Ladataan...
Kasvihormoni

Avoin pihapiiri ei ole ollut paras houkuttamaan luonnon eläviä luokseen. Siksi varpuspöllön saapuminen parvekkeen kaiteelle tuntui voitolta.

Jipii! Tätä ei olekaan ennen näkynyt meillä! Olemme selvästi siirtyneet peltoympäristöstä osaksi luontoa, kun metsän elävätkin pitävät pihastamme!

Kunnes tuo katse nosti toisen ajatuksen päähäni: mitä ihmettä se varpuspöllö sieltä etsii? Het-ki-nen. Sehän etsii täytettä talvijääkaappiinsa. Myyriä. Meidän pihasta. Sehän tarkoittaa, että meillä ON NIITÄ!

Apua! Kukkasipulit!

Tule hyvä varpuspöllö kavereinesi ja sukuinesi uudelleen ja vie kaikki peltomyyrät mennessäsi. Aamen.

Share

Ladataan...
Kasvihormoni

Sana 'ruska' muuttuu mielessäni helposti ruskeaksi. Mutta ruska on hehkuva, se on punainen ja keltainen! Toki luonnon metsässä osa puista muuttuu vihreästä suoraan ruskeaksi, mutta eikös noita tulisieluisia kasveja ole kuitenkin meidän katseltavaksemme yllin kyllin? Näin ainakin niillä asutusalueilla, joissa ihmiset ovat istuttaneet pihoilleen muutakin kuin vain tuijia ja vuorimäntyjä.

Minä kiitän kaupunkiamme siitä, että meillä on määrätty hehkuvat kasvit pihatien varteen. Aroniat ovat punaisia ja kadun toisella puolella tietä myös pilvikirsikat hohtavat kirkkaana kuin veri. Hieman harmittaa se, että meidän puolelle katua on määrätty ruotsinpihlajien kuja: se on ruska-arvoltaan mitätön, kun vertaa puuta siihen tavanomaiseen kotipihlajaan. Molempien ruska peittoaa kuitenkin mennen tullen omenapuun ruskan, joka lienee yleisin pikkupihojen puu ja joka unohtaa kokonaan sen, että syksylläkin saa näyttää kauniilta. Mutta onhan niissä omenissakin monesti punaiset posket, eiköhän se korvaa asian.

Mitä muuta kannattaa pistää pihaan piristämään aikaa ennen lumen valkoisuutta ja kesävihantojen kasvien kauden loppua? Omia syyssuosikkejani näkyy alla, kuvattuna tässä viime päivien kauniina hetkinä. Pistä kommentteihin omat suosikkisi, niin saan poimittua sieltä itselleni uusia (tai unohtuneita) tuttavuuksia pihan ankeille alueille.

Anopin pihassa hehkuvat vierekkäin kanadanpiiskut ja korallikanukat. Piiskut ovat järisyttävän keltaisia, kanukka muuttuu tumman punaiseksi. Auringon hohde kasvien takaa kruunasi kauneuden. Olen pistänyt meille samanmoisen yhdistelmän, mutta paikka ei liene paras mahdollinen, kun kasvu ja kauneusarvot ovat vielä kovin puutteellisia.

Isomaksaruoho on muuttumassa punaiseksi, samalla, kun sen mehevät lehdet pysyvät tuoreen vihreinä. Kasvi voi olla tylsä kesällä mutta ei missään nimessä syksyllä! Pihassani punalatva pyrkii kasvamaan kasvin kaveriksi, eivätköhän ne parin vuoden päästä loista yhdessä.

Villiviini on punaisuudessaan ihan omaa luokkaansa: ensin kellertävä, sitten oranssi ja viimein tumman punainen. Miksiköhän tätä ei ole vielä meillä?

Moni angervo on mahtava ruskakasvi. Jos niistä ei pidä ylenpalttiseksi, niitä voi istuttaa lehtien väriarvon vuoksi muiden pensaiden sekaan. Edelleen anoppilasta löytyy hieno sekoitus pensaita, joista morsiusangervo muuttuu punaiseksi, peruukkipensas on koko kesän mahtavan violetti ja hopeapensas hohtaa harmaan ja keltaisen sävyisenä. Ruusukin näyttää ruskan värinsä keltaisina ja taustalla sembramänty tuo ainavihantaa vihreää tukea. 

Puista pidän myös kirkkaankeltaisesta haavasta ja punahehkuisista vaahteroista. Ja keltaiset koivumetsät, ah. Onneksi puita kasvaa pihan ulkopuolella, niin kaikkea ei tarvitse yrittää saada itselleen.

Anopilta bongasin myös tämän padallisen kauneutta. Hortensiat jaksavat yleensä kukkia pakkasten tuloon saakka. Meillä tosin edes Endless summer -hortensiat (joiden pitäisi kukkia läpi kesän, aluksi vanhoilla versoilla ja sen jälkeen uusilla) eivät tahdo ehtiä kukkaan, mutta niihinkin tulee aivan mahtava ruska. Kuva löytyy alta, eikös olekin hieno?

Mitä mieltä olet näistä kasveista? Entä mitä itse suosit?

Share

Ladataan...
Kasvihormoni

Kimalaiset ovat ahkerana helteestä huolimatta. Vai olisiko se helteestä johtuen, ovatkohan ne vikkelämpiä, kun kylmä ei kangista pölyttäjiä?

Olen odotellut perhosia, yrittänyt etsiä toukkia ja niiden tekemiä tuhojakin. Haaveillut perhosbaarista: tarjolle olisi tulossa hedelmiä ja perhoskaljaa, sitä, joka tehdään punaviinistä, fariinisokerista ja hiivasta.

Mutta ei. Ei perhosia, ei edes toukkia.

Sen sijaan kimalaiset ovat osoittaneet, mitkä ovat hyviä ötökkäkasveja. Suurin kuhina käy näissä pallerolaukoissa, osattomia eivät ole jättiverbenat eivätkä kukintansa lopussa olevat malvatkaan. Sormustinkukkaankin vilahtaa kimalainen tasaisin väliajoin ja hetken päästä se peruuttaa sieltä pois.

Mutta missä ovat perhoset?

 

Share
Ladataan...

Pages