Ladataan...
Kasvihormoni


Viime viikon kauhukeittiötä varten veistelty kurpitsapää siirtyi olohuoneen ikkunan eteen värittämään lokakuista maisemaa. Olen sytyttänyt sen sisään useana iltana kynttilän ja tuijottanut virnistävää vierastamme sisätilan lämmöstä. Pysykööt ulkona, kun ei osaa näyttää kauniimpaa naamaa.

Perheen pikkuväki on innoissaan kauhunaamasta mutta minä kaipaisin koristeeksi mieluummin leppeän lempeää kuviota kuin irvileukaista palluraa. Viime syksyinen jättikurpitsa pöllökuvioineen oli huomattavasti enemmän mieleeni kuin tämä kauhukeittiön tuotos. Aina ei voi kuitenkaan mennä taitelijan mielipieen varassa vaan välillä on kuunneltava myös tilaajan toiveita. 

Ehkäpä ensi vuonna kasvatan useamman kurpitsan (tämän vuoden kurpitsa oli aito ostoversio) tai teen kaksipuoleisen veistoksen, niin ei tarvitse tehdä kompromisseja kuvioinnin suhteen.

Share

Ladataan...
Kasvihormoni

Maa osoittaa vahvoja sulamisen merkkejä mutta uskaltauduin silti jännään puuhaan - talvivalkosipulin itusilmujen istuttamiseen. Jännää tämä puuha on vain sen vuoksi, että en ole onnistunut itusilmujen kasvattamisessa vielä aikaisemmin, mutta pienet vastoinkäymiset eivät lannista. Kun kerran onnistuin ensimmäisissä kynsistä kasvatetuissa valkosipuleissanikin, miksi ei sitten niitä pienemmissä palleroissakin?

Valkosipuli kasvaa kynsistä tai itusilmuista. Kynsiä saa siitä itse sipulista (tietysti) ja itusilmuja kasvaneen varren päähän ilmestyneestä pallerosta. Kiskoin omani maasta samalla, kun tyhjensin kasvimaata muistakin kasviksista ja huomasin, että itusilmut olivat jo kovin pulleita tuolla itusilmumykerön sisällä. Olivat ehtineet jo itääkin, mikä ei liene tavoite, mutta näin nyt oli kuitenkin päässyt käymään. Onneksi sisällä oli myös pussillinen taimenvaihdossa saatuja, hieman kokeneemman kasvattajan keräämiä silmuja, jotka pääsivät nyt multiin.

Riippuen siitä, onko kyseessä talvivalkosipuli vai kesäkasvatteinen valkosipuli, kynnet ja itusilmut pitää istuttaa nyt (tai vasta keväällä). Valkosipuli tarvitsee paljon ravintoa kasvaessaan, joten parantelin kasvatuslaatikon kasvuolosuhteita uusia lemmikkejäni varten.

Voisi näitä puuhia tehdä varmaan vähän helpomminkin. Minä kuitenkin nautin jäisestä ja sateisesta viikonlopusta hurauttamalla tekemään aamutallin puuhia kaverini seuraksi (tuohon ihan meidän nurkille). Kiitokseksi ystävällisyydestä keräsin kaikista karsinoista (ovatko ne karsinoita?) tuoreet kikkareet kasseihin, jotta sain niitä omaan pihaani, sillä peltipollet eivät tuota mitään hyödyllistä käyttäjilleen - pelkkiä selkävaivoja ja hyötyliikunnan puutetta.

Kuopsuttelin laatikon reunasta parikymmentä senttiä multaa pois, kippasin ämpärillisen tuotoksia pohjalle, peitin jäätyneillä kesäkasvatuksilla ja kuorrutin vielä kevyesti tämän vuoden kasvimaan mullalla. Ajattelin, että pikkusipulit hyötyisivät tästä energiapaukusta ensi kesänä, kun ne alkavat kasvaa kokoa. Se, ajattelinko liikaa, selviää kyllä vasta ensi vuonna, mutta selviää kuitenkin.

En ole löytänyt vielä pätevää ohjetta sille, kuinkä lähekkäin itusilmuja voi kasvattaa. Oma aivoitukseni menee niin, että koska näistä itusilmuista turpoaa kesän aikana pari senttinen pallukka (jos siis lähtevät kasvuun), itusilmuja voi laittaa kasvamaan muutaman sentin välein. Rivit asettelin myös melko tiheään, sillä eivät ne pallukat kasva kokoa toisiinkaan päin mitenkään erikoisesti vaan ihan on tarkoitus saada tasaisen muotoisia yksikyntisiä. (Itse tykkään muuten käyttää näitä yksikyntisiä keittiössä - yhdessä pienessä pallukassa on yleensä sopiva määrä maustamaan meidän perheen ruokaa.)

