Ladataan...
Kasvihormoni

Siemenkylvöjen aika on alkanut vaikka ainakin meillä taivaalta tippuu valkoista pehmikettä kukkapenkin päälle. Noita siemeniä ja etenkin itämistä hehkutin jo Instagaramissa, joten postauksen uutisarvo on siinä mielessä vähäinen. Blogi hidas, Insta nopea - timjaminsiemen melkein yhtä nopea. Olenkohan kohta pulassa? (Olen!)

Maaliskuu on voitonriemuista aikaa, sillä lumesta huolimatta kasvukautta voi venyttää sisätiloissa ja taimia laittaa tulemaan, kunhan pöytätila riittää. (Ei riitä kuitenkaan.) Siemenkylvöt ovat jopa salakavalan yksinkertaisia, multaa, siemeniä ja vettä vaan ja kasvu alkaa. Tosin osa siemenistä kaipaa oman alueensa talvea ennen itämistään ja itämisen jälkeen pitää varmistaa, että valoa ja kosteutta on sopivasti, mutta koska siemenet on tarkoitettu kasvamaan, vain harva epäonnistuu totaalisesti (tällöin minun kokemukseni mukaan on kyse joko tekotalven puutteesta tai liian vanhoista siemenistä).

Tarvitset näitä:

  1. itäviä, esikasvatettavia siemeniä (kaupasta tai edellisvuonna itse kerättyjä), tarkista itävyys ja kylvöajankohta pussin takaa
  2. kylvömultaa tai kaktusmultaa
  3. rasia ja kansi
  4. sakset
  5. jotain multapinnan tiivistämiseen, esimerkiksi perunasurvin
  6. vettä suuttimellisessa pullossa tai kupissa ja
  7. nimikointitarra ja kynä.

Tee näin:

  1. Pese kaikki käyttämäsi tarvikkeet tautien estämiseksi.
  2. Puhkaise rasian pohjaan pari reikää esim. saksen kärjellä tai veitsellä.
  3. Laita rasiaan kylvö- tai kaktusmultaa muutama sentti. Tiivistä se tasaiseksi.
  4. Kostuta multa kauttaaltaan, varo kuitenkin, ettet tee siitä läpimärkää. Sopiva kosteus on sellainen, jossa kädessä multaa puristamalla irtoaa muutama tippa vettä.
  5. Sirottele siemenet harvakseltaan mullan pinnalle. Isojen siementen sijoittaminen on helppoa, varo pölläyttämästä pieniä siemeniä liikaa tai liian tiiviisti yhteen kohtaan. Levittämiseen voit käyttää tarvittaessa apuvälineitä, esim. lyijykynän kumipäätä tai pienten siementen sekoittamista hiekkaan tai perunajauhoon ja sirottelua seoksen avulla.
  6. Peitä siemenet tarvittaessa mullalla (istutussyvyys löytyy siemenpussista). Tiivistä pinta uudelleen ja kostuta uusi multa.
  7. Leikkaa rasiaan kannen reunaan ilma-aukko ja sulje rasia.
  8. Kirjoita tarraan, mitä olet kylvänyt ja kylvöpäivämäärä, jotta voit seurata kylvösi edistymistä.
  9. Sijoita rasia tasalämpöiseen paikkaan, jossa lämpötila on lähellä pussissa mainittua itämislämpötilaa. Viileyttä löytyy usein ikkunan vierestä (tai vaikkapa jääkaapista), lisälämpöä esim. jääkaapin päältä.
  10. Kun siemenet itävät, siirrä rasia mahdollisimman valoisaan paikkaan. Kun taimiin ilmestyy toinen lehtipari (ensimmäinen lehtipari sirkkalehtien jälkeen), siirrä taimet omiin astioihinsa kasvun edistämiseksi. Tätä kutsutaan koulimiseksi ja siihen löytyy aloittelijaakin auttavat kuvalliset ohjeet täältä.

Tässä vaiheessa siemenet ovat melkein siististi pikkurasioissaan. Katsotaanpa tilannetta uudelleen kuukauden tai kahden päästä... Siisteys on todennäköisesti tipotiessään, toivottavasti on kuitenkin lämpimiä kelejä!

Isojen siementen kylvöneuvoja löytyy täältä

Kaikkea ei tarvitse kasvattaa siemenestä vaan pistokaslisäys tuottaa tulosta esim. basilikalla, kliks tänne!

Kurkkaa myös talvetetun pelargonin kevät

Share

Ladataan...
Kasvihormoni

Kuinka monta punaisen sävyä onkaan olemassa? Ja kuinka tarpeellisia ne kaikki kuitenkin ovat! Jos ei tätä huomaa puutarhassa, niin viimeistään kuitenkin huulipunan sävyä etsiessä, vai kuinka?

