo levitä kasvamaan vähän sinne sun tänne, jopa jonnekin pusikoihin mihin olen ylimääräisiä viskonut. Tämän positiivisen ongelman vuoksi olen nyttemmin opetellut katkomaan talvivalkosipuleista ylimääräiset kukkavarret jo heti alkuunsa, ennen kuin ehtivät noiksi itusilmuiksi. Näin itse kasvavan valkosipulin käyttöön jää enemmän energiaa. Menestystä valkosipulinkasvatukseen!

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Kuulostaa siis lupaavalta. Jos keväällä tuntuu hiljaiselta, pitää varmaan rapustella vähän tuota multaa pois pinnasta, menivät nimittäin vähän syvempään kuin näistä kommenteista päätellen pitäisi. Kevät näyttää, onnistunko! Tulen sitten huutelemaan viisaammilta neuvoja lisää, jos olen pulassa.

Kommentoi