Lopuksi peittelin itusilmurivit puolijäisellä tomaattihuoneen mullalla, sillä en halua, että valkosipulit alkavat kasvaa penkissään ennen kevättä. Siihen on kuitenkin nyt suuri vaara: hevonhyväkerros lämmittää silmuja alhaalta käsin ja Ilmatieteenlaitoksen sääennuste lupasi lämpenevää myös ylhäältä päin.

Saa nähdä, miten kasvatuksen kanssa tulee käymään. Kokeneemmat, kertokaa ihmeessä, pitääkö tässä juosta pää kolmantena jalkana korjaamaan tekosiani - ennen kuin on liian myöhäistä.

Share

Ladataan...
Kasvihormoni

Älä ota sitä vakavasti. Ainakaan aina.

Meillä tehtiin kauhukeittiötaidetta pilke silmäkulmassa. Menu sisälsi juomina vamppyyrin verta, happoa, tsombin kuolaa ja jauhettua luu-uutetta. Alkuruoiksi tarjottiin aivoja sekä oksentavaa kurpitsaa. Pääruoat pistivät vielä paremmaksi ilkkuvilla päillä ja verisillä sormilla. Jälkiruokahaamut leijuivat ilmassa yhdessä ikkunasta heijastuvien kuvajaisten kanssa. Koko kauheus nautittiin pelkkien kynttilöiden valossa tunnelman kohottamiseksi.

Välillä on kiva irrotella!

Aivot

  • 1/2 vesimeloni

Valmistus

Kuori vesimelonista vihreä kuori kuorimaveitsellä pois. Tee keskelle melonia pitkittäisviilto, joka yltää punaiseen sisukseen saakka ja sen viereen toinen, jonka kärki ylettyy edellisen viillon alaosaan. Koverra v-mallinen keskiosa pois, jotta saat melonista sen näköisen, että siinä on kaksi aivopuoliskoa. Tee samalla tekniikalla aivopoimuja molemmille puoliskoille. Älä jännitä, anna mennä!

Veriset sormet

  • reilu lohko vaaleaa leipää
  • levitettä
  • 10 kuorellista mantelia
  • mansikkahilloa

Valmistus

Leikkaa leivästä parin sentin paksuisia siivuja ja poista niistä kuori. Leikkaa siivut edelleen sormen pituisiksi tikuiksi, joista pyöristät yläosan. Voitele leipätikut ohuelti levitteellä ja tee niihin nivelen kohdalle viiltoja. Paina sormien päihin mantelit kynsiksi. Valuta toiseen päähän lusikasta mansikkahilloa veriseksi mössöksi.

Oksennus

  • Koverrettu ja naamaksi muotoiltu kurpitsa (tai muu hedelmä)
  • mieleistäsi salaattia
  • 1/2 soseutettu päärynä tai 1/2 dl salaatinkastiketta
  • leivänmuruja

Valmistus

Suojaa halutessasi leikkuulauta, jotta päärynä tai salaatinkastike ei imeydy siihen. Laita koverrettu kurpitsa laudan reunaan. Levitä noin 3 dl salaattia kurpitsan eteen. Levitä salaatin päälle möhnääntynyttä päärynää ja haaleita leivänmuruja tuomaan sosemaista tunnetta oksennukselle.

Ilkkuvat päät

  • 1 paprika ruokailijaa kohti (keltainen tai vihreä on paras väri)
  • tomaattikastiketta (tein tällä ohjeella)
  • kiharaa spagettia

Valmistus

Pese paprikat hyvin ja avaa ne yläosastaan. Koverra siemenkota ja valkoiset reunat pois. Leikkaa kuoreen silmät ja suu.

Täytä paprikat noin kahdella kauhallisella tomaattikastiketta ja pureskeltavan pehmeiksi keitetyillä spageteilla niin, että osa tursuaa paprikan ulkopuolelle. Laita halutessasi paprikan hattu takaisin päälle.

Leijuvat haamut

  • pieniä suklaapäällysteisiä vaahtokarkkeja (esim. Lidlin versioita)
  • pala valkoista ja tummaa suklaata
  • toffeepaloja
  • cocktailtikkuja

Valmistus

Laita suklaapala pieneen Minigrip-pussiin ja aseta se hetkeksi kiehuvaan veteen. Kun sukaa on sulanut, leikkaa pussin kulmasta minipikkuinen pala pois. Tee sama toiselle suklaapalalle.

Piirrä suklaalla kasvot haamuille. Laita hetkeksi pakastimeen jähmettymään.

Pistä toffeepaloihin cocktailtikut, joiden päihin saat haamut leijumaan. Jätä osa tarjoiluastian pohjalle.

Juomat

Nimeä tarjoiltavat juomat sopivan karmeasti. Kaada ne tarjolle isoihin lasitölkkeihin, jotka voit halutessasi koristella asiaan kuuluvin tarroin.

Kammottavaa ruokailuhetkeä! Suurin kauhu taitaa kuitenkin jäädä keittiösotkun siivoajalle.

Share
Ladataan...

Pages