Ylimmässä kuvassa on sama laukkaneilikka kuin mikä näkyi viime viikolla, mutta eri valossa kuvattuna. Niinpä sen sävy mätsää tämän viikon kuvakollaasiin. Ovela kasvi! Keskellä on puolestaan sukulaismiehen pihasta meille siirtynyt tähtiputki, jonka väristä en ole löytänyt muualta. Sukulaismiehen vaimoke sen kasvatti alun perin siemenestä ja minä yritän vaalia pihassani, jotta kanta ei aivan katoaisi Maan päältä. Yllä oikealla on puolestaan herkkä kylmänkukka, jonka kasvua odotan kuin lumien sulamista konsanaan. Kohta nähdään, muruseni!

Tämän alemman rivin aloittaa kaverin pihan muutostöiden alta pelastettu jaloangervo, jonka juurakoita toin kotiin puolen peräkärryllisen verran. Kaveri tarjosi vielä mahdollisuutta kaivaa yksilöitä talteen kuuden muun metrin leveydeltä, mutta pitäydyin hamstraamassani paljoudessa. Kyllä kannatti (siis hamstrata ja toisaalta rajoittaa hamstrauksen määrää). Siirsin viime kesänä jaloangervon pariksi oikean laidan värililjoja, sillä ne täydentävät toisiaan erinomaisesti: toinen matala ja röyhelöinen, toinen korkea ja runsas. Kukinta on samanaikainen, mikä tietysti lisää yhteensopivuutta. Keskikuvassa on puolestaan hehkuva pioni, jota epäilen kiinanpioni Carl Rosenfeldiksi - varma en voi olla, sillä nimilappu on rohkeasti hautautuneena ulkona asustavan lumen alla. Tarkistetaan sitten myöhemmin, kunhan päästään keväässä sulan maan aikaan saakka!

Julkaisen kerran viikossa kuvasarjan siitä, millaisissa väreissä puutarhani kukkii - tai on kukkimatta. Olen valikoinut kuvia epämääräisen määräisesti ja oikeastaan ainoa kuvia yhdistävä teema on jokaviikkoinen värivalinta.

Aiemmat postaukset löytyvät täältä:

Kevään valkoinen

Harvinainen sininen

Haalea liila

Kellertävä kerma

Monikasvoinen vihreä

Alkukesän vaaleanpunainen

Kesän hempeysväri

Vahva fuksia

Share

Ladataan...
Kasvihormoni

Yritin tänä talvena pitkästä aikaa talvettaa kasveja. Meillä on autotalli, jossa lämpötila pysyy viileänä ja pikkuinen tihruikkuna tuo valoa muutamalle onnekkaalle kasville. Raijasin syksyllä sinne kasveja, joille annoin mahdollisuuden selvitä tavesta.

Eivät selvinneet, paitsi tämä yksi.

Syytän keskellä talvea tehtyä remppaa, jonka seurauksena autotallin lämpötila piti nostaa muutamaksi viikoksi lähelle kolmeakymmentä. Lepää siinä sitten rauhassa, kun lämpö vihjaa tropiikin kesän saapuneen mutta valot on sammutettu talvibileiden vuoksi. Ymmärrettävästihän siinä kasvit saavat oman sydänkohtauksensa, eikä tilannetta varmasti helpottanut lainkaan se, että yritin elvyttää raukkaparkoja kastelemalla niitä (vähemmän) hellästi lumella ja muilla erityisillä laiminlyöntitempuillani.

Nostin pelargonin sisälle ja päätin yrittää pistokkaiden ottamista. Edellisestä kahdenkymmenen pistokkaan yirtyksestä selvisi kaksi elävää yksilöä, joten tällä kertaa valitsin suoraan nuo kaksi onnekasta voittajaa. Mitä sitä turhaan tökkimään multaan kuolevia pistokkaita. 

Kuin tilauksesta viimeksi postilaatikkoon tupsahtaneesta puutarhalehdestä löytyi ohjeet pistokkaiden muuttamiseksi kasveiksi. "Juurtuvat yleensä helposti", siinä luvattiin, joten vielä tässä vaiheessa olen luottavainen.

Kaksi voittajapistokastani ovat nyt pienissä ruukuissaan ilmastoidun muovipussin sisällä juurtumassa, joten kevät on koittanut, juhuu!

P.S. Pistokkaita voi tehdä myös muista kasveista, tässä ohjeet basilikan pistokaslisäykselle

P.P.S. Jos mieleni tekisi katkaista vielä tuo jäljelle jäänyt hujoppikin matalammaksi, niin osaisikohan joku minua onnistuneempi kertoa kokemuksestaan, tulisiko tyhjäksi jääneeseen varteen vielä uutta kasvua? Kaveri on nimittäin vähän hujoppi minun makuuni.

Share

Pages