Ladataan...
Kasvihormoni

Pääsin tekemään viime viikolla jotain todella tyydyttävää, jonka voi ymmärtää vain alalle vihkiytynyt puutarhahullu: kasasin uuden kompostin, johon sain ihka-aitoa pollen parasta. Kuvassa on kiihkoni raaka-aineet. Miten joku näin yksinkertainen asia voi tuottaa tällaiset kiksit? Meillä puutarhahulluilla onkin ihan omat bileet.

Pihamaamme maaperä ei ole kovin hedelmällistä. Se ei ole ongelma, mikäli pihaansa haluaa kasveja, jotka viihtyvät laihassa maassa. Mutta minä kaipaan reheviä kasveja, jotka vaativat paljon ruokaa. Ja kasvien ruoka on maatuneen hevosenlannan ohella kaikki muukin eloperäisestä eli orgaanisesta aineesta syntyvä maa-aines. Siksipä kompostin hoitaminen on minulle yhtä rakasta kuin heppahullulle pollen paijaus.

Sellaisen kompostin teko, johon ei tule ruuan jätteitä, on erittäin helppoa. Kasvien jätteet laitetaan yksinkertaisimmillaan kasaan ja odotetaan, että ne maatuvat mullaksi. Prosessi voi olla kuitenkin tuskastuttavan hidas, mikäli kompostista puuttuu kompostoinnin hoitava bioeliöstö (jolloin mitään ei tapahdu), komposti on liian kuivaa (jolloin bioeliöstö ei viihdy) tai kompostoitavan massan välistä puuttuu ilmaa (jolloin massa mätänee).

Tässä vaihe vaiheelta etenevät avokompostin kasausohjeet Perhon tyyliin!

1. Aloita kompostin kasaaminen oikeastaan mille tahansa maalle. Laita tulevan kompostisi pohjalle risuja tai muuta karkeaa materiaalia tuomaan ilmavuutta. Salaojaputketkin käyvät pohjalle. 

Minä tein vanhasta, vielä jonkun verran kasvin osia sisältävästä kompostista tähän reunat. Tämä reunaosa on luultavasti käyttökelpoista multaa ensi keväänä.

2. Lisää lapiollinen vanhaa kompostia, jotta saat paikalle nopeasti oikean bakteerikannan. Tietysti noiden reunojen kanssa tätä lisäystä ei tarvita.

3. Lado päälle vuorotellen hienompaa ja karkeampaa kasvijätettä. Voit lisätä sekaan myös kasvissyöjäeläinten jätöksiä. Minulla on tässä priimatavaraa, eli muutaman kuukauden vanhaa hepan kakkaa kottikärryllinen. Jotta saat kompostiin paljon ravinteita, osan massasta tulee olla tuoretta, esimerkiksi nurmisilppua, osa voi olla jo ruskeaksi muuttunutta kasvijätettä.

4. Huolehdi sopivasta kosteudesta. Mikäli laitat kompostiisi runsaasti kuivaa heinää tai lehtiä, kastele komposti kokoamisen aikana kunnolla. Multakerrokset maatuvien ainesosien välissä estävät tehokkaasti haihtumista. 

Mikäli haravointisi on tuottanut ison läjän liiskalehtiä (erityisesti vaahtera liiskautuu eikä maadu helposti), laita niitä ohuina kerroksina ja sijoita väliin vaikkapa koivun risuja tai putkivartisten pihakasvien, kuten ohdakkeen tai kesäkurpitsan varsia. Vuohenjuuret tai koiranputket ovat myös hyviä, mutta varo laittamasta näiden (tai muiden rikkakasvien) siemeniä kompostiin: ne alkavat itää päästessään myöhemmin auringon valoon.

5. Kastele kompostia, mikäli se vaikuttaa kuivalta. Reunat saattavat kuivua keskustaa nopeammin, joten kääntele maatumaton aines tarpeen tullen keskelle ja jo valmis komposti reunoille. Voit myös tehdä kuten minä, eli tee puolivalmiista kompostista uuden kompostin reunat ja mätä uusi aines reunojen keskelle.

6. Komposti on valmista kasvualustaa, kun kasvin osat eivät ole enää tunnistettavissa. Tähän menee aikaa puolesta vuodesta pariin vuoteen riippuen siitä, mistä kasveista komposti koostuu. Kuvassa on vasemmalla erittäin hyvää ja käyttökelpoista kompostia, oikealla on vielä näkyvissä joitain kasvien varsien jämiä.

Että voikin ruskea multakasa näyttää hienolta!

 

Share

Ladataan...
Kasvihormoni

Tiedätkö, kuinka sisustajat hehkuttavat, kun he löytävät jonkin iiihanan, kunnostettavan huonekalun jonkun roskalavalta? No, minä hehkutan, kun löydän jonkun salaisen metsäkompostin tai vielä parempaa, purettavan pihan. Ne ovat nimittäin pihanlaittajan aarreaittoja.

Muutama hetki sitten tajusin, että tuosta viereisen tien varresta puretaan kaksi kuusikymmenluvun taloa jonkun uuden bulkkituotantorivarin tieltä. Pääsin purkuporukan luvalla työmaalle lapioineni ja kottikärryineni. Ja voih, mikä tuhansien eurojen aarreaitta olikaan avautunut eteeni! Oikea puutarhahullun joulu, mutta ilman lunta!

Kaivoin mukaani sen, mitä yksi nainen kykenee ja saa kottareihin mahtumaan. Kultapiiskuja, atsaleoja, valtavan villiviinin juurakon, ison syyshortensian ja röyhytattaren nyt ainakin. Kasveja olisi lähtenyt mukaan varmasti paljon enemmänkin, mutta minulla oli sillä hetkellä vain pari tuntia aikaa siirtää ja laittaa kasvit istutuskuntoon. Toisin kuin huonekalut, avojuuriset kasvit eivät kestä kuolematta päiväkausia.

Nyt aarteeni odottelevat pääosin väliaikaissijoituksessa varsinaisten istutuspaikkojen valmistumista. Elättelen suuria toiveita siitä, että kasvit heräävät eloon vielä ensi keväänäkin.

